Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Siviilioikeus, Yritystoiminta

4.11.2020 11.40 Vierashuoneessa asianajaja Johan Pråhl: Koeostomahdollisuus, verkkosivustoihin kohdistuvat toimet ja seuraamusmaksu vahvistavat kuluttajansuojaviranomaisten toimivaltuuksia kuluttaja-asioissa

Vierashuoneessa asianajaja Johan Pråhl: Koeostomahdollisuus, verkkosivustoihin kohdistuvat toimet ja seuraamusmaksu vahvistavat kuluttajansuojaviranomaisten toimivaltuuksia kuluttaja-asioissa

Suomessa astui 15.7.2020 voimaan laki kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista (566/2020). Lailla saatettiin voimaan kansallisesti Euroopan kuluttajansuojaviranomaisten yhteistyötä koskeva EU:n yhteistyöasetus (EU 2017/2394). Kuluttaja-asiamiehen laaja yleistoimivalta kattaa lähes kaikkien laissa mainittujen säädösten noudattamisen valvonnan. Muita toimivaltaisia viranomaisia ovat tietosuojavaltuutettu, Finanssivalvonta, Liikenne- ja viestintävirasto, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, aluehallintovirastot, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Pääsääntöisesti kuluttaja-asiamiehellä on rinnakkainen toimivalta samanaikaisesti edellä mainittujen viranomaisten kanssa, eräitä laissa tarkemmin määriteltyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Uuden lain perusteella toimivaltaisella viranomaisella on mahdollisuus tehdä koeostoja, määrätä joissain tapauksissa verkkosivustoilla olevaa sisältöä poistettavaksi ja jopa mahdollisuus poistaa verkkosivusto tai määrätä verkkotunnus poistettavaksi verkkotunnusrekisteristä. Kuluttaja-asiamies voi tehdä aloitteen seuraamusmaksun määräämiseksi: tällöin seuraamusmaksun määrää markkinaoikeus kuluttaja-asiamiehen esityksestä. Eräissä Finanssivalvonnan toimivaltaan kuuluvissa asioissa Finanssivalvonta voi itsenäisesti määrätä seuraamusmaksun.

Koeostot

Toimivaltaisella viranomaisella on oikeus tehdä koeostoja, jos se on tarpeellista valvontatehtävän hoitamiseksi. Koeostoja voi tehdä elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tai verkossa. Koeostomahdollisuutta on perusteltu erityisesti sillä, että viranomaisella on näin mahdollisuus valvoa erityisesti sitä, noudatetaanko lain säännöksiä ostoshetkellä ja sen jälkeen.

Toimivaltaisen viranomaisen on mahdollista tehdä koeostoja myös valehenkilöllisyyttä käyttäen. Edellytyksenä valehenkilöllisyyden käyttämiselle olisi, että se on välttämätöntä koeoston paljastumisen estämiseksi. Koeostojen tekeminen verkossa saattaa edellyttää valehenkilöllisyyden käyttämistä, jotta koeoston tarkoitus ei vaarantuisi: mikäli ostotapahtumassa esiinnytään viranomaisena, ei koeostolla ole mahdollista valvoa elinkeinonharjoittajan menettelyä suhteessa kuluttajaan. Säännöksen perusteella olisi mahdollista käyttää tekaistua nimeä sekä esimerkiksi juuri tätä tarkoitusta varten luotua sähköpostitiliä.

Lainkohdan perusteluissa (HE 54/2019) on erikseen mainittu, ettei koeostoja tehtäessä elinkeinoharjoittajaa voi esimerkiksi yllyttää lainvastaiseen tekoon.

Verkkosivustoihin liittyvät toimivaltuudet

Toimivaltainen viranomainen voi myös määrätä verkkosivustolla olevaa sisältöä poistettavaksi tai jopa poistamaan koko verkkosivuston.

