Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Työ- ja sosiaalioikeus, Rikos- ja prosessioikeus

17.11.2020 16.00 Sairaanhoitajia uhkaillut vanhusten palvelutalon johtaja tuomittiin kahdesta työturvallisuusrikoksesta ja kahdesta työsyrjinnästä 45 päiväsakon rangaistukseen - vanhainkotiyhdistykselle 4 000 euron yhteisösakko

Sairaanhoitajia uhkaillut vanhusten palvelutalon johtaja tuomittiin kahdesta työturvallisuusrikoksesta ja kahdesta työsyrjinnästä 45 päiväsakon rangaistukseen - vanhainkotiyhdistykselle 4 000 euron yhteisösakko

Vastaaja oli mm. uhannut nylkeä sairaanhoitajan elävältä, jos sairaanhoitaja puhuu jotakin AVI:lle. Vastaaja oli vienyt työntekijän saunan pukuhuoneeseen yrittäen keskustelun avulla painostaa työntekijän kertomaan AVI:n tarkastajille pavelutalosta haluamallaan tavalla. Työntekijä oli yhdessä toisen sairaanhoitajan kanssa tehnyt sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen kaupungille liittyen palvelutalon hoitajamitoitukseen ja asukkaiden karkaamisiin sekä nostanut esille työpaikalla havaitsemiaan epäkohtia. Tämän johdosta työntekijälle oli annettu kaksi varoitusta 17.10. ja 2.12.2016 pääosin tai ilman perusteltuja, todellisia syitä. Toista sairaanhoitajaa vastaaja oli uhannut kuristamisella liittyen siihen, mitä työntekijä oli mahdollisesti kertonut AVI:lle palvelutalosta. Työntekijä oli irtisanottu 13.12.2016 ilman varoitusta sekä pääosin tai ilman asiallisia ja painavia perusteita. Yhdistykselle aiheutunut kielteinen julkisuus ja tapahtuneen vaikutus yhdistyksen taloudelliseen asemaan eivät tässä tapauksessa olleet riittäviä perusteita jättää yhteisösakkoa tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020)

Itä-Suomen hovioikeus 17.11.2020
Tuomio 20/143200
Asianro R 20/185
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Etelä-Savon käräjäoikeus 19.12.2019 nro 155934
Asia Työturvallisuusrikos ym.
Valittajat Vastaaja (V1), M:n Vanhainkotiyhdistys ry, Vastaaja 2 (V2)
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 18.01.2021.

"Syyksilukeminen

Kohta 1

Vastaaja on syyllistynyt työturvallisuusrikokseen seuraavasti:

Vastaaja on 6.9. – 2.12.2016 M:n Vanhainkotiyhdistys ry:n edustajana eli yhdistyksen pitämän X-nimisen vanhusten palvelutalon johtajana tahallaan rikkonut työturvallisuusmääräyksiä kohtelemalla palvelutalossa sairaanhoitajana työskennellyttä A:a epäasiallisesti.

Vastaaja on 6.9.2016 uhannut nylkeä A:n elävältä, jos A puhuu jotakin aluehallintovirastolle. Vastaaja on 19.10.2016 vienyt A:n saunan pukuhuoneeseen yrittäen keskustelun avulla painostaa A:n kertomaan aluehallintoviraston tarkastajille X:stä haluamallaan tavalla. A:lle on annettu kaksi pääosin perusteetonta varoitusta 17.10. ja 2.12.2016. Vastaajan olisi pitänyt ymmärtää käyttäytymisensä olevan epäasiallista ja sen vuoksi pidättäytyä käyttäytymisestä, joka on ollut A:n terveydelle vaaraa aiheuttavaa.

Kohta 2

Vastaaja on syyllistynyt työsyrjintään seuraavasti:

Vastaaja on 17.10. – 2.12.2016 M:n Vanhainkotiyhdistys ry:n ylläpitämän X-nimisen vanhusten palvelutalon johtajana asettanut palvelutalossa sairaanhoitajana työskennelleen A:n ilman painavaa, hyväksyttävää syytä epäedulliseen asemaan ammatilliseen toimintaan rinnastettavan seikan perusteella. A on yhdessä toisen sairaanhoitajan kanssa tehnyt sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen M:n kaupungille liittyen palvelutalon hoitajamitoitukseen ja asukkaiden karkaamisiin sekä nostanut esille työpaikalla havaitsemiaan epäkohtia. Tämän johdosta A:lle on annettu kaksi varoitusta 17.10. ja 2.12.2016 pääosin tai ilman perusteltuja, todellisia syitä.

