Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Yritystoiminta, Ympäristö

15.12.2020 14.05 Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi yhdistyksellä olleen perusteet evätä hirvenmetsästysoikeus kahdelta jäseneltä

Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi yhdistyksellä olleen perusteet evätä hirvenmetsästysoikeus kahdelta jäseneltä

Hovioikeus katsoi, että yhdistyksellä oli vuonna 2017 ollut perusteet evätä hirvenmetsästys sekä A:lta että B:ltä sillä perusteella, että heidän toimintansa seurauksena metsästysoikeuden vuokraajia oli ilmoittanut irtisanovansa voimassa olevan vuokrasopimuksen. Koska yhdistyksellä oli vuonna 2017 ollut perusteet evätä hirvenmetsästys A:lta ja B:ltä, heidän vahingonkorvausvaatimuksensa saamatta jääneistä lihaosuuksista oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 15.12.2020)

Itä-Suomen hovioikeus 14.12.2020

Tuomio Nro 642
Diaarinumero S 19/991
Ratkaisu, johon on haettu muutosta Pohjois-Savon käräjäoikeus 6.6.2019 nro 19/9976
Asia Yhteisöä koskeva asia ym
Valittaja X Erä r.y.
Vastapuolet A ja B

Riidaton tapahtumainkulku

A ja B ovat liittyneet X Erä r.y.:n (jäljempänä yhdistys) jäseneksi, A vuonna 1997 ja B vuonna 2004. Molemmat ovat osallistuneet aktiivisesti yhdistyksen toimintaan. A on osallistunut hirvenmetsästykseen koko jäsenyytensä ajan lukuun ottamatta vuosia 2015 ja 2016, jolloin häntä ei ole hyväksytty hirvenmetsästysseurueen jäseneksi. A:stä ei ole hyväksytty lainkaan hirvenmetsästysseurueen jäseneksi.

A ja B ovat toukokuun 2017 loppuun mennessä ilmoittautuneet yhdistyksen sääntöjen edellyttämällä tavalla vuoden 2017 hirvenmetsästykseen. Yhdistyksen hallitus on käsitellyt heidän ilmoittautumisiaan kokouksessaan 12.7.2017, jolloin asia on jäänyt vielä ratkaisematta.

Yhdistyksen hallitus on 20.8.2017 päivätyillä kirjeillä ilmoittanut A:lle ja B:lle varaavansa heille tilaisuuden tulla kuulluksi ennen hirvenmetsästykseen hyväksymistä koskevan asian ratkaisemista. Samalla yhdistys on tiedustellut A:n ja B:n halukkuutta tulla asiassa kuulluksi. A ja B ovat ilmoittaneet olevansa tyytymättömiä saamaansa ilmoitukseen.

Yhdistyksen hallitus on 2.10.2017 kokouksessaan päättänyt olla hyväksymättä A:sta ja B:stä vuoden 2017 hirvenmetsästykseen muun ohessa sillä perusteella, että maanomistajat olivat ilmoittaneet harkitsevansa maanvuokrasopimusten irtisanomista, mikäli A tai B hyväksytään hirviseurueeseen.

Yhdistyksen säännöt eivät edellytä maanomistajalta perusteluja vuokrasopimuksen irtisanomiselle.

Hovioikeuden ratkaisusta

Perustelut

Asiassa on kysymys siitä, ovatko yhdistyksen päätökset 2.10.2017 koskien A:n ja B:n hirvenmetsästykseen osallistumisoikeutta syntyneet asianmukaisessa järjestyksessä vai ovatko päätökset pätemättömiä. Hovioikeudessa ei ole enää ollut kysymys päätösten mitättömyydestä.

Henkilötodistelusta

Hovioikeuden pääkäsittelyssä kuullut henkilöt ovat kertoneet asiaan vaikuttavilta osin pääpiirteittäin kuten heidän kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon kirjattu seuraavin tarkennuksin ja täydennyksin. U ja R ovat kertoneet, että V oli yhdistyksen puheenjohtajan ominaisuudessa muiden hallituksen jäsenten valtuuttamana hoitanut maanomistajien kuulemisen ja ilmoittanut kuulemisessa ilmi tulleista seikoista hallitukselle. P, joka ei kertomansa mukaan ole kuulunut X Erään mutta joka oli vuonna 2015 antanut metsästysoikeuden mainitulle seuralle maillaan, on hovioikeudessa kysyttäessä tarkentanut kertomustaan siten, että kuulemistilaisuus oli ollut ”jälestä päin” vuonna 2017.