Tämän toimivaltuuden käytön tulee olla välttämätöntä rikkomuksen lopettamiseksi, joten käyttämisen edellytyksenä on muiden tehokkaiden keinojen puuttuminen. Lainkohdan perusteluissa on mainittu esimerkkinä tilanne, jossa ulkomailta käsin toimivan verkkokauppayrityksen vastuuhenkilöitä ei tavoiteta. Jos rikkomus on lopetettavissa lievemmin keinoin, viranomaisen tulisi turvautua ensisijaisesti näihin lievempiin keinoihin ja pidättäydyttävä tämän lain mukaisten toimivaltuuksien käyttämisestä. Sama ”lievemmän keinon periaate” koskee myös itse pykälässä tarkoitettuja toimivaltuuksia: viranomaisen tulisi aina turvautua vaikutuksiltaan mahdollisimman lievän toimivaltuuden käyttämiseen.

Lain esitöissä on mainittu, että vaikutuksiltaan elinkeinonharjoittajan oikeuksiin eniten puuttuvien toimivaltuuksien käyttö (esimerkiksi verkkosivuston sulkeminen) voisi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun elinkeinonharjoittajan menettely lähentelee petollista toimintaa. Kynnys toimivaltuuden käyttämiselle on näin ollen korkealla.  

Seuraamusmaksu

Seuraamusmaksu voidaan määrätä elinkeinonharjoittajalle, joka kuluttajien vahingoksi tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö lainkohdassa erikseen lueteltuja lukuisia kuluttajansuojalain kohtia. Laissa viitatut lainkohdat koskevat muiden ohella vaatimusta markkinoinnin tunnistettavuudesta, kieltoa aiheuttaa sekaannuksen vaaraa, kieltoa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja yms. Lisäksi seuraamusmaksu voidaan määrätä elinkeinonharjoittajalle, joka toimii vastoin eräitä muita kuluttajien suojaksi säädettyjä lakeja.

Lain esitöissä on nimenomaisesti mainittu, että sana ”kuluttaja” on monikkomuodossa sen takia, että tarkoituksena on, että seuraamusmaksu ei olisi käytettävissä yksittäistapauksiin. Seuraamusmaksua voidaankin pitää eräänlaisena kuluttajien kollektiivisen oikeussuojan välillisenä jatkumona, josta muina esimerkkeinä voidaan mainita ryhmävalitus ja ryhmäkanne.

Seuraamusmaksun määrääminen on luonteeltaan merkittävä toimi, ja sitä on tarkoitus käyttää vain vakavissa rikkomuksissa. ”Todistustaakka” siitä, että edellytykset seuraamismaksun määräämiselle täyttyvät, on viranomaisella.

Elinkeinonharjoittajalle määrättävän seuraamusmaksun suuruus on enintään neljä prosenttia kyseisen rikkomuksen päättymistä edeltäneen vuoden liikevaihdosta. Seuraamusmaksu saattaa siten yksittäistapauksessa kohota merkittävän suureksi. Seuraamusmaksun suuruus perustuu kokonaisarviointiin ja sitä määrättäessä otetaan huomioon rikkomuksen laatu, laajuus, vakavuus ja kestoaika, rikkomuksella saavutettu hyöty, elinkeinonharjoittajan toimet vahingon lieventämiseksi tai korjaamiseksi sekä elinkeinonharjoittajan mahdolliset aiemmat kuluttajansuojasäännöksiin liittyvät rikkomukset.

Seuraamusmaksu voidaan elinkeinonharjoittajan lisäksi tai elinkeinonharjoittajan sijasta määrätä myös oikeushenkilön johtoon kuuluvalle tai oikeushenkilössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävälle henkilölle (HE 54/2019). Seuraamusmaksun määrääminen tällaiselle henkilölle on lainkohdan esitöiden mukaan mahdollista ainoastaan poikkeuksellisissa tilanteissa. Seuraamusmaksu voidaan määrätä tällaiselle henkilölle, jos tämä on tahallaan tai huolimattomuudesta merkittävällä tavalla myötävaikuttanut elinkeinonharjoittajan tekemään rikkomukseen ja jos tähän on myös muutoin erityinen syy. Kun henkilön myötävaikutusta rikkomukseen arvioidaan, otetaan huomioon tämän henkilön tehtävien ja toimivaltuuksien laajuus.

