Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Yritystoiminta

23.3.2021 11.44 Vierashuoneessa kilpailu- ja asianajajaoikeuden työelämäprofessori Toni Malminen ja Suomen Akatemian tutkijatohtori Mikko Rajavuori: Ulkomaalaisten yritysostojen valvonta kiristyy

Vierashuoneessa kilpailu- ja asianajajaoikeuden työelämäprofessori Toni Malminen ja Suomen Akatemian tutkijatohtori Mikko Rajavuori: Ulkomaalaisten yritysostojen valvonta kiristyy

Uudistettu laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta tuli voimaan 11. lokakuuta 2020. Uudistus täsmentää lain soveltamisalaa ja monipuolistaa viranomaisten käytössä olevia työkaluja, ja sillä voi olla huomattavia vaikutuksia sekä viranomaistoimintaan että yritysjärjestelyiden toteutukseen. Lakiuudistus on myös oire kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvan yritysostosääntelyn kansainvälisestä kiristymisestä.

1 Johdanto

Uudistettu laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta tuli voimaan 11. lokakuuta 2020 (yritysostolaki, 682/2020). Yritysostolain tarkoituksena on seurata ja erittäin tärkeän kansallisen edun vaatiessa rajoittaa vaikutusvallan siirtymistä ulkomaalaisille eräissä suomalaisissa yrityksissä.

Käytännössä yritysostolaki antaa viranomaisille toimivallan estää tiettyjen, etupäässä ulkomaisten omistajien suunnittelemien yritysostojen toteutuminen. Laki koskee pääasiassa erityisen seurannan kohteena olevia Suomeen rekisteröityjä yrityksiä. Mikäli ulkomainen omistaja hankkii vähintään yhden kymmenesosan seurannan kohteena olevasta yrityksestä, yritysostosta on haettava etukäteen vahvistus työ- ja elinkeinoministeriöltä. Lisäksi ulkomainen omistaja voi niin halutessaan hakea ennakollisen vahvistuksen myös muista yritysostoista.

Yritysostolain uudistus ei muuta olemassa olevan yritysostojärjestelmän perusrakennetta, mutta sen myötä lain soveltamisala täsmentyy, viranomaisten käytössä olevat työkalut monipuolistuvat ja kansainvälinen viranomaisyhteistyö vahvistuu. Uudistettu yritysostolaki sitookin kotimaisen yritysostojärjestelmän entistä vahvemmin osaksi kansainvälisiä trendejä, minkä lisäksi muutoksilla voi olla huomattavia vaikutuksia sekä viranomaistoimintaan että yritysjärjestelyiden toteutukseen.

2 Yritysostosääntely kiristyy maailmalla

Suomessa on ollut ulkomaisten yritysostojen seurantaa ja rajoittamista mahdollistavaa lainsäädäntöä poikkeuksellisen pitkään [https://www.edilex.fi/defensor_legis/19689.pdf] Ensimmäinen, kotimaisen talouselämän laajalti lävistänyt, yritysostojärjestelmä luotiin jo vuonna 1939. [Laki ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita (219/1939)] Yritysostojärjestelmää uudistettiin merkittävästi vuonna 1992, [Laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta (1612/1992)] ja se modernisointiin uudelleen vuonna 2012. [Laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta (172/2012)] Yritysostolakia on tästä lähtien sovellettu varsin usein, mutta yhtään yrityskauppaa ei ole estetty. [HE 103/2020 vp]

Ulkomaisten yritysostojen sääntely-ympäristö on Suomessa vakiintuneempi kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, joissa on vasta viime vuosina ryhdytty luomaan uutta yritysostosääntelyä. Vaikka sekä Ruotsissa että Norjassa oli käytössä mittava yritysostojärjestelmä lähes koko 1900-luvun ajan, niistä luovuttiin 1990- ja 2000-luvuilla. Nyt yritysostosääntely on kuitenkin tekemässä paluun joko osana kattavampaa turvallisuuslainsäädäntöä (Norja 2019, [Lov om nasjonal sikkerhet (LOV-2018-06-01-24)] Ruotsi 2020 [Lag om ändring i säkerhetsskyddslagen (2020:1007)]) tai erillisenä, Suomen järjestelmää muistuttavana yritysostoseurantana (Tanska 2021 [https://www.ft.dk/samling/20201/lovforslag/l191/20201_l191_som_fremsat.htm]).

