Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.

23.2.2021 11.50 Vierashuoneessa ma. vakuutusoikeustuomari Heli-Anna Haukilahti ja vakuutusoikeustuomari Anna Pitkänen: Suulliset käsittelyt vakuutusoikeudessa

Vierashuoneessa ma. vakuutusoikeustuomari Heli-Anna Haukilahti ja vakuutusoikeustuomari Anna Pitkänen: Suulliset käsittelyt vakuutusoikeudessa

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännöllä on ollut ohjaava vaikutus myös vakuutusoikeudessa järjestettäviin suullisiin käsittelyihin. Vakuutusoikeuden on silti puntaroitava suullisen käsittelyn merkitystä yksittäisessä muutoksenhakuasiassa aina tapauskohtaisesti. Lisäarvoa suullinen käsittely voisi tarjota esimerkiksi selvissä todisteluun liittyvissä ristiriitatilanteissa.

Vakuutusoikeudessa sovellettavassa hallintoprosessissa lähtökohtana ja vahvana pääsääntönä on kirjallinen menettely. Asiat ratkaistaan siis yleensä asiassa kertyneen asiakirja-aineiston perusteella. Asiakirja-aineistoon sisältyvät valituksenalainen päätös, valituskirjelmä, osapuolten lausumat sekä muu asiassa kertynyt kirjallinen selvitys, johon voivat kuulua esimerkiksi lääkärinlausunnot tai muutoksenhakijan taloudellista tilannetta koskevat asiakirjat.

Vakuutusoikeudessa valitusasian kirjalliseen menettelyn vaiheita ovat asian valmistelu, esittely, tuomarikierto ja tarvittaessa erillinen muodollinen istunto. Asiassa voidaan myös järjestää suullinen käsittely joko muutoksenhakijan pyynnöstä tai tuomioistuimen aloitteesta, mikäli vakuutusoikeus katsoo, että se edistää asian selvittämistä. Suullista käsittelyä koskevat säännökset ovat oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain seitsemännessä luvussa.

Mahdollinen suullinen käsittely kohdistuu hallintoprosessissa vain siihen osaan oikeudenkäyntiaineistoa, joka tuomioistuimen mielestä kaipaa selventämistä. Hallintolainkäytössä suullinen käsittely poikkeaa siis yleisissä tuomioistuimissa noudatetusta menettelystä, jossa suullisessa käsittelyssä tulee periaatteessa käydä läpi koko ratkaisuun vaikuttava aineisto. Hallintoprosessissa ratkaisun pohjana on suullisessa käsittelyssä esiin tulleen lisäksi koko asiassa esitetty kirjallinen aineisto. Suullista käsittelyä harkittaessa tuomioistuin arvioi siksi erityisesti sitä, voisiko suullinen käsittely tuoda lisävalaistusta asiassa esitettyyn tai esitettävissä olevaan kirjalliseen selvitykseen nähden.

Kirjallisen menettelyn etuna on sen nopeus, tehokkuus ja taloudellisuus. Oikeusturvaa voidaan toteuttaa suuremmitta viiveittä, vaikka sosiaalietuuksia koskevia valituksia on paljon. Vakuutusoikeuden alaisissa muutoksenhakulautakunnissa niitä on vuosittain yhteensä kymmeniä tuhansia, ja vakuutusoikeudessakin noin viisi tuhatta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön ohjaava vaikutus