Kohta 3

Vastaaja on syyllistynyt työturvallisuusrikokseen seuraavasti:

Vastaaja on 19.10.2016 – 16.1.2017 M:n Vanhainkotiyhdistys ry:n edustajana eli yhdistyksen pitämän X-nimisen vanhusten palvelutalon johtajana tahallaan rikkonut työturvallisuusmääräyksiä kohtelemalla palvelutalossa sairaanhoitajana työskennellyttä B:tä epäasiallisesti.

Vastaaja on 19.10.2016 uhannut B:tä kuristamisella liittyen siihen, mitä B oli mahdollisesti kertonut aluehallintovirastolle X:stä. B on irtisanottu 13.12.2016 ilman varoitusta sekä pääosin tai ilman asiallisia ja painavia perusteita. B:n työsuhde on päättynyt 16.1.2017. Vastaajan olisi pitänyt ymmärtää käyttäytymisensä olevan epäasiallista ja sen vuoksi pidättäytyä käyttäytymisestä, joka on ollut B:n terveydelle vaaraa aiheuttavaa.

Kohta 4

Vastaaja on syyllistynyt työsyrjintään seuraavasti:

Vastaaja on 13.12.2016 – 16.1.2017 M:n Vanhainkotiyhdistys ry:n ylläpitämän X-nimisen vanhusten palvelutalon johtajana asettanut palvelutalossa sairaanhoitajana työskennelleen B:n ilman painavaa, hyväksyttävää syytä epäedulliseen asemaan ammatilliseen toimintaan rinnastettavan seikan perusteella. B on yhdessä toisen sairaanhoitajan kanssa tehnyt sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen M:n kaupungille liittyen palvelutalon hoitajamitoitukseen ja asukkaiden karkaamisiin sekä nostanut esille työpaikalla havaitsemiaan epäkohtia. Tämän johdosta B on irtisanottu 13.12.2016 ilman varoitusta sekä pääosin tai ilman perusteltuja, todellisia syitä. Menettelyn johdosta B:n työsuhde on päättynyt 16.1.2017.

Hylätty syyte

V 2:n osalta syyte työsyrjinnästä kohdassa 4 on hylättävä.

Vastaajan rangaistusseuraamus

Hovioikeus pitää käräjäoikeuden tuomitsemaa rangaistusta oikeudenmukaisena seuraamuksena Vastaajan syyksi hovioikeudessa jäävistä rikoksista.

KO: "Rangaistusseuraamus

Rikoslain 6 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Saman luvun 4 §:n mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.

Vastaajan syyksi on luettu syytekohdissa 1 ja 3 työturvallisuusrikos ja syytekohdissa 2 ja 4 työsyrjintä. Vastaaja on toiminut johtajana epäasiallisesti alaisiaan A:ta ja B:tä kohtaan. Teot ovat tapahtuneet 06.09.2016-16.01.2017 välisenä aikana ja ne ovat päättyneet siihen, että B on irtisanottu ja A on purkanut työsopimuksen. Käräjäoikeus katsoo Vastaaja osalta riittäväksi ja oikeuskäytännön mukaiseksi rangaistukseksi 45 päiväsakkoa.

V2:n syyksi on luettu työsyrjintä syytekohdassa 4. V2 on toiminut M:n vanhainkotiyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana epäasiallisesti alaistaan B:tä kohtaan. Teko on tapahtunut 13.12.2016 – 16.1.2017 välisenä aikana. Käräjäoikeus katsoo V2:n osalta riittäväksi ja oikeuskäytännön mukaiseksi rangaistukseksi 20 päiväsakkoa."

Yhteisösakko

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen yhteisösakon osalta. Yhdistykselle aiheutunut kielteinen julkisuus ja tapahtuneen vaikutus yhdistyksen taloudelliseen asemaan eivät tässä tapauksessa ole riittäviä perusteita jättää yhteisösakkoa tuomitsematta.

KO:n perustelut: "Yhteisösakko

Rikoslain 9 luvun 2 §:n mukaan oikeushenkilö tuomitaan yhteisösakkoon, jos sen lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva taikka oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen taikka jos sen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. Saman luvun 4 §:n 1 momentin 1-2 kohtien mukaan tuomioistuin saa jättää oikeushenkilön tuomitsematta yhteisösakkoon, jos oikeushenkilön 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu laiminlyönti taikka johdon tai oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävän osuus rikoksessa on vähäinen taikka oikeushenkilön toiminnassa tehty rikos on vähäinen. Pykälän 2 momentin 1-2 kohtien mukaan tuomioistuin saa jättää tuomitsematta yhteisösakkoon myös silloin, kun rangaistusta olisi pidettävä kohtuuttomana ottaen huomioon oikeushenkilölle rikoksesta aiheutuneet muut seuraukset tai oikeushenkilön toimet uusien rikosten ehkäisemiseksi, rikoksen vaikutusten ehkäisemiseksi tai poistamiseksi taikka laiminlyönnin ja rikoksen selvittämisen edistämiseksi.

