27.1.2021 11.50 Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Törkeää kunnianloukkausta mutta ei vainoamista - KKO:2020:30

Työpaikoilla riidellään, loukataan toisten kunniaa mutta harvoin sentään syyllistytään toisen työntekijän vainoamiseen. Vainoamisen tunnusmerkistö edellyttää, että joku toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta. Käytännössä työpaikallakin tapahtuvaan vainoamiseen liittyy helposti työkaverin kunnian loukkaamista. Tavallisin vainoamistilanne liittyy yksityiselämään. Vainoamista voi kuitenkin tapahtua myös aseman ja ammatin perusteella. Vainoamista voi olla myös toisen työntekijän jatkuva asiaton pelkoa herättävä seuraaminen ja sen perusteella tapahtuva puuttuminen tämän työhön. Tapauksessa A oli esittänyt asianomistajasta osin perättömiä ja osin muuten halventavia väitteitä. A:n menettelyn motiivina oli ollut tyytymättömyys työorganisaation ja asianomistajan toimintaan tämän työssä, ja menettely oli pääosin ollut toistuvaa asianomistajan väitettyjen tekemisten ja sanomisten dokumentointia sekä viranomaiskanteluja, jotka olivat tulleet asianomistajan tietoon. Erityisesti vainoamisen mutta myös kunnian loukkaamisen arviointi on tuomioistuimissa vaikeaa. Esillä olevassa korkeimman oikeuden tuomiossa käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet ja hovioikeus tuomitsi törkeästä kunnian loukkaamisesta ja vainoamisesta. Korkeimmassa oikeudessa oli kyse enää vainoamisen arvioinnista. Korkein oikeus hylkäsi syytteen vainoamisesta.