Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Siviilioikeus, Ympäristö

4.12.2020 10.10 Edita Lakitiedon Rakennusjuridiikan webinaarisarjan viimeisessä osassa keskityttiin tilaajan suunnitteluvastuun keskeisimpiin kysymyksiin

Edita Lakitiedon Rakennusjuridiikan webinaarisarjan viimeisessä osassa keskityttiin tilaajan suunnitteluvastuun keskeisimpiin kysymyksiin

Urakkasopimus on rakennusurakan perusta, ja iso osa rakennusurakoista syntyvistä riidoista johtuu sopimustulkinnallisista seikoista. Selkeä ja looginen sopimus säästää osapuolten resursseja, kun myöhemmin ei tarvitse käyttää aikaa epäselvyyksien selvittämiseen. Mutta mistä muualta tulkintaa voidaan johtaa? Mitä jos urakkasopimus on ristiriidassa muun tulkintamateriaalin kanssa? Mitä YSE -ehtojen 8 §:n mukainen myötävaikutusvelvollisuus pitää sisällään ja miten sen mukaisia vahingonkorvausvaatimuksia ja lisäaikavaatimuksia arvioidaan? Kouluttajat Ville Laine (AA, OTL, Properta Asianajotoimisto) ja Johan Appelqvist (DI, toimitusjohtaja, pääkonsultti, Byggnadsekonomi Oy) hakivat muun muassa näihin kysymyksiin vastauksia Editan Tilaajan suunnitteluvastuu -webinaarissa 1.12.2020. Koulutus auttoi kiinnittämään huomiota tärkeimpiin kohtiin rakennusurakkasopimuksessa tilaajan velvoitteiden osalta ja rakentamaan sopimuksen siten, että se on selkeä ja looginen kokonaisuus, eikä siihen sisälly tulkinnallisia epäselvyyksiä. ​Webinaari oli osa Rakennusjuridiikan webinaarisarjaa, joka järjestetään myös 13.1.-17.3.2021.

Tilaajan suunnitteluvastuu on tyypillisesti työntuloksen määrittämistä. Vastuu heijastuu neljään keskeiseen aihepiiriin: tiedonantovelvollisuus, urakan sisältö sekä lisä- ja muutostyöt, myötävaikutusvelvollisuus ja virhevastuu. Työnjaollisena vastuujaon perustana on YSE 24 §, lisäksi vastuu pohjautuu yleiseen sopimusoikeuteen ja julkisen sääntelyn vaikutus on vahvaa. Laineen mukaan vastuunjako perustuu vastuupiiriajatteluun, esimerkiksi KVL-urakoinnissa on hyvä huomioida, että ratkaisua muutettaessa urakoitsijan aloitteesta toisenlaiseksi, urakoitsija vastaa muuttamastaan ratkaisusta.

Hyvässä suunnittelukäytännössä korostuu johdonmukaisuus ja selkeys. Teknisiin suunnitelmiin ei tulisi laittaa kaupallisia asioita, työsuoritteet tulisi pyrkiä määrittelemään teknisissä asiakirjoissa, painotti Laine. Johdonmukaisuus on myös tilaajan etu, silloin on mahdollisuus saada parempia tarjouksia. Suunnitelmien tulkintaohjeita antaa YSE 12 ja 13 §.

Mikäli suunnitelmiin liittyvistä häiriöistä halutaan korvausta, tulee niistä reklamoida oikea aikaisesti. Idea on varata omat oikeudet asiaan, toisen osapuolen etuna on puolestaan mahdollisuus minimoida aiheutuva vahinko. On myös hyvä hahmottaa koko ketju, päivittää reklamaatiota sekä täsmentää vaatimuksia matkan varrella. Hyvä esimerkki reklamoinnin osalta on koulutuksessa esille noussut oikeustapaus KKO:2018:19. Ratkaisun mukaan ensin on tarpeen tehdä neutraalia reklamaatio, jota täsmennetään ja yksilöidään myöhemmin.

Käsittelyssä olivat myös myötävaikutusvelvollisuus, aikataulutus, oikeus urakka-ajan pidentämiseen sekä näyttöön liittyvät ongelmat. Mikäli tilaaja ei toimita suunnitelmia ajoissa, ja aiheutuu vahinkoa, se mahdollistaa urakoitsijan esittämään vaatimuksia. Jos aikataulusta ei ole sovittu, tulee haasteelliseksi määritellä milloin suunnitelmia on työmaalle tarvittu. Mitä urakka-ajan pidennyksen keston arviointiin tulee, on YSE melko yleisellä tasolla. Laineen mukaan ohjenuoria lisäajan myöntämiseen on vaikeaa löytää oikeustapausten kautta, kun perustelut ovat usein hyvin yleisluontoisia ja arviointi on varsin tapauskohtaista.

Laineen puheenvuoron jälkeen Johan Appelqvist kertoi 3D-mallintamisen käytöstä suunnitelmapuutteisiin liittyvien riitojen ratkaisussa. Tietomalli koetaan usein olevan yhtä kuin 3D-esitys hankkeesta, mutta käsitteenä se on kuitenkin huomattavasti laajempi. Tietomallit muun muassa tuovat pohjaa suunnittelulle ja matemaattista määrätietoa sekä mahdollistavat rakennettavuuden analysoimisen ja laadunvarmistuksen. Tietomalli ja sisältö rikastetaan 2D-dokumenteissa, jolloin ne ovat geometrisesti yhteneviä, mutta eivät täysin samoja. Tämä on johtanut siihen, että tietomalli on harvoin aineistona määritelty sopimusasiakirjaksi, kertoi Appelqvist. Mallia käytetään visuaalisuuden ja sen matemaattisten ominaisuuksien takia.

Koulutuksessa käsiteltyjä oikeustapauksia
Lue myös

Julkaise juridinen teos Edita Lakitiedon kanssa

  • Oletko juridiikan asiantuntija ja haluat kirjailijaksi? Vai oletko jo useamman teoksen julkaissut juridiikan ammattilainen, joka haluaa laadukkaan yhteistyökumppanin seuraavalle julkaisulleen? Oli sinulla sitten valmis käsikirjoitus tai vasta idea uudesta kirjasta, me Edita Lakitiedossa haluamme kuulla Sinusta. Etsimme jatkuvasti uusia asiantuntijoita yhteistyökumppaneiksemme - sinä kirjoitat, me hoidamme loput. Ota yhteyttä sisältöpäällikkö Hanna Kuhaan.
  • Lue lisää...
  • Editan kirjallisuutta ja koulutusta

Toimittaja: Karoliina Karvinen ja Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.