Siinä missä kirjallista menettelyä voidaan pitää tehokkaana, joutuisana ja taloudellisena toimintatapana, suullisen käsittelyn etuna voidaan pitää asianosaisen mahdollisuutta saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi varsinaisessa oikeuden istunnossa ja saattaa siten asia sekä siinä esitetty selvitys avoimen keskustelun kohteeksi. Suullinen käsittely saattaa myös vahvistaa muutoksenhakijan tunnetta siitä, että hän tulee kuulluksi ja hänen asiansa tulee perusteellisesti käsitellyksi. Suullisella käsittelyllä on näin ajatellen merkitystä paitsi menettelyllisenä selvittämiskeinona myös oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä takaavana itseisarvona. Kuitenkin on syytä huomata, että sekä täysin kirjallinen menettely että suullinen käsittely selvittämiskeinona toteuttavat asianosaisen oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Molemmissa menettelytavoissa otetaan huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön asettamat velvoitteet. Ihmisoikeustuomioistuimen käytännön perusteella suullinen käsittely voi olla tarpeen esimerkiksi tilanteissa, joissa esitetty kirjallinen selvitys on ollut ristiriitaista, ja kyse on siten todistelun uskottavuudesta.

Henkilön oikeutta suulliseen käsittelyyn osana oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskeva Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö onkin vahvasti ohjannut sitä, missä määrin suullisia käsittelyjä on vakuutusoikeudessa järjestetty. Kun vuoden 2019 loppuun asti voimassa ollut hallintolainkäyttölaki tuli voimaan vuonna 1996, hallituksen esityksessä kerrottiin tämän lain tarkoitukseksi ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöön viitaten myös suullisten käsittelyiden lisääminen.

Hallintolainkäyttölain tultua voimaan vakuutusoikeudessa järjestettiinkin etenkin 2000-luvun alkuvuosina vuosittain useita kymmeniä suullisia käsittelyitä. Kynnys suullisen käsittelyn järjestämiselle oli tuolloin nykytilanteeseen verrattuna matala, ja usein suullisen käsittelyn järjestämiseen riitti pelkkä muutoksenhakijan perusteltu pyyntö.

Vakuutusoikeuden tilastojen mukaan suullisia käsittelyitä on vakuutusoikeudessa 2000-luvun alkuvuosina pidetty paljon etenkin lääketieteellistä arviointia edellyttävissä työkyvyttömyyseläke- ja työtapaturma-asioissa, joita vakuutusoikeuden juttukannasta suuri osa muutenkin on. Suullisia käsittelyitä on myös pidetty juridista arviointia edellyttävissä eläke-, työttömyysturva- ja palkkaturva-asioissa sekä rikosvahinkoasioissa. Lääketieteellisissä asioissa suullisessa käsittelyssä on kuultu yleensä muutoksenhakijaa itseään ja häntä hoitaneita lääkäreitä.

Suullisten käsittelyiden määrä väheni merkittävästi vuodesta 2006 alkaen, jolloin suullisen käsittelyn järjestämistä koskevat arviointikriteerit tiukentuivat selvästi. Tämä selittyy Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä vuonna 2006 tapahtuneella muutoksella, jonka jälkeen ihmisoikeustuomioistuin on hyväksynyt sosiaalivakuutusasioissa asian käsittelemisen pelkän kirjallisen lääketieteellisen aineiston perusteella. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on pitänyt sosiaaliturvavakuutusriitojen ratkaisemista kirjallisen aineiston perusteella mahdollisena silloin, kun ratkaistava kysymys on tekninen ja se liittyy lääketieteelliseen selvitykseen (Döry v. Ruotsi). Kirjallinen menettely on mahdollinen myös, jos asiassa esitetty lääketieteellinen selvitys on samansuuntaista (Elo v. Suomi).

Myös korkein oikeus on 2000-luvulla linjannut vakuutusoikeudessa järjestettävän suullisen käsittelyn tarpeellisuutta tapaturmavakuutusasioissa, joissa vakuutusoikeuden päätöksestä on osin muutoksenhakuoikeus vielä korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus on tätä koskevassa käytännössään nojannut vahvasti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tulkintalinjoihin (KKO 2003:35, KKO 2014:8 ja KKO 2014:90).

Milloin suullinen käsittely voisi käytännössä tuoda lisäarvoa?