Kotimaisen yritysostolain uudistus on oire kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvan yritysostosääntelyn kiristymisestä. Lukuisat valtiot ovat jäntevöittäneet yritysostosääntelyään etenkin viimeisten kolmen vuoden aikana. [http://www.oecd.org/investment/OECD-Acquisition-ownership-policies-security-May2020.pdf] Yksin vuoden 2020 jälkipuoliskolla lähes kolmekymmentä valtiota laajensi yritysostolainsäädäntönsä soveltamisalaa [https://unctad.org/system/files/official-document/diaepcbinf2021d2_en.pdf] suurelta osin Covid-19-pandemian siivittämänä. [https://read.oecd-ilibrary.org/view/?ref=135_135247-aj6t8nmwlr&title=Investment-screening-in-times-of-COVID-and-beyond]  EU:ssa sääntelyä on kirittänyt lokakuussa 2020 täysimääräisesti sovellettavaksi tullut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta (seuranta-asetus), jonka vaatimukset ovat myös kotimaisen yritysostolain uudistuksen taustalla. 

Lisääntyneen sääntelyn lisäksi kansalliset viranomaiset puuttuvat entistä herkemmin rajat ylittäviin yrityskauppoihin. Jo vuonna 2018 yli 11 prosenttia rajat ylittävistä yrityskaupoista epäonnistui kansalliseen turvallisuuteen perustuvan yritysostoseurannan vuoksi eikä kehitykseen ei ole nähtävissä merkittävää muutosta. [https://unctad.org/en/PublicationsLibrary/diaepcbinf2019d7_en.pdf] Vaikka kattavaa tilastotietoa turvallisuusperusteilla kielletyistä yrityskaupoista on hankala löytää, saatavilla oleva viranomaisraportointiaineisto antaa viitteitä viranomaisinterventioiden lisääntymisestä muun muassa Australiassa, [https://firb.gov.au/sites/firb.gov.au/files/2020-05/FIRB-AR-2018-19.pdf] Kanadassa, [https://www.ic.gc.ca/eic/site/ica-lic.nsf/vwapj/2018-19AnnualReport_eng.pdf/$file/2018-19AnnualReport_eng.pdf] Italiassa [http://www.governo.it/sites/new.governo.it/files/GP_RelazioneParlamento_2019.pdf] ja Yhdysvalloissa. [https://home.treasury.gov/system/files/206/CFIUS-Public-Annual-Report-CY-2019.pdf]

Kuluvan vuoden huomattavampia rajoitustoimia ovat Australian päätös estää rakennusyhtiö Probuildin myynti kiinalaiselle China State Construction Engineering Corpille, [https://www.reuters.com/article/australia-investment-law-idUSL1N2JN07C] Ranskan talousministeriön vastustukseen kaatunut Carrefour-vähittäismyyntiketjun myynti kanadalaiselle Alimentation Couche-Tardille [https://www.ft.com/content/284c9d2b-9a27-4341-b332-c860cec07217] ja Norjan turvallisuusviranomaisten suunnittelema interventio laivojen dieselmoottoreita kehittävän Bergen Engines AS:n myyntiin venäläiselle TMH Groupille. [https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/rolls-royce-varslet-av-nsm-om-salget-av-bergen-engines-vurderes-stanset/id2837561/] Vuoden 2020 merkittävimpiä tapauksia olivat puolestaan Yhdysvalloissa kielletyt yrityskaupat, joissa estettiin TikTok-sovelluksen omistavan yhtiön myynti kiinalaiselle ByteDancelle [https://www.whitehouse.gov/presidential-actions/order-regarding-acquisition-musical-ly-bytedance-ltd]sekä hotellien ajanvarausohjelmistoja tuottavan yhdysvaltalaisyhtiön myynti Beijing Shiji Information Technologylle[https://www.whitehouse.gov/presidential-actions/order-regarding-acquisition-stayntouch-inc-beijing-shiji-information-technology-co-ltd

Nämä ja lukuisat muut viimeaikaiset tapaukset osoittavat viranomaisvalvonnan kohdistuvan yhä uusille teollisuudenaloille ja yritysostosääntelyn kattaman turvallisuuskäsityksen laajentumisen. [https://unctad.org/en/PublicationsLibrary/diaepcbinf2019d7_en.pdf] Perinteisesti ulkomaisia yritysostoja on rajoitettu etenkin puolustus- ja energiateollisuudessa, mutta uudempi kansainvälinen soveltamiskäytäntö antaa viitteitä valvonnan kohdistumisesta teknologia- ja ohjelmistokehitykseen, terveydenhuoltoon, ruokaturvallisuuteen ja tietosuojaan. [https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0301421520303797]

3 Mikä muuttuu suomen yritysostolaissa?

Vaikka yritysostolain uudistus juontuukin EU:n seuranta-asetuksen täytäntöönpanoon, yritysostosääntelyn kansainvälisesti laajentuva soveltamisala ja sen kattaman turvallisuuskäsityksen muutos heijastuvat myös kotimaiseen sääntelykehitykseen. Tältä osin yritysostolain keskeiset muutokset jakautuvat yhtäältä lain määritelmiä ja toisaalta viranomaisten toimivaltaa sekä viranomaismenettelyä koskeviin uudistuksiin.