Vastaaja on toiminut yhdistyksen ylläpitämän X:n johtajana. Teot ovat päättyneet A:n irtisanoutumiseen sekä B:n irtisanomiseen. Perusteet yhteisösakon tuomitsemiselle ovat siten olemassa.

Kun otetaan huomioon laiminlyönnin laatu ja kesto sekä M:n Vanhainkotiyhdistyksen maksukyky (kirjallinen todiste S 14), käräjäoikeus katsoo, että riitävänä ja oikeuskäytännön mukaisena yhteisösakon määränä on pidettävä 4.000 euroa. Käräjäoikeus katsoo asiassa jääneen selvittämättä, että M:n Vanhainkotiyhdistyksen toimintaan kohdistunut negatiivinen julkisuus tämän asian takia olisi ollut niin merkittävää, että yhteisösakon tuomitsemista olisi pidettävä kohtuuttomana tai sitä tulisi sen johdosta alentaa."

HO:n tuomiosta

"Oikeudellinen arviointi

Työturvallisuusrikos

Rikoslain 47 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työturvallisuusmääräyksiä, on tuomittava työturvallisuusrikoksesta. Työturvallisuuslain 28 §:n mukaan, jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.

Työnantajan perusteltujen varoitusten antaminen ei ole epäasiallista kohtelua vaan kuuluu työnantajan velvollisuuksiin. Satunnainen epäasiallinen puhe tai muu käyttäytyminen ei ole epäasiallista kohtelua. Epäasiallista kohtelua on toistuva, pidempiaikainen tai systemaattinen toiminta, joka johtaa kielteisiin seuraamuksiin. (Kess – Ahlroth: Epäasiallinen kohtelu, 2012, s. 58) Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2014:44 todennut, että työturvallisuuslaissa tarkoitetun häirinnän ja epäasiallisen kohtelun edellytetään aiheuttavan haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle. Tästä johtuen satunnainen epäasiallinenkaan käyttäytyminen ei yleensä voi toteuttaa laissa tarkoitettua häirintää. Kohtelulta voidaan sen vuoksi edellyttää jossain määrin toistuvuutta ja olotilan pysyvyyttä, jotta haitta tai vaara terveydelle voi syntyä. Työnantajan menettelyä on arvioitava objektiivisin perustein. Tämä tapauskohtainen arviointi edellyttää menettelyn motiivin ja asiayhteyden huomioimista (Sortti: Työturvallisuusrikokset, 2019, s. 23). Työnantajan edustajan oma epäasiallinen käyttäytyminen on työturvallisuuslaissa kiellettyä syrjintää (ks. esim. KKO 2010:1).

Hovioikeus on edellä katsonut näytetyksi, että Vastaaja on uhannut nylkeä A:n ja yrittänyt painostaa tätä sekä uhannut kuristaa B:n. Vastaaja on lisäksi antanut A:lle kaksi perusteetonta varoitusta ja ollut osaltaan myötävaikuttamassa B:n työsuhteen perusteettomaan päättämiseen. Vastaajan menettelyn moitittavuutta korostaa se, että hän on työnantajan edustajana ollut vastuussa työturvallisuuden ylläpitämisestä. Vastaajan kerrottu epäasiallinen menettely on aiheuttanut haittaa ja vaaraa A:n ja B:n terveydelle. Vastaajan teot näiltä osin täyttävät työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön. Vastaaja ja M:n Vanhainkotiyhdistys ry ovat syyllistyneet kohdissa 1 ja 3 rikoslain 47 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuun työturvallisuusrikokseen jäljempänä syyksiluetuin tavoin.

Syytteessä on väitetty, että Vastaaja on syyllistynyt työturvallisuusrikokseen myös laiminlyömällä ryhtyä toimiin epäasiallisen kohtelun poistamiseksi. Vastaajan syyksi on luettu työturvallisuusmääräysten rikkominen eikä syytteessä ole väitetty kenenkään muun rikkoneen työturvallisuusmääräyksiä. Hovioikeus katsoo, että Vastaajan syyksi ei voida erikseen lukea sitä, ettei hän ole ryhtynyt toimiin oman epäasiallisen menettelynsä poistamiseksi.

Työsyrjintä

Työsyrjintään syyllistyy rikoslain 47 luvun 3 §:n mukaan työnantaja tai tämän edustaja, joka palvelussuhteen aikana ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa työntekijän epäedulliseen asemaan ammatillisen toiminnan perusteella.

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätöksen siitä, että sosiaalihuoltolain mukaisen huoli-ilmoituksen tekeminen on ammatillista toimintaa.