Lain esitöissä on edelleen todettu, että johtoon kuuluvan tai tosiasiallista määräysvaltaa käyttävän henkilön osalta tulisi ottaa huomioon, onko velvoitteen suorittaminen kuulunut tälle lain säännöksen, viranomaisen määräyksen tai oikeushenkilön sisäisen työjärjestyksen tai toimintaohjeiden mukaan. Mikäli velvoitteen suorittamista ei ole annettu kenenkään tehtäväksi tai tehtävänjako on epäselvä (ja seuraamusmaksun määräämisen edellytykset muutoin täyttyvät), seuraamusmaksu määrätään sille, jolle tehtävänjaon vahvistaminen oikeushenkilössä kuuluu.

Lainkohdan perusteluissa on mainittu, että seuraamusmaksun määräämiselle oikeushenkilön johtoon kuuluvalle tai tosiasiallista määräysvaltaa käyttävälle henkilölle voisi olla erityistä syytä esimerkiksi silloin, kun on syytä epäillä, että seuraamusmaksun määrääminen yksinomaan elinkeinonharjoittajalle olisi tehotonta sen johdosta, että tosiasiallista määräysvaltaa käyttänyt ja lainrikkomukseen merkittävästi myötävaikuttanut henkilö voisi jatkaa samankaltaista lainvastaista menettelyä toisessa yrityksessä, jossa tämän tiedetään käyttävän määräysvaltaa. Jos esimerkiksi elinkeinonharjoittaja on maksukyvytön tai sen toiminta on lopetettu, saattaa seuraamusmaksun kohdistaminen ainoastaan mainitussa asemassa olevaan yksityishenkilöön tulla kyseeseen. On tietysti selvää, että elinkeinonharjoittajan maksukyvyttömyys ei voi olla yksinomaisena perusteena seuraamusmaksun määräämisessä, vaan määräämiselle on aina oltava myös lainkohdassa mainitut erityiset perusteet.

Kun seuraamusmaksu kohdistetaan luonnolliseen henkilöön, voi sen määrä olla enintään neljä prosenttia tämän henkilön edellisen vuoden verotettavista tuloista, kuitenkin enintään 40.000 euroa.

Seuraamusmaksu voidaan jättää myös määräämättä laissa erikseen mainituissa tilanteissa. Mikäli rikkomus on vähäinen tai seuraamusmaksun määräämistä on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana, ei seuraamusmaksua määrätä. Lain esitöiden mukaan rikkomus voi olla vähäinen, jos kyse on säännöksen kertaluonteisesta rikkomuksesta, vaikka se kohdistuisi useampaan kuluttajaan. Seuraamusmaksu voidaan jättää esittämättä tai määräämättä, jos elinkeinonharjoittaja on ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin rikkomuksen korjaamiseksi välittömästi sen havaitsemisen jälkeen eikä rikkomus ole vakava tai toistuva. Lain perusteluissa on todettu, että kyse olisi kokonaisarvioinnista, jossa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi virheellisen menettelyn syyt ja seuraukset sekä tekijän yksilölliset olosuhteet. Samoin voidaan ottaa huomioon muut kielteiset seuraamukset, kuten rekisteröintiä edellyttävillä aloilla esimerkiksi toiminnan kieltämistä koskevat päätökset.

Seuraamusmaksu voidaan jättää esittämättä tai määräämättä myös, jos saman rikkomuksen johdosta on määrätty uhkasakko maksettavaksi tai uhkasakon maksuunpanoa koskeva hakemus on vireillä.

Lopuksi

Nähtäväksi jää, missä määrin koeostomahdollisuutta, verkkosivustoihin liittyviä toimivaltuuksia tai seuraamusmaksua käytetään. Talousvaliokunta (TaVM 13/2020) korosti uusien toimivaltuuksien osalta vielä erikseen, etteivät uudet toimivaltuudet korvaa kuluttaja-asiamiehen neuvotteluvelvollisuutta, jota voidaan pitää edelleen olennaisena, ennakoivana keinona ratkaista kuluttajansuojaan liittyviä ongelmia.

Joka tapauksessa nämä uudet toimivaltuudet lisäävät kuluttajansuojaviranomaisten mahdollisuuksia reagoida lainvastaisina pitämiinsä tