Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Rikos- ja prosessioikeus

26.11.2020 15.00 Hovioikeus lievensi törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta (ylinopeus) tuomitun 50 päivän vankeusrangaistuksen 100 päiväsakoksi

Hovioikeus lievensi törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta (ylinopeus) tuomitun 50 päivän vankeusrangaistuksen 100 päiväsakoksi

Vastaaja oli ajanut 181 kilometrin tuntinopeudella alueella, jossa oli ollut 100 kilometrin nopeusrajoitus. Hänellä oli ollut kyydissään yksi matkustaja. HO totesi, että vastaajan syyksi luettu teko oli ollut hyvin vaarallinen ja moitittava. Kyseessä oli ollut huomattava ylinopeus ja siihen oli liittynyt riski vakavista vahingoista vastaajalle, hänen kyydissään olleelle henkilölle sekä muille tien käyttäjille. Huomioon oli kuitenkin otettava, että syyksi luettu ylinopeus oli ollut vain hetkellinen ja vastaaja oli ajanut pidemmällä matkalla tätä vähäisempää ylinopeutta eikä konkreettisia vaaratilanteita ollut näytetty aiheutuneen. Edelleen huomioon oli otettava, että vastaaja oli teon tehdessään ollut 18-vuotias eikä häntä koskevalta rikosrekisterin otteelta ilmennyt mitään aikaisempaa rikollisuutta. Asiassa esitetyn seuraamusselvityksen mukaan vastaajan käytös tai hänen asenteensa ei vaikuttanut rikosmyönteisiltä ja hän oli kertonut kyseessä olleen tyhmä päähänpisto sekä katuvansa tekoaan. Kaikkia rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavia perusteita kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että oikeudenmukaisena rangaistuksena vastaajan syyksi luetusta teosta oli pidettävä ankarahkoa sakkorangaistusta. (Vailla lainvoimaa 26.11.2020)

Helsingin hovioikeus 26.11.2020
Tuomio 20/145575
Asianro R 20/673
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus 31.01.2020 nro 104308
Asia Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen
Valittaja Vastaaja
Vastapuoli Aluesyyttäjä
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 25.1.2021

"Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Asiassa on kysymys hovioikeudessa rangaistuksen määräämisestä ja erityisesti rangaistuslajin valinnasta. Rikoslain 23 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomitaan vähintään 30 päiväsakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

Rikoslaki ei sisällä nimenomaisia säännöksiä lajinvalinnasta sakon ja vankeusrangaistuksen välillä. Asiassa on siten sovellettava rikoslain 6 luvun 3 §:n 1 momentissa säädettyä rangaistuksen määräämistä koskevaa yleissäännöstä, jonka mukaan rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Päätettäessä rangaistuksen lajista noudatetaan pykälän 3 momentin mukaan 6 luvun 4 - 8 §:ssä säädettyjen mittaamisperusteiden ohella, mitä luvun 9 - 12 §:ssä säädetään.

Rikoslain 6 luvun 4 §:n mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.

Vastaaja on valituksessaan ilmoittanut teon olosuhteista seuraavaa. Vastaaja on ajanut Helsinki-Turku -moottoritiellä hetkellisesti 181 kilometrin tuntinopeutta ja muuten keskinopeus oli ollut poliisipartion suorittamien mittausten mukaan 145 - 160 kilometriä tunnissa. Ajaminen oli tapahtunut yölliseen aikaan, muu liikenne oli ollut tapahtuma-aikaan hiljaista ja Vastaaja oli ohittanut moottoritiellä ajaessaan yhteensä enintään kuusi autoa. Poliisipartion seuratessa Vastaajaa hän oli ohittanut enintään neljä autoa. Näkyvyys oli ollut valaistuksen vuoksi hyvä ja säätila syksyinen. Kesänopeusrajoitus tapahtumapaikalla oli 120 kilometriä tunnissa. Vastaaja ei ollut tehnyt ajovirheitä ja hän oli alentanut ajonopeuttaan kohdatessaan muita autoja. Syyttäjä on hovioikeudelle toimittamassaan vastauksessa ilmoittanut, että Vastaajan valituskirjelmässään esille tuomat seikat teon olosuhteista pitivät paikkansa.

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun KKO 2020:55 mukaan tehtäessä lajinvalintaa sakon ja vankeusrangaistuksen välillä huomiota voidaan kiinnittää myös tekijän nuoreen ikään, ensikertalaisuuteen tai aikaisempaan rikollisuuteen. Mainitussa ennakkoratkaisussa vastaaja on ajanut nyt käsiteltävään asiaan verrattuna selvästi huomattavampaa ylinopeutta, mutta toisaalta vain lyhyen ajomatkan ajan. Vaikka ylinopeuden perusteella kysymykseen olisi tullut korkeimman oikeuden mukaan vankeusrangaistus, oli kyse ollut korkeimman oikeuden arvion mukaan pikemminkin nuoren harkintakyvyn pettämisestä ja ymmärtämättömyydestä kuin tietoisesta ja piittaamattomasta lain rikkomisesta ja sakkorangaistuksen katsottiin olevan oikeudenmukainen seuraamus teosta.

Hovioikeus toteaa, että Vastaajan syyksi luettu teko on ollut hyvin vaarallinen ja moitittava. Kyseessä on ollut huomattava ylinopeus ja siihen on liittynyt riski vakavista vahingoista Vastaajalle, hänen kyydissään olleelle henkilölle sekä muille tien käyttäjille. Huomioon on kuitenkin otettava, että syyksi luettu ylinopeus on ollut vain hetkellinen ja Vastaaja on ajanut pidemmällä matkalla tätä vähäisempää ylinopeutta eikä konkreettisia vaaratilanteita ole näytetty aiheutuneen. Edelleen huomioon on otettava, että Vastaaja on teon tehdessään ollut 18-vuotias eikä häntä koskevalta rikosrekisterin otteelta ilmene mitään aikaisempaa rikollisuutta. Asiassa esitetyn seuraamusselvityksen mukaan Vastaajan käytös tai hänen asenteensa ei vaikuta rikosmyönteisiltä ja hän on kertonut kyseessä olleen tyhmä päähänpisto sekä katuvansa tekoaan.

Kaikkia rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavia perusteita kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoo, että oikeudenmukaisena rangaistuksena Vastaajan syyksi luetusta teosta on pidettävä ankarahkoa sakkorangaistusta.

Asianajaja AA on vaatinut, että hänelle maksetaan valtion varoista palkkio Vastaajan avustamisesta hovioikeudessa 21,75 tunnin työmäärän perusteella. Hovioikeus toteaa, että vaatimus on poikkeuksellisen suuri asian laatuun ja laajuuteen nähden. Arvioitaessa tarpeellista ja kohtuullista työmäärää tässä asiassa on kuitenkin otettava huomioon, että asiassa on toimitettu niin sanottu suppea esitutkinta ja asia on käsitelty käräjäoikeudessa kirjallisessa menettelyssä. Avustaja on saanut toimeksiannon asiaan vasta hovioikeusvaiheessa ja asiassa on ollut perusteltua selvittää rangaistuskäytäntöä vastaavissa asioissa rangaistuslajin valintaan liittyen. Hovioikeus katsoo kuitenkin, että nämäkin seikat huomioon ottaen avustajan palkkiovaatimus ei ole kohtuullinen asian laatuun ja laajuuteen nähden. Hovioikeus katsoo kohtuulliseksi korvaukseksi 10 tuntia vastaavan työmäärän, minkä ylittäviltä osin vaatimus on siten hylättävä."

Lue myös.

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.