Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Ympäristö, Rikos- ja prosessioikeus, Julkisoikeus

5.11.2020 11.38 (päivitetty 6.11.2020 11.50) Ympäristöoikeuden ajankohtaispäivässä 29.10. oli tarkastelussa muun muassa toissijainen ympäristövahinkovastuu, muoti, muovi ja KHO:n valituslupajärjestelmä

Ympäristöoikeuden ajankohtaispäivässä 29.10. oli tarkastelussa muun muassa toissijainen ympäristövahinkovastuu, muoti, muovi ja KHO:n valituslupajärjestelmä

Ympäristöoikeuden ajankohtaispäivän kahdeksan asiantuntijaa tarjosivat kattavan katsauksen oikeudenalan ajankohtaisiin teemoihin ja tuoreimpiin ratkaisuihin. Keskusteluissa perehdyttiin syvällisemmin esimerkiksi muotiteollisuuteen, muoviin, tärkeimpiin lainsäädäntöuudistuksiin, toissijaiseen ympäristövahinkovastuuseen, ajankohtaiseen oikeuskäytäntöön, Green Deal -sopimuksiin ja Korkeimman hallinto-oikeuden valituslupajärjestelmään.

Päivä alkoi ympäristövahinkoihin liittyviin vastuukysymyksiin paneutumisella. Asianajaja, diplomi-insinööri Petri Vesa alusti teemaa toteamalla, että toissijainen vastuu aktualisoituu silloin, jos vahingon aiheuttajaa ei löydetä tai tämä on varaton. Ympäristövahinkolain 7 §:n näkökulmasta laajennettuna vahingon aiheuttajana voidaan pitää osakkeenomistajaa, työn tilaajaa tai toiminnan luovutuksensaajaa, joiden mahdollista vastuuta joudutaan globaalissa markkinataloudessa pohtimaan yhä useammin. Vesa nosti esimerkkinä esiin Shellin vastuun sen tytäryhtiön toiminnasta aiheutuneesta pohjaveden pilaantumisesta Nigeriassa, jota koskeva oikeudenkäynti on vireillä Britannian korkeimmassa oikeudessa. Suomessa osakkeenomistajan vastuuta on tarkasteltu lähinnä muissa kuin ympäristöasioissa määräysvaltasuhteita tapauskohtaisesti arvioiden. Vastuiden kiertämiseen tähtäävät bulvaanimenettelyt ovat selvästi moitittavia, mutta Vesan mukaan emoyhtiön vastuu tulisi YVL 7 §:n nojalla ymmärtää laajemmin – ei kuitenkaan niin, että emoyhtiö olisi aina vastuussa tytäryhtiön toimista.

Ympäristöministeriön hallitusneuvos Oili Rahnasto puolestaan avasi hallitusohjelmaan kirjattua ympäristövahinkojen toissijaisen vastuujärjestelmän (TOVA) etenemistä. Nykyinen ympäristövahinkovakuutusjärjestelmä ei ole toiminut tehokkaasti, vaan valtio joutuu korvaaman vahinkoja toissijaisesti vuosittain noin 4 miljoonalla eurolla. Uutta järjestelmää, jossa varat kerättäisiin lupaperusteisesti kaikilta riskipitoiseen toimintaan ryhtyviltä toimijoilta, käytettäisiin kattamaan ympäristövahingoista aiheutuvat kustannukset silloin, kun ensisijaista vastuunkantajaa ei ole tai se on maksukyvytön. Tavoitteena on siis toteuttaa aiheuttaja maksaa -periaatetta konkurssipesän ympäristövastuun jäädessä vielä oikeudellisesti epäselväksi.
– TOVA:an keskeisesti liittyvä konkurssipesän ympäristövastuu ei harmittavasti ole vielä tällä vaalikaudella vireillä, Rahnasto totesi. Konkurssiin hakeutuminen vastuiden välttämiseksi ei kuitenkaan saisi jäädä houkuttelevaksi vaihtoehdoksi, koska tällöin kollektiivinen TOVA-rahasto tarkoittaisi sitä, että ympäristövastuustaan huolehtivat yritykset joutuvat maksamaan ei-asiallisesti toimivien toimijoiden aiheuttamat vahingot.

Vastuukysymysten ohella päivässä perehdyttiin myös ajankohtaiseen oikeuskäytäntöön biologi ja juristi Laura Leinon (Senior Counsel, HPP) johdolla. Leino analysoi muun muassa Korkeimman oikeuden ns. Finnpulp-päätöstä (KKO 2019:166) ja EUT:n ratkaisuja vesipuitedirektiivin tulkinnasta. Lupaharkinnassa tulee ratkaisujen perusteella noudattaa varovaisuusperiaatetta: mahdollisuus pinta- ja pohjavesimuodostumien huononemiseen direktiivissä määrättyjen tilaluokkien rajojen yli estää luvan saamisen, eli vesienhoidon ympäristötavoitteet ovat sitovia. Muissa ratkaisuissa käsiteltiin muun muassa ympäristölupahakemuksen kertoelmaosan päästötiedoista poikkeamista rikosvastuun kannalta, suden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämiskieltoa ja Natura-arvioinnin edellyttämistä matalalla kynnyksellä.

