Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Julkisoikeus

21.1.2021 15.45 Oikeustieteen tohtori, varatuomari Anu Mantila: Kaikilla ei ole asiaa alttarille

Oikeustieteen tohtori, varatuomari Anu Mantila: Kaikilla ei ole asiaa alttarille

"Loukkaako kirkon virallinen vihkimiskäytäntö seksuaalivähemmistöjen perustuslaillisia oikeuksia, syrjimättömyyttä ja uskonnonvapautta vai onko käytännölle löydettävissä hyväksyttävä peruste? Missä määrin vihkimiskäytäntöä koskeva oikeustila on sääntelemätön? Mikä merkitys tässä suhteessa on Suomen perustuslain 80 §:llä, jonka mukaan oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla?" Näihin kysymyksiin vastaa OTT, VT Anu Mantila artikkelissaan Kaikilla ei ole asiaa alttarille – loukkaako kirkon vihkimiskäytäntö seksuaalivähemmistöjen perusoikeuksia ja onko sen oikeudellinen perusta riittävä?.

Artikkelissa syvennytään kirkon virallisen vihkimiskäytännön perustuslainmukaisuuteen erityisesti yhdenvertaisuuden ja uskonnonvapauden kautta. Mantilan tutkimus osuu oikeuden, teologian, moraalin ja etiikan risteyskohtaan. Kirkon uskon ja opin sisällön selvitys ei kuulu oikeudelliseen tutkimukseen, sillä kirkon oppi ei ole lainsäädäntöasia. Vahvasta teologisesta liitännästä huolimatta artikkelin näkökulma on oikeudellinen. Artikkelissa tutkitaan avioliittokäsityksen hyväksyttävyyttä sekä kysymystä siitä, tulisiko oikeudesta kirkolliseen vihkimiseen säätää lailla. 

Pääteemana artikkelissa on vihkimiskäytännön perustuslainmukaisuus seksuaalivähemmistöjen näkökulmasta. Mantila toteaa artikkelissa, että perusoikeusnäkökulmasta katsottuna vihkimiskäytännön valinta merkitsee rajoitusta joko uskonnollisen yhteisön tai seksuaalivähemmistöjen uskonnonvapauteen. Artikkelissa annetaan perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteelle ja syrjinnän kiellolle tulkinta, jonka mukaan kirkon avioliittokäsitys ja vihkimiskäytäntö ovat seksuaalivähemmistöjä syrjiviä ja sellaisina vastoin perustuslakia.

Syrjinnän kielto on vahva perusoikeus, joka on kirjattu niin Suomen perustuslakiin kuin Euroopan ihmisoikeussopimukseenkin. Suomea velvoittavat myös useat muut kansainväliset instrumentit kaikille ihmisille kuuluvien vapaus- ja tasa-arvo-oikeuksien, sekä ihmisarvon loukkaamattomuuden osalta. Mantila kiteyttää näiden normien merkitsevän sitä, että yhdenvertaisuus on osa ihmisarvoa, joten syrjintä on aina myös ihmisarvon loukkaus. 

Suomen perustuslain 11 §:n mukaan uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Mantila muistuttaa, että kyseinen perustuslain 11 § turvaa uskonnolliselle yhdyskunnalle sisäisen autonomian ja oikeuden päättää uskonnon harjoittamiseen liittyvistä kysymyksistä, joihin kuuluu esimerkiksi kirkon asettaa itse lisäedellytyksiä avioliittoon vihkimiselle. Näin ollen kirkollinen vihkiminen kuuluu uskonnon harjoittamisen vapauteen. Siihen kytkeytyy nimenomaisesti positiivinen ulottuvuus eli oikeus uskonnon harjoittamiseen, ei vain negatiivinen oikeus olla osallistumatta. 

Artikkelissa todetaan, että kirkkokäsikirjan mukaan avioliitto on yhden miehen ja naisen välinen. Tämä viittaisi siihen, että kirkon virallinen avioliittokäsitys on eri sukupuolten välinen liitto. Avioliittolain vuonna 2017 voimaan astunut muutos ei määrännyt papeille velvollisuutta alkaa vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, vaan asia jätettiin kirkon sisäisesti ratkaistavaksi. Perustuslaki ja avioliittolain 16 § jättävät asian kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien itsensä päätettäväksi, sillä asia kuuluu uskonnollisen yhteisön uskonnonvapauden piiriin. Näin kirkko ja muu uskonnollinen yhdyskunta voivat tasa-arvoisesta avioliittolaista huolimatta edelleen vihkiä vain eri sukupuolta olevia henkilöitä. Tasa-arvoisen avioliittolain muutosarvioinnissa todettiin nimenomaisesti, ettei tarkoituksena ollut puuttua kirkon omaan päätösvaltaan kirkollisen vihkimisen lisäedellytyksistä.

”Kirkon oikeus päättää vihkimisen ehdoista ja muodoista ei luonnollisestikaan ratkaise kysymystä, loukkaako seksuaalivähemmistöjen sulkeminen kirkollisen vihkimisen ulkopuolelle vähemmistöjen perustuslaillisia oikeuksia”, Mantila toteaa artikkelissa. Yhdenvertaisuusperiaatteeseen nojautuva arvokäsitys syrjäyttää kuitenkin kirkon uskonnonvapauteen nojaavan paradigman ja käytännön, eikä periaate tunnusta kirkon oikeutta poiketa perustuslain velvoitteista. Mantila kritisoi artikkelissaan kirkon oikeuskäsityksen eroavan nykyisen modernin yhteiskunnan oikeuskäsityksestä. Tutkimuksen tarkoituksena onkin esittää oikeudellisia perusteluita sille, miten vihkimiskäytäntökysymyksen voisi ratkaista yhdenvertaisuusperiaatteen ja vähemmistön uskonnonvapauden hyväksi.
 

Lue koko artikkeli Edilexin Lakikirjastosta:

Lue myös:

Toimittaja: Nathalie Noth, Edilex-toimitus (nathalie.noth@edita.fi)

Lähteet: Kuva: Shutterstock

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.