Artikkelin tutkimuskohteena on lajiliittojen tuottamiin eettisiin ohjeisiin liittyvät toimintatavat sekä näiden ohjeiden tosiasiallinen merkitys liittojen jäsenseurojen toimintaan liittyen taloudellisiin väärinkäytöksiin. Näitä ohjeistuksia laativat sekä lajiliitot itse että niiden yläpuolella olevat toimijat, mutta artikkelia varten tehdystä kyselystä käy ilmi, etteivät lajiliitot ole hyödyntäneet tätä työkalua täydessä laajuudessaan.

Artikkelissa todetaan lajiliittojen sisäisen itsesääntelyn olevan erittäin tärkeää urheilumaailmassa. Tämä johtuu osittain sekä sääntelyn monimutkaisuuden välttämisestä että lajiliittojen toiveesta pitää mahdolliset rikkomukset urheilun sisäisinä asioina, joita koskeva päätöksenteko perustuu itsesääntelyyn. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että talousrikkomuksista voi syntyä myös rikosoikeudellisia seuraamuksia, ja itsesääntely toimii kokonaisuudessa lähinnä ennaltaehkäisevänä työvälineenä, vaikkakin jännitteisenä suhteessa rikosoikeudelliseen sääntelyyn.

Eettisten ohjeiden sitovuus perustuu erilaisiin sopimuksiin. Liiton jäseninä urheilijat sitoutuvat sääntöihin suoraan, mutta jäsenseurojen toimijoita koskien kysymys on monimutkaisempi. Tällöin kuvaan tulevat työsuhteeseen sekä vapaaehtoistyöhön liittyvät erityispiirteet, kun taloustietoja seurassa usein käsittelee joko työntekijä tai vapaaehtoisesti sitoutunut toimihenkilö.

Taloutta koskevassa päätöksenteossa esiin nousevat myös erilaiset jääviystilanteet: sidonnaisuuksien huomioinnin kirjoittajat kokivatkin erityiseksi ongelmakohdaksi lajiliittojen toiminnassa. Tässä tulevaisuuden kehityskohteiksi kirjoittajat listaavat mahdollisten sidonnaisuuksien kirjaamisen sekä jäsenseuroille kohdistetun ohjeistuksen tarkentamisen.

Lue koko artikkeli Edilexin Lakikirjastossa 

• Paukku, Eelis – Ramberg, Jari: Lajiliittojen toimet taloudellisten väärinkäytösten  ehkäisemiseksi urheilutoiminnan piirissä (Urheilu ja oikeus 2020, s. 91–111)
• Kaikki Urheilu ja oikeus 2020 -vuosikirjan artikkelit