Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.

26.1.2021 11.45 Vierashuoneessa ma. vakuutusoikeustuomari Ville Savela: Juristin ja lääkärin roolit vakuutusoikeuden ratkaisutoiminnassa: juristin kokemuksia

Vierashuoneessa ma. vakuutusoikeustuomari Ville Savela: Juristin ja lääkärin roolit vakuutusoikeuden ratkaisutoiminnassa: juristin kokemuksia

Vakuutusoikeudessa lääketieteellisten valitusasioiden ratkaisuun osallistuu lääkärijäsenen lisäksi yksi tai kaksi tuomarijäsentä, joilla on oikeustieteellinen tutkinto, ja ratkaisuesityksen laatii juristiesittelijä. Tavallisesti juristeilla ei ole lääketieteellistä koulutusta eikä lääkärijäsenillä oikeustieteellistä koulutusta. Omasta juridiikan (oletetun) asiantuntijan ja lääketieteen maallikon näkökulmasta olen kokenut kiinnostavaksi sen, miten omien osaamisalojen rajoja joudutaan ylittämään. Koetan vierashuonetekstissäni kuvata tiiviisti sitä, miten juristin ja lääkärin tehtävät käytännön ratkaisutoiminnassa jakautuvat.

Vakuutusoikeus eroaa muista tuomioistuimista siinä, että sillä on "in-house" lääketieteellistä asiantuntemusta eikä se ole lääketieteellisissä asioissa samalla tavalla ulkoisen asiantuntemuksen varassa kuin esimerkiksi yleiset tuomioistuimet. Oma asiantuntemus antaa vakuutusoikeudelle valmiudet sille esitetyn lääketieteellisen selvityksen itsenäiseen ja kriittiseen arviointiin. Valitusasiaa ratkaistaessa juristin ja lääkärijäsenen välillä esitetään kysymyksiä, tarvittaessa keskustellaan käsitysten ja kantojen selventämiseksi ja tehdään lopuksi ratkaisu. Tuomioistuimen jäsenenä olevalle lääkärille voidaan esittää välittömästi kysymyksiä, mikä on tietysti paljon käytännöllisempi tapa hankkia asiantuntijatietoa kuin ulkopuolisen asiantuntijan tai todistajan kuuleminen tai kirjallisen asiantuntijalausunnon hankkiminen. Tässä yhteydessähän ei edes ole kyse asiantuntijan kuulemisesta vaan tuomioistuimen päätösneuvottelusta.

Juristien ja lääkärien tehtävistä ja rooleista ei ole suoranaisesti säädetty. Juristin pitää luonnollisesti tuntea substanssilaki ja seurata oikeuskäytäntöä. Juristin vastuulla on myös huolehtia prosessin joutuisuuden ja muiden oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytysten toteutumisesta sekä perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisesta. Lisäksi vakuutusoikeudessa sovelletuilla säännöksillä voi olla EU-oikeudellinen kytkentä alkaen siitä, että henkilö ylipäänsä on Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piirissä kansallisen lain tai EU-oikeuden perusteella. Myös päävastuu ratkaisun kirjoittamisesta on juristilla, ja hänen täytyy perusteluissa pystyä selittämään uskottavasti ja loogisesti, miten vakuutusoikeus on ratkaisuunsa tullut.

Vaikka juristeilla ja lääkäreillä on oman osaamisalansa mukaiset tehtävät, tosiasiassa vakuutusoikeuden lääkärijäsenen ja juristien on muodostettava riittävässä määrin yhteinen käsitys sekä oikeudellisista että lääketieteellistä kysymyksistä. Lääkärijäsen on tuomarin tehtävässä kuin juristi, mutta hän toimii erityisesti lääketieteellisen asiantuntemuksen välittäjänä. Vastaavasti juristin on löydettävä ja muotoiltava ratkaistavat oikeuskysymykset kuten missä tahansa lainkäyttötyössä ja selvitettävä, mitä lääketieteellistä asiantuntijatietoa ratkaisua varten tarvitaan. Aina kun yhdeltä ammattialalta siirrytään toiselle, kohdataan molemminpuolisia ymmärtämisen haasteita alkaen juridiikan ja lääketieteen kielestä ja ajattelutavasta. Siksi kysyjän on varmistettava, että kysymys on todella ymmärretty, ja erityisesti pitää tarkistaa, että on itse ymmärtänyt saamansa vastauksen! Kokemukseni mukaan tämä vuorovaikutus on käytännössä onnistunut vakuutusoikeudessa hyvin, ehkä paremminkin kuin olisin voinut olettaa.

Tyyppiesimerkki vakuutuslääketieteellisestä ratkaisutoiminnasta on työkyvyn arviointi työkyvyttömyyseläkeasiassa. Laintulkitsijan näkökulmasta säännökset eivät tarjoa selkeitä ohjenuoria, vaan ratkaisulinja on täsmentynyt ja vakiintunut vasta oikeuskäytännössä. Lääkärijäsenen työkykyarvio on olennainen ratkaisulle. Lääkärijäsen pystyy asiantuntijana arvioimaan, miten sairaus on vaikuttanut eläkkeenhakijan toimintakykyyn ja miten tämän terveydentila todennäköisesti tulevaisuudessa kehittyy. Lisäksi lääkärijäsen on ajan tasalla lääketieteen kehityksestä ja sairauksien hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksista. Oikeudellisesti lääkärijäsenen työkykyarviota voi luonnehtia näyttöä koskevaksi asiantuntija-arvioksi. Juristin vuorostaan pitää huomata muun muassa, että laeissa on toisistaan eroavia työkyvyttömyyden kriteerejä ja niitä koskeviin säännöksiin myös liittyy selviä juridisia tulkintaongelmia ja ei-lääketieteellisiä näyttökysymyksiä. Olennaista on esimerkiksi etuudenhakijan työtehtäviä koskeva näyttö, koska ilman tietoja niistä ei voida selvittää, miten sairaus tosiasiallisesti vaikuttaa hänen kykyynsä selvitä työssä. Päätöksentekijöiden on osattava ensimmäiseksi erottaa oikeudelliset ja lääketieteelliset kysymykset, jotta ratkaisun tekeminen alkaa oikeista lähtökohdista, ja on tärkeää, etteivät he jättäydy vain toisen asiantuntijan kannanoton varaan –  vakuutusoikeushan ei tee erikseen lääketieteellistä ja juridista ratkaisua vaan yhden päätöksen, josta jokainen päätöksentekijä on tuomarinvastuussa.

Lue myös

Edita Publishing Oy:n kustantama kirja toimeentuloturva-asioiden muutoksenhausta julkaistaan loppuvuodesta 2021.
 

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.