Tarve suulliseen käsittelyyn lähtee yleensä muutoksenhakijan omakohtaisesta arviosta. Lähtökohtana on, että jokaisella muutoksenhakijalla on oikeus pyytää suullista käsittelyä ja tuomioistuin sitten arvioi suullisen käsittelyn tarpeellisuutta asianosaisen esittämien perusteiden pohjalta tai viran puolesta. Jos asiaa arvioidaan yleisellä tasolla, suullinen käsittely saattaisi olla tarpeellinen ainakin tilanteessa, jossa kirjallisen aineiston perusteella asiaa on vaikea arvioida esimerkiksi juuri näytön ristiriitaisuuden vuoksi. Tällöin luonnollisesti ajatuksena on, että suullisessa käsittelyssä voidaan esittää sellaista todistelua, joka tuo lisäarvoa asiaan, ja jota kirjallisessa menettelyssä olisi vaikeaa esittää. Toisaalta selvissä todisteluun liittyvissä ristiriitatilanteissa suullinen käsittely voisi tarjota lisäarvoa: millaisissa olosuhteissa työsuhde päättyi, oliko kyse työntekijän vilpillisyydestä? Onko kysymyksessä humalatilan aiheuttama kaatuminen vai rikos, jonka seurauksena vammoista voisi saada korvausta rikosvahinkolain nojalla? Sen sijaan pelkkä tulkinnallinen lainsäädäntö ei varsinaisesti liene peruste suulliselle käsittelylle, sillä tuomioistuimen tulee kaikissa tilanteissa tuntea laki viran puolesta. Lääketieteellisissä kysymyksissä on hyvä muistaa, ettei vakuutusoikeuden suullisessa käsittelyssä järjestetä lääkärin tarkastusta. Pelkästään potilaan tutkimiseksi suullinen käsittely ei ole asian selvittämiskeino. Sen sijaan terveydentila voidaan parhaiten osoittaa kattavalla kirjallisella aineistolla.

Suullisia käsittelyitä on vakuutusoikeudessa viime vuosina ollut harvakseltaan, ja joinakin vuosina suullisia käsittelyjä ei ole järjestetty ollenkaan. Esimerkiksi vuosina 2019 ja 2020 on kumpanakin järjestetty suullinen käsittely vain yhdessä asiassa. Voidaankin kysyä, jääkö suullinen käsittely joskus järjestämättä sellaisissakin tilanteissa, jossa siitä olisi asian selvittämisen kannalta hyötyä, jos kynnys suullisen käsittelyn järjestämiseksi nousee liian korkeaksi. Toisaalta, kun arvioidaan vakuutusoikeuden suullisten käsittelyiden järjestämisessä valitsemaa linjaa, voidaan todeta, että se on pääosin kestänyt hyvin myös esimerkiksi korkeimman oikeuden arvioinnin työtapaturma-asioissa, sillä korkein oikeus on kuitenkin vain varsin harvoin katsonut, että suullinen käsittely olisi tullut järjestää ja tästä syystä palauttanut asian vakuutusoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Oikeusturvaan kuuluu oikeus saada asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi, ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin osana myös suullinen käsittely on tarpeen silloin, kun se edistää asian selvittämistä. Toisaalta myös oikeudenkäynnin joutuisuus ja asioiden käsitteleminen kohtuullisessa ajassa on tärkeä osa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Viivytyksettömän käsittelyn merkitys korostuu toimeentuloturvan muutoksenhaussa, sillä kyse on usein sananmukaisesti muutoksenhakijoiden toimeentulon turvaamisesta. Suullisen käsittelyn järjestäminen ei tämän vuoksi voi olla itseisarvona vakuutusoikeudessa ja sen alaisissa muutoksenhakulautakunnissa, vaan sen tarve on harkittava jokaisessa muutoksenhakuasiassa erikseen ja myös muut oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen.

Lue myös

Edita Publishing Oy:n kustantama kirja toimeentuloturva-asioiden muutoksenhausta julkaistaan loppuvuodesta 2021.

 

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.