Työsyrjintärikoksessa edellytetyn epäedulliseen asemaan asettamisen ja syrjintäperusteen välillä on oltava riittävä asiallinen yhteys. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2018:46 todennut, että riittävänä asiallisena yhteytenä voidaan pitää sitä, että syrjintäperuste on tosiasiallisesti vaikuttanut siihen menettelyyn, jolla työntekijä on asetettu epäedulliseen asemaan. Ennakkoratkaisussaan KKO 2015:41 korkein oikeus on todennut, että työsyrjinnän tunnusmerkistö täyttyi, kun syrjintäperuste oli vaikuttanut työsopimuksen purkamiseen. Näin katsottiin olevan riippumatta siitä, olivatko työsopimuksen purkamiseen tämän ohella vaikuttaneet muutkin seikat.

Vastaaja on kohdistanut A:han uhkailua ja painostusta ja antanut tälle kaksi perusteetonta varoitusta sekä kohdistanut B:henn uhkailua ja osallistunut tämän pääosin perusteettomaan irtisanomiseen sen jälkeen, kun Vastaaja oli saanut tietää A:n ja B:n tekemästä huoli-ilmoituksesta. Hovioikeus katsoo, että A:n ja B:n tekemä huoli-ilmoitus on mitä ilmeisimmin vaikuttanut A:n saamiin varoituksiin ja B:n työsuhteen päättämiseen. Koska huoli-ilmoitukset ovat ammatillista toimintaa, A ja B ovat joutuneet epäedulliseen asemaan ammatillisen toiminnan perusteella. Vastaaja on siten syyllistynyt kohdissa 2 ja 4 rikoslain 47 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun työsyrjintään jäljempänä syyksiluetuin tavoin.

Syytteen 4 kohdan teonkuvauksen mukaan V2 on yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana asettanut B:n ilman painavaa, hyväksyttävää syytä epäedulliseen asemaan ammatilliseen toimintaan rinnastettavan seikan perusteella. V2 on osallistunut kaupungin järjestämälle ohjaus- ja arviointikäynnille 6.9.2016. Asianomistajat, Vastaaja ja todistaja Jokinen ovat kertoneet, että tilaisuudessa on todettu, ketkä huoli-ilmoituksen ovat tehneet. Tämän johdosta V2:n on täytynyt tulla tietoiseksi huoli-ilmoituksesta ja sen tekijöistä viimeistään 6.9.2016.

V2:n osalta työsyrjinnän syyksilukeminen edellyttäisi sen toteennäyttämistä, että V2 on asettanut B:n epäedulliseen asemaan osallistumalla hänen irtisanomiseensa tietoisena siitä, että B:n irtisanomiseen on vaikuttanut hänen tekemänsä huoli-ilmoitus. Asiassa ei ole ilmennyt, että V2 olisi osallistunut palvelutalon operatiiviseen johtamiseen tai olisi muutoin ollut tietoinen palvelutalon päivittäisistä tapahtumista ja siellä esiintyneistä kiusaamisväitteistä. V2 on kertomansa mukaan kuullut syksyllä 2016 A:n epäasiallisesta käytöksestä tiimipalaverissa 5.9.2016 sekä työtehtävien muuttuessa normaalina pitämästään työryhmien välisistä erimielisyyksistä. V2 on oman kertomuksensa mukaisesti tullut tietoiseksi syytteessä väitetyistä teoista vasta 9.1.2017, mitä seikkaa ei ole osoitettu vääräksi.

B on kutsuttu hallituksen toimesta kuulemistilaisuuteen työsuhteensa päättämisen syistä yhteensä kuusi kertaa kuukauden sisällä. B ei ole saapunut kuulemistilaisuuteen, koska hän oli ollut toistuvasti sairauslomalla. Asiassa ei ole edes väitetty, että B olisi pyrkinyt siirtämään kuulemistilaisuutensa ajalle, jolloin hän ei ole sairauslomalla. V2 on siten ollut joulukuun 2016 aikana B:n työsuhteen päättämisen syistä Vastaajan antamien tietojen varassa.

Vastaaja on esittänyt hallitukselle ja sen puheenjohtajalle työsopimuksen päättämisilmoituksessa ja sen liitteessä (S8) ilmenevät syyt. Vastaajan esittämät väitteet B:n toiminnasta ovat olleet vakavia. Kun B on jättänyt saapumatta kuulemistilaisuuksiin, ei V2:lla ole objektiivisesti katsoen ollut muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä osaltaan työsopimuksen päättäminen. Näyttämättä on jäänyt, että V2:n menettelyyn olisi tässä tilanteessa vaikuttanut syrjivä peruste. Täten syyte työsyrjinnästä on V2:n osalta hylättävä."

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.