16.2.2021 15.00 Hovioikeus tutki isän valituksen lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta - uhkasakko voitiin jättää määräämättä pandemiatilanteessa

HO katsoi käsittelyratkaisussaan, ettei kysymys ollut ollut lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain 14 §:n soveltamisesta. KO:n päätöksen maininta (s. 13) mainitun säännöksen soveltamisesta oli virheellinen. Mainitun lain 30 §:n valituskielto ei siten soveltunut tapaukseen. Isän valitus tutkittiin. Pääasian osalta HO katsoi mm., ettei äidin ilmoittaman oikeellisuutta ollut tapauksen olosuhteissa syytä epäillä. HO katsoi mainituissa olosuhteissa uskottavaa myös olleen, ettei äiti ollut huhtikuussa 2020 tiennyt eikä hän ollut voinut tietää, miten hänen tulisi toimia poikkeuksellisessa pandemiatilanteessa lapsen ja isän tapaamisten suhteen, kun lapsella ja sittemmin tämän perheenjäsenillä oli ollut mahdolliseen koronavirustartuntaan viittaavia oireita. Isän ja äidin ilmeisen riitaiset välit olivat estäneet asiasta sopimisen. Mainituissa olosuhteissa äidillä oli ollut hyväksyttävä syy keskeyttää tapaamiset yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi huhtikuussa 2020. Tapaamisen 1.7.2020 peruuntuminen kokonaan oli KO:n päätöksestä ilmenevin tavoin aiheutunut paitsi äidin lapsen luovuttamispaikkaa koskeneesta erehtymisestä myös siitä, ettei isä ollut ottanut lasta enää myöhässä vastaan. Äiti oli erehdyksensä havaittuaan pyrkinyt myötävaikuttamaan tapaamisen toteutumiseen. Kysymys oli ollut yksittäisestä tapahtumasta, kun tapaamiset olivat muutoin 2.5.2020 alkaen toteutuneet. Näin ollen yksinomaan 1.7.2020 peruuntuneen tapaamiskerran vuoksi uhkasakon asettaminen ei ollut kohtuullista. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021)