Yritysostolaki sallii yrityskaupan rajoittamisen edelleen ainoastaan erittäin tärkeän kansallisen edun vaatiessa. Uudistuksen määritelmälliset muutokset koskevatkin pääasiassa lain suojaaman erittäin tärkeän kansallisen edun täsmentämistä. Käytännössä uudistus kehittää käsitteen määritelmää lisäämällä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen, kansallisen turvallisuuden sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden turvaamisen laissa jo aiemmin olleiden maanpuolustuksen turvaamisen sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden varmistamisen joukkoon (2 §:n 1. momentti, 1. kohta). Etenkin ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden turvaaminen asemoi Suomen yritysostojärjestelmän osaksi EU:n, Yhdysvaltain ja Kiinan kiristyvää taloudellista kilpailua. [https://www.bruegel.org/2020/07/europes-china-problem-investment-screening-and-state-aid]

Lakiuudistuksen toinen määritelmällinen muutos laajentaa seurannan kohteena olevien yritysten joukkoa sellaisiin yhteisöihin, joita on toimialansa, liiketoimintansa tai sitoumustensa perusteella pidettävä kokonaisuutena arvioituna yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta kriittisenä (2 §:n 1. momentti, 2. kohta). Samansuuntainen muutos koskee myös tehostetun seurannan piirissä olevia puolustussektorin yritysostoja. Uudistettu laki laajentaa etukäteen edellytettävän vahvistuksen hakemisen puolustusalan yritysostojen lisäksi myös turvallisuusalan yritysostoilta (4 §).

Yritysostolain toimivalta- ja menettelyuudistukset koskevat lähinnä viranomaisten keinovalikoiman laajentamista ja yritysostoprosessin hienosäätöä. Lisäksi laissa asetetaan työ- ja elinkeinoministeriö EU:n seuranta-asetuksen edellyttämäksi kansalliseksi yhteyspisteeksi (3 §). Yksi seuranta-asetuksen mukanaan tuoma uutuus on, että työ- ja elinkeinoministeriö toimittaa jäsenmaiden yhteyspisteille ja komissiolle omat notifikaatiot, kommentit ja pyydetyt tapauskohtaiset lisätiedot, joita näillä on 35 päivää aikaa kommentoida. Tämä kommentointimenettely saattaa pidentää hakemusten käsittelyaikaa.

Merkittävämmät muutokset sisältyvät lakiin lisättyihin säännöksiin, jotka mahdollistavat lain kiertämiseen puuttumisen, yritysoston vahvistamisen ehdollisena ja asian tutkimatta jättämisen (5 a §, 5 b § ja 5 c §). Etenkin uusi 5 b §, jonka mukaan työ- ja elinkeinoministeriö voi asettaa yritysoston vahvistamista koskevassa päätöksessään yritysostolle välttämättömiä ehtoja erittäin tärkeän kansallisen edun turvaamiseksi, on huomattava. Yritysostolaki on aiemmin mahdollistanut vain yritysostovahvistuksen epäämisen (erästä vuoden 2014 osittaisuudistuksen yksityiskohtaa lukuun ottamatta [Laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta (496/2014)]). Asetettavat ehdot voivat esitöiden mukaan koskea esimerkiksi yrityksen tietyn toiminnon tai osuuden jättämistä yrityskaupan ulkopuolelle, tuotanto- sekä tutkimus- ja kehityskyvykkyyksien ylläpitämistä Suomessa sekä erityisiä turvallisuusjärjestelyitä. Ehtojen asettaminen on osa työ- ja elinkeinoministeriön vahvistuspäätöstä, josta on oikeus valittaa.

Kokonaisuutena arvioituna uudistus täsmentää yritysostolain soveltamisalaa pienillä mutta selvillä määritelmällisillä muutoksilla, jotka luovat myös aiempaa vankemman perustan ulkomaisiin yritysostoihin sisältyvien turvallisuusriskien kokonaisarvioon. Viranomaisten toimivaltuuksien ja keinovalikoiman kasvattaminen on myös ymmärrettävä aiempaa sääntelyä jäntevöittävänä muutoksena. Etenkin viranomaisille annettu toimivalta asettaa yrityskaupan toteutumiselle erityisiä ehtoja mahdollistaa huomattavasti aiempaa joustavamman puuttumisen yritysjärjestelyihin.

