AA Saara Ryhtä esitti tekoälyn eri tasojen luomia ongelmia. Kun tekoälyllä ei nykyisessä oikeudessa ole oikeussubjektin asemaa, sitä ei voida nähdä itsenäisenä ja aktiivisena agenttina, eikä sillä voi olla oikeuksia tai velvollisuuksia. Ryhtä esitti asiaan olevan kaksi ratkaisua: joko tekoäly voi saada juridisen henkilön aseman, tai sitten se säilyy vain ohjelmoijan luomana tyhjänä kuorena.

Tämänhetkisistä tekoälyratkaisuista valtaosa hyödyntää ns. kapeaa tekoälyä, jolla ei ole omaa tietoisuutta, tahtoa tai ymmärrystä oman ohjelmoidun tietämyksensä ulkopuolelta. Vahva tekoäly olisi sen sijaan enemmän ihmisen kaltainen tietoisena sekä laajalti ymmärtävänä toimijana.

Koneoppimisella tarkoitetaan tekoälytoimintaa, jossa teknologia oppii toimintamalleja itsenäisesti pohjaten oppimistaan sille annettuihin, usein laajoihin datasetteihin. Ryhtä esitti ongelmana tämän kanssa olevan eritoten automatisoidussa päätöksenteossa sen, että mikäli datasetissä on esimerkiksi syrjivä väärentymä, toistaa tekoäly luojansa virheitä. Tekoäly kuitenkin pitkällekin kehittyneenä on riippuvainen datasta ja sen oikeellisuudesta.

Tekoälyn käytössä riskeinä voidaan nähdä sekä vaikea ennustettavuus että mahdollisten vahinkojen selvittämisen työläys. Maija-Riitta Ollila sekä Saara Ryhtä molemmat esittivät tässä keskeisenä ongelmana ns. mustan laatikon, joka syntyy algoritmien läpinäkymättömyydestä: Datasetistä sekä lopputuloksesta on pääteltävissä päätökseen johtaneet lähtökohdat ja se, mihin on päätytty, mutta välivaiheet voivat olla jopa tekoälyn ohjelmoineelle epäselviä. Tämä on luonnollisesti merkittävä ongelma erityisesti hallinnon kannalta mm. GDPR:n asettamien edellytysten valossa, ja tähän tulee digitalisaation edetessä etsiä ratkaisuja.

Toistaiseksi onkin päädytty käyttämään algoritmeja vain suosittelevana eikä päätöksiä tekevänä elimenä niin, että vastuun päätöksestä kantaa esimerkiksi lopullisen harkinnan tehnyt luonnollinen henkilö, tekoälyn kehittänyt yhtiö, tekoälyä virheellisesti hyödyntänyt käyttäjä, oppimisdatasta vastannut taho tai viranomainen, joka on sallinut tuotteen käyttöönoton.

Ryhtä esitti ratkaisuksi erityisesti vastuutilanteisiin mm. pakollista vakuutusjärjestelmää, ankaraa vastuuta sekä tuotevastuulainsäädäntöä. Teknologioiden monimutkaisuus tulisi tällöin erityisesti huomioida, ja valmistajalle antaa velvollisuus valvoa ja ylläpitää tuotteitaan.

2020 Käräjien aamun puhujat

• Juontaja ja moderaattori Antti Merilehto, tekoälyn matkaopas, tietokirjailija
• VTT Maija-Riitta Ollila, filosofi, työelämäprofessori ja tietokirjailija: Tekoälyn etiikan uudet haasteet
• Saara Ryhtä, asianajaja, Osakas, Head of Corporate Advisory and M&A Practise, Head of On-Going Services Business Unit at Lexia Attorneys Ltd: Mikä on johtajan vastuu, kun tekoäly puuhailee omiaan?

Aamupäivän puheenjohtaja Antti Merilehto esitteli päivän teemana toimivan tekoälyn ja siihen liittyviä ongelmakohtia yleistasolla.

Tekoälyn etiikan uudet haasteet

Filosofi Maija-Riitta Ollilan puheenvuoro sukelsi syvemmälle tekoälyyn liittyviin moraalisiin ja eettisiin kysymyksiin.

Mikä on johtajan vastuu, kun tekoäly puuhailee omiaan?

AA Saara Ryhtä pyrki puheenvuorossaan vastaamaan kysymykseen: Mitä johtajan vastuuseen sisältyy tilanteessa, jossa tekoäly tekee virheen?

Lue myös:

• Käräjät 2020 -ohjelma
• ​Vielä ehdit: Myös webinaarina järjestettävien Käräjien 18. marraskuuta pääteemana on tänä vuonna tekoäly juristien ja johtajien työssä – linjoina verotus, työoikeus ja yrityskaupat (Edilex-uutinen 12.11.2020)