Päivään sisältyi myös paneelikeskustelu muovi, muoti ja sopimuksellisuus -teemasta. Panelistit, Lapin yliopiston väitöskirjatutkija Heidi Härkönen (ks. Edilex-uutinen 6.11.2020), ympäristöministeriön asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari ja Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo, paneutuivat aiheeseen Turun yliopiston dekaanin ja ympäristöoikeuden professori Anne Kumpulan johdolla. Direktiivien tavoitteet voi nykyisin implementoida vapaaehtoisilla Green Deal -sopimuksilla, mutta sopimuksellisuus ei usein riitä suojelun korkean tason saavuttamiseksi. Esimerkiksi Kesko on vähentänyt muovin käyttöä vuoden 2016 jälkeen merkittävästi juuri ympäristöministeriön kanssa tehdyn Green Dealin perusteella, mutta Kalervo myönsi, ettei esimerkiksi muovipussien kulutus ole silti vähentynyt riittävän nopeasti suhteessa tavoitteeseen. Härkönen totesikin, ettei ympäristön ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen tule perustua vapaaehtoisuuteen tai vastuuta ulkoistaa kuluttajille. Vapaaehtoisten sitoumusten lisäksi tarvitaan eri sääntelykeinoja: esimerkiksi verotuksella voidaan rajoittaa haitallista tuotantoa ja ohjata kestävien materiaalien käyttämiseen.

Päivän päätti korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, OTT Kari Kuusiniemi, joka analysoi KHO:n kattavan valituslupajärjestelmän vaikutuksia. Ympäristöasiat siirtyivät vuoden 2018 alusta valituslupajärjestelmän piiriin, kun laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa korvasi hallintolainkäyttölain. Kuusiniemi korosti, että jokainen saa silti yhä asiansa KHO:n arvioitavaksi: mikäli jokin kolmesta perusteesta (prejudikaatti, ilmeinen virhe tai muu painava syy) täyttyy, KHO:lla on velvollisuus myöntää valituslupa. KHO:n menettelyssä uutta on myös sähköinen asiakirjanhallintajärjestelmä, joka nopeuttaa työtä.
– Uusi järjestelmä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei kaikkeen materiaaliin yhä perehdyttäisi huolellisesti. KHO ei ole virheetön, muttei myöskään ylimalkainen tai huolimaton, Kuusiniemi korosti. Kun valituslupakysymystä arvioidaan heti eikä välitoimia aloiteta enää automaattisesti, säästyvä aika on tulevaisuudessa tarkoitus kohdentaa päätösten perusteluosion laatuun ja päätösten tiivistämiseen.

Aiheeseen liittyviä oikeustapauksia

Osakkeenomistajan vastuu
Ajankohtainen oikeuskäytäntö
Lue lisää aiheesta Edilexin lakikirjastosta

Tulevia Editan lakikoulutuksia


Edilex Ympäristö uudistui – tutustu myös neuvontapalveluun

 

Uudistettu palvelu tarjoaa käyttäjille nykyisen palvelun lisäksi hyödyllisiä uusia sisältöjä, joiden avulla seuraat EHS-tietoa kattavasti ja vaivattomasti. Palvelun avulla pysyt ajan tasalla, pystyt ennakoimaan muutoksia ja varmistat luotettavasti toimintasi lainmukaisuuden.

Neuvontapalvelu

Saat myös ilman erillistä maksua organisaatiosi EHS-asioihin liittyvää henkilökohtaista neuvontaa sähköpostitse HPP Asianajotoimiston asiantuntijoilta.

Maksuttomat webinaarit Edilex Ympäristön käyttäjille

Edilex Ympäristö tarjoaa käyttäjille maksuttomia HPP Asianajotoimiston asiantuntijoiden webinaareja, joissa käsitellään ajankohtaisia EHS-asioita. Voit seurata tarjontaa ja pääset ilmoittautumaan webinaareihin Edilex Ympäristön etusivulta.
 

Edilex asiakaspalvelu ja tilaukset
asiakaspalvelu.edilex@edita.fi, puh. 020 450 2040
Kirjatilaukset: asiakaspalvelu.publishing@edita.fi puh. 020 450 05

Toimittaja: Sade Mäntylä (sade.mantyla@edita.fi) ja Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.