4 Kohti turvallisuusperusteista yrityskauppavalvontaa?

Yritysostolain uudistuksella on todennäköisesti ainakin kolmentyyppisiä, toisiinsa monin tavoin heijastuvia vaikutuksia.

Olettavaa on ensinnäkin se, että viranomaisten toimintaan kohdistuu merkittävää painetta. Vaikka yritysostolain soveltamisala ei olennaisesti laajene, yritysostosääntelyn kansainvälinen kiristyminen voi johtaa niin pakollisten kuin vapaaehtoisten yritysostonotifikaatioiden määrän kasvuun. Viranomaiskuormaa lisäävät myös EU:n seuranta-asetuksen tietojenvaihtosäännösten tiivistämä kansainvälinen yhteistyö sekä ehtojen asettamista koskevat neuvottelut ja niiden valvonta.  

Uudistuksen toinen todennäköinen vaikutus on yrityskaupan välittömien transaktiokustannusten kasvu, ja kaupan osapuolten tulee kiinnittää esimerkiksi aikataulun laatimisessa huomiota asiaan. Etenkin yritysostolle asetettavien ehtojen neuvottelu ja toteutus ovat jo muualla maailmassa luoneet merkittävän ja kustannuksia lisäävän asianajomarkkinan. Avoimeksi jää, miten laajempi kansainvälinen trendi yritysostosääntelyn soveltamiskynnyksen madaltumisesta heijastuu Suomeen ja minkälaisia vaikutuksia uudistuksella on yrityskauppamarkkinaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelun yhteydessä korostanut, että Suomi suhtautuu edelleen myönteisesti kansainvälisiin investointeihin eivätkä muutokset merkitse poikkeamista tästä. [HE 103/2020 vp]

Pintatason uudistusten, kuten uusien käsitemäärittelyiden ja tehostuneen kansainvälisen viranomaisyhteistyön, lisäksi yritysostolain uudistus voi indikoida myös laajempia järjestelmätason muutoksia. Eräs mahdollinen kehitys koskee yritysostolainsäädännön ja kilpailuoikeuden lähentymistä. Suomessa yritysosto- ja kilpailuoikeudellisten järjestelmien väliset yhteydet ovat rajoittuneet aiemmin lähinnä siihen, että kummankin keinovalikoimaan on kuulunut mahdollisuus yrityskaupan estämiseen. Yritysostolakiin otettu 5 b § ulkomaiselle yrityskaupalle asetettavista ehdoista liudentaa kuitenkin järjestelmien välisiä eroja ja tuo selviä kilpailuoikeudellisia elementtejä, kuten vakiintuneita ehtotyyppejä ja uudenlaisia prosessivaatimuksia, ulkomaisten yritysostojen seurantaan. Onkin oletettavaa, että kilpailuoikeuden jo vakiintuneet ehtokäytännöt tulevat toimimaan inspiraation lähteenä myös yritysostolakia sovellettaessa. Samaan aikaan myös kilpailujärjestelmä ottaa enenevässä määrin huomioon erilaisia turvallisuusperusteisia intressejä. [www.competitionpolicyinternational.com/economic-nationalism-and-merger-control-impact-of-covid-19/] Esimerkiksi komission vuonna 2019 kieltämä Siemens/Alstom-fuusio herätti Saksassa ja Ranskassa huomattavaa kritiikkiä yrityskauppavalvonnan jäykkyydestä ja sen haitallisista vaikutuksista EU:n taloudelliseen suvereniteettiin. [www.bmwi.de/Redaktion/DE/Downloads/F/franco-german-manifesto-for-a-european-industrial-policy.pdf%3F__blob%3DpublicationFile%26v%3D2]

Yritysostolain uudistuksen vaikutukset viranomaisten toimintaan sekä ulkomaisten ostajien että seurannan kohteena olevien kotimaisten yritysten yrityskauppakäytäntöihin selviävät luonnollisesti vasta, kun uudentyyppistä soveltamiskäytäntöä alkaa karttua. Lakiuudistus viestii kuitenkin selvästi siitä, että turvallisuusperusteinen yrityskauppavalvonta on jo noussut merkittäväksi sääntelytrendiksi niin Suomessa, muissa Pohjoismaissa kuin myös EU-tasolla.

Toni Malminen
Kilpailu- ja asianajajaoikeuden työelämäprofessori
Oikeustieteiden laitos 
Itä-Suomen yliopisto 
Yritysjuridiikan yliopistonlehtori
Tampereen yliopisto
Asianajaja
Hannes Snellman Asianajotoimisto

Mikko Rajavuori
Suomen Akatemian tutkijatohtori
Oikeustieteiden laitos
Itä-Suomen yliopisto

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.


Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.