A:n ja B:n kuulemisen osalta

Riidattomasta tapahtumainkulusta ilmenevin tavoin A ja B ovat ilmoittautuneet sääntöjen edellyttämin tavoin vuoden 2017 hirvenmetsästykseen ja yhdistyksen hallitus on käsitellyt heidän ilmoittautumisiaan kokouksessaan 12.7.2017, jolloin asia oli kuitenkin jäänyt vielä ratkaisematta.

Käräjäoikeuden tuomion sivuilla 18 ja 19 on selostettu yhdistyksen sääntöjen 19 §:n 4 kohta, mikä koskee hirviseurueeseen osallistumisoikeutta ja seurueen muodostamista. Kohdan 4.4 mukaan hallitus voi evätä hirvenmetsästyksen jäseneltä, jonka toiminnan seurauksena metsästysoikeudenvuokraaja on irtisanonut vuokrasopimuksen tai ilmoittaa irtisanovansa voimassa olevan vuokrasopimuksen. Ennen epäämistä hallituksen on kuultava kyseistä maanomistajaa ja jäsentä.

Yhdistys on A:lle ja B:lle lähettämissään 20.8.2017 päivätyissä kirjeissä ilmoittanut ensin kuultuaan maanomistajia varaavansa A:lle ja B:lle halutessaan mahdollisuuden tulla asiassa kuulluksi. Kirjeiden teksti on jatkunut ”Ilmoitustasi tahdostasi tulla kuulluksi odotamme 30.9.2017 päivään mennessä. Hallitus ilmoittaa päätöksensä kuulemisten jälkeen.”

Hovioikeus katsoo, että kirjeiden sisällöstä on ollut selvästi käsitettävissä, että A:n ja B:n odotetaan ilmoittavan yhdistyksen hallitukselle 30.9.2017 mennessä, tahtovatko he tulla kuulluksi asiassa.

A ja B ovat kumpikin 23.8.2017 lähettäneet yhdistyksen hallitukselle käräjäoikeuden tuomion sivulla 18 selostetut sähköpostiviestit, joissa he ovat kohdaltaan ilmoittaneet tyytymättömyytensä hallituksen 12.7.2017 tekemään päätökseen. Kumpikaan heistä ei ole ilmoittanut hallitukselle haluavansa tulla asiassa kuulluksi.

Hovioikeus toteaa, että X Erä r.y.:n säännöt eivät ole sisältäneet täsmällisiä määräyksiä kuulemismenettelystä hirviseurueen jäsenten valinnan osalta. Myöskään yhdistyslaissa ei ole säädetty siitä, miten kuuleminen on järjestettävä kyseisenlaisessa asiassa. Yhdistyslain 15 §:n 2 momentissa on säädetty jäsenen kuulemisesta jäsenen yhdistyksestä erottamismenettelyssä. Säännöksen mukaan ennen erottamispäätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa. Kyseinen säännös ei sisällä määräyksiä siitä, miten kuulemistilaisuus on järjestettävä. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että yhdistyksellä on todistustaakka siitä, että tällainen tilaisuus on varattu. Tilaisuuden varaaminen selityksen antamiseen on yhdistyksen vapaasti järjestettävissä. Erottamisen edellytyksenä ei ole, että jäsen on myös antanut selityksensä erottamisesta. Riittävää on, että selityksen antamiseen on todisteellisesti varattu tilaisuus (Halila&Tarasti, Yhdistysoikeus, 2017, s. 255 ja 256).

Yhdistyksestä erottamismenettelyn yhteydessä jäsenen kuulemisen tarkoituksena on varata jäsenelle tilaisuus antaa selvitystä erottamisen perusteena olevista asioista tai tapahtumista. Hirviseurueeseen hyväksymisestä päätetään vuosittain, minkä vuoksi päätöksenteon yhteydessä suoritettavalle jäsenen kuulemiselle ei voida asettaa niin ankaria kriteerejä kuin esimerkiksi jäsenen yhdistyksestä erottamisen yhteydessä tapahtuvalle kuulemiselle. A:lle ja B:lle osoitetuissa kirjeissä 20.8.2017 yhdistys on ilmoittanut, että heillä on halutessaan mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa. Molemmat ovat vastanneet yhdistyksen kirjeisiin ilmoittamalla tyytymättömyytensä yhdistyksen päätökseen. A on lisäksi vaatinut saada tietoa maanomistajista, jotka ovat ilmoittaneet irtisanovansa vuokrasopimuksensa. Hovioikeus katsoo, että vastatessaan edellä selostetuin tavoin yhdistyksen kirjeisiin A:lla ja B:llä on ollut mahdollisuus vastata myös yhdistyksen taholta heille tehtyyn tiedusteluun tahdostaan tulla asiassa kuulluksi. Kun A ja B eivät ole ilmoittaneet haluavansa tulla kuulluksi, yhdistys on voinut ratkaista heidän hirviseurueeseen hyväksymistään koskevan asian heitä enempää kuulematta.

