Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Työ- ja sosiaalioikeus

30.3.2021 8.30 OTT, dosentti Kalle Määttä: Työsyrjintä rikosoikeudellisena haasteena

OTT, dosentti Kalle Määttä: Työsyrjintä rikosoikeudellisena haasteena

Kalle Määttä tarkastelee artikkelissaan rikoslain (RL) 47 luvun 3 §:n työsyrjintää ja 47 luvun 3 a §:n kiskonnantapaista työsyrjintää. Artikkelin viimeinen luku tarjoaa vielä katsauksen työsyrjintärikosten seuraamuksiin: rangaistuksiin, liiketoimintakieltoon ja vahingonkorvaukseen.

Rikoslain (39/1889) 47 luvussa säädetään työrikoksista, joista erityisesti työsyrjintää (RL 47:3) ja kiskonnantapaista työsyrjintää (RL 47:3a) tutkitaan tässä artikkelissa. Rikoslain lisäksi artikkelissa huomioidaan perustuslain (731/1999), yhdenvertaisuuslain (1325/2014), tasa-arvolain (609/1986) ja valtion virkamieslain (750/1994) vaatimukset syrjinnän estämiseksi. 

Rikoslain 47 luvun 3 §:ssä säädetty työsyrjintä koskee työnantajaa tai tämän edustajaa, joka työpaikasta ilmoittaessaan, työntekijää valitessaan tai palvelussuhteen aikana ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan. Määttä toteaa selväksi, että lain sanamuodon mukaisen tulkinnan sekä oikeuskäytännön mukaan työsyrjintä on rangaistavaa ainoastaan tahallisena tekona.

Työsyrjinnän rangaistavuuden täyttää vain toteutettu teko, ei pelkästään rikoksen yritys. Yleinen syrjintäkieltosäännös koskee laajasti erilaisia syrjintätapoja, mutta työsyrjintärikos voi aktualisoitua vain työelämässä tapahtuvana rikoksena. Artikkelissa Määttä esittelee runsaasti oikeuskäytäntöä työsyrjintään liittyen.

Työelämässä tapahtuvaa työsyrjintää arvioidaan sillä perusteella, onko työnantaja tai sen edustaja asettanut työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan ilman painavaa ja hyväksyttävää syytä. Arviointi tehdään tyypillisesti vertailuaseman kautta: verrataan syrjinnän kohdetta muihin työnhakijoihin tai työnantajan palveluksessa oleviin toisiin työntekijöihin, jotka työskentelevät samoissa tehtävissä tai muuten samanlaisissa oloissa kuin syrjitty.

Työsyrjintärikoksen rangaistavuus ei kuitenkaan edellytä yksilöityä vertailukohdetta työnantajan työntekijöiden joukosta, vaan vertailua voidaan tehdä myös muihin työympäristöihin, joissa työnantajat kohtelevat lainmukaisesti ja tasapuolisesti työntekijöitään. ”Ratkaisevaa on, että työnhakija tai työntekijä joutuu objektiivisesti arvostellen epäedullisempaan asemaan kuin muut”, Määttä tarkentaa.
 

Lue koko artikkeli Edilexin Lakikirjastosta:

Lue aiheesta lisää:

Toimittaja: Nathalie Noth, Edilex-toimitus (nathalie.noth@edita.fi)

Lähteet: Kuva: Shutterstock

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.