Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Työ- ja sosiaalioikeus

5.1.2021 11.45 Vierashuoneessa ylilääkäri Lars Sörensen: Vakuutuslääkärit ovat oman alansa erityisasiantuntijoita

Vierashuoneessa ylilääkäri Lars Sörensen: Vakuutuslääkärit ovat oman alansa erityisasiantuntijoita

Vakuutuslääketieteessä liikutaan oikeustieteen ja lääketieteen yhtymäkohdassa. Molemmat tieteenalat ovat lähtökohtaisesti varsin epäeksakteja. Voimassa olevat lait ovat pitkän ja huolellisen valmistelun tulosta, mutta siitä huolimatta niitä joudutaan jatkuvasti päivittämään ja lakien tulkintaan Suomessa tarvitaan yli kymmenentuhatta juristia. Samoin lääketieteessä kaikki on enemmän tai vähemmän tulkinnanvaraista. Lääkärit pystyvät lähes aina erottamaan elävät kuolleista, mutta kaikki muu on jatkuvasti muutoksessa. Uusi tieto syrjäyttää päivittäin vanhaa ja lääketieteellisen tiedon puoliintumisajaksi on arvioitu viisi vuotta. Lääketieteellisen tiedon lisäksi sairauskäsitys vaihtelee ajan ja vallitsevan kulttuurin mukaan. Lääketieteeseen liittyvät valtavat taloudelliset intressit ovat tahallaan tai tahattomasti osaltaan muovaamassa liukuvaa rajapintaa terveyden ja sairauden välimaastossa.

Suuren yleisön on vaikea hahmottaa, mikä ero on hoitavalla lääkärillä ja vakuutuslääkärillä. Tämä johtunee siitä, että maallikko ei miellä vakuutuslääketiedettä omaksi erikoisalakseen, kuten esimerkiksi ortopediaa, lastentauteja, psykiatriaa, sisätauteja tai neurologiaa. Vakuutuslääketieteen erityispätevyyden saavuttaminen vaatii usean vuoden työn ja opiskelun. Erityispätevyys on Lääkäriliiton myöntämä samoin kuin esimerkiksi lastenortopedia ja traumatologia.

Kun hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin työnjaosta ei olla selvillä, ihmetellään syystäkin, miksi paperilääkäri voi ”kumota” oman lääkärin lausunnon. Kyseessä ei kuitenkaan ole hoitavan lääkärin lausunnon mitätöinti, vaan lausunnossa esitettyjen asioiden asettaminen vakuutuslääketieteen ja sen kanssa kiinteässä vuorovaikutuksessa olevan korvausoikeuden raameihin. Esimerkiksi päivittäin kymmeniä eläkearvioita tekevän Kelan asiantuntijalääkärin on helpompi hahmottaa linjanveto myönteisen ja hylkäävän ratkaisun suhteen kuin vuosittain korkeintaan muutamia kymmeniä lausuntoja tekevän hoitavan lääkärin. Yksittäisen lääkärin on näin ollen varsin vaikea tietää, missä menee kunkin etuuden raja myöntämisen ja hylkäämisen suhteen, vaikka lääkäri olisi hoitanut ammattiaan menestyksellisesti jo usean vuosikymmenen ajan.  Tutkimusten mukaan hoitavista lääkäreistä jopa 90 prosenttia antaakin mielellään lopullisen päätöksenteon etuuksien suhteen vakuutusyhtiöille, Kelalle ja muille päätöksentekoon osallistuville tahoille. Hoitavan lääkärin lausuntoa tulisikin pitää lähetteenä erikoislääkärille. Eihän yleislääkäri tee tekonivelkirurgiaa tai sepelvaltimoiden pallolaajennuksia, vaan lähettää potilaan erikoislääkärille.

Yksittäisen lääkärin tai vakuutetun mahdollisuutta tietää kunkin etuuden kriteereitä vaikeuttaa myös linjausten jatkuva muuttuminen. Erityisesti 1980-luvulla lanseerattu yksilöllinen varhaiseläke saattaa edelleen aiheuttaa harhaanjohtavia mielleyhtymiä eläkkeelle pääsyn kriteereistä.  Tuolloin 55 vuotta täyttänyt saattoi jäädä eläkkeelle työkyvyn aleneman vuoksi. Voisi hieman karrikoiden sanoa, että lähes jokaisella 55-vuotiaalla on jokin sairaus, johon vedoten voisi todeta työkyvyn alentuneen. Tuolloin myös niinkin nuori kuin 53-vuotias saattoi jättäytyä työttömyyseläkeputkeen. Nämä kaksi eläkemuotoa olivat jälkikäteen ajatellen pienimuotoisia katastrofeja ajatellen kansantaloutta ja ihmisten hyvinvointia. Puolustukseksi voidaan sanoa, että tuolloin 1980-luvulla elettiin jatkuvan kasvun huumassa, ja todellisuuteen herättiin vasta 1990-luvun alun lamassa. Yksilöllinen varhaiseläke poistui kuitenkin kokonaan vasta vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä. Työttömyyseläkeputken alaikärajaakin on vastaavasti nostettu koko ajan ja vuoden 2020 lopussa hallitus päätti kokonaan poistaa eläkeputken.  Kuten Varman entinen ylilääkäri Jukka Kivekäs totesi, eläkemuistimme on noin 30 vuotta. Niinpä 1980-luvulla tehdyt päätökset heijastuivat usean vuosikymmenen ajan ihmisten ajatteluun ja saattavat edelleen muokata ajatuksiamme eläkkeiden ikärajoista sekä työkyvyttömyyseläkkeelle vaadittavien sairauksien ja vammojen vaikeusasteista.

Lars Sörensen
Ylilääkäri vakuutusoikeus

Lue myös
Edita Publishing Oy:n kustantama kirja toimeentuloturva-asioiden muutoksenhausta julkaistaan loppuvuodesta 2021.

 

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.