Maanomistajien kuulemisen osalta

Yhdistyksen säännöissä ei ole yksityiskohtaisesti määritelty maanomistajan ja yhdistyksen jäsenen kuulemisen toteuttamista sääntöjen 4.4 kohdan tarkoittamassa tilanteessa. Hovioikeus katsoo, ettei yhdistystä voida sen sääntöjen perusteella velvoittaa ilmoittamaan jäsenelle sen tai niiden metsästysoikeuden vuokraajien nimiä, jotka ovat irtisanoneet tai ilmoittaneet irtisanovansa voimassa olevan vuokrasopimuksen, ja ettei yhdistys voi velvoittaa kyseisiä maanomistajia ilmoittamaan perusteitaan vuokrasopimusten irtisanomiselle. Yhdistyksen hallituksen on kuitenkin täytynyt pitää varmana, että vuokrasopimusten irtisanomisuhka on johtunut A:n ja B:n menettelystä.

Asiassa on V:n, U:n ja R:n kertomuksilla selvitetty, että V on yhdistyksen puheenjohtajan ominaisuudessa muiden hallituksen jäsenten valtuuttamana toimittanut maanomistajien kuulemiset ja ilmoittanut kuulemisissa ilmi tulleista seikoista hallitukselle. Henkilötodistelusta ilmenee, että maanomistajista ainakin nimeltä mainitut P, R ja K ovat harkinneet irtisanovansa metsästysoikeutta koskevat vuokrasopimuksensa yhdistyksen kanssa, jos A ja B ovat mukana hirviseurueessa. Huomioon ottaen käräjäoikeuden tuomioon kirjatusta V:n kertomuksesta ilmenevät seikat B:n käyttäytymisestä huonosti joitakin maanomistajia kohtaan ja tämän menettelystä hankkia ”valheellisilla tiedoilla” nimiä paperiin ja yrityksestä saada maanomistaja P perumaan vuokrasopimuksen sekä K:n ilmoittamasta syystä vuokrasopimuksen irtisanomisen harkitsemiselle ”A:n ja B:n seuran vastainen toiminta vuonna 2016” ja lisäksi todistelusta kokonaisuudessaan ilmi tullut seikka siitä, että A:n ja B:n kielenkäyttö ja käyttäytyminen on ollut yhdistyksen tilaisuuksissa epäasiallista, häiritsevää ja hyvän metsästäjätavan vastaista, hovioikeus katsoo asiassa riittävällä varmuudella selvitetyksi, että A:n ja B:n oma toiminta ja käyttäytyminen on johtanut siihen, että maanomistajat ovat uhanneet irtisanoa vuokrasopimuksensa, mikäli A ja B ovat hirviseurueessa. Yhdistyksen on vaikea toteuttaa tarkoitustaan, jos mukana metsästysseurueessa saavat olla myös ne, jotka eivät täytä velvollisuuksiaan tai toimivat yhdistystä vastaan. A:n ja B:n toiminnan johdosta yhdistyksen metsästysseurueen metsästyksen harjoittaminen on nyt ollut vaarassa vaikeutua. Hovioikeus katsoo, että yhdistyksellä on vuonna 2017 ollut perusteet evätä hirvenmetsästys sekä A:lta että B:ltä sillä perusteella, että heidän toimintansa seurauksena metsästysoikeuden vuokraajia on ilmoittanut irtisanovansa voimassa olevan vuokrasopimuksen.

Siltä osin kuin käräjäoikeus on katsonut, ettei 2.10.2017 hallituksen päätöksessä ilmoitettuja muita kuin maanomistajiin liittyviä hirviseurueesta epäämisen syitä voida pitää epäämisen perusteina, hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut.

Koska yhdistyksellä on vuonna 2017 ollut perusteet evätä hirvenmetsästys A:lta ja B:ltä, heidän vahingonkorvausvaatimuksensa saamatta jääneistä lihaosuuksista on hylättävä.
 

  • Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 12.2.2021.

Lue myös Edilex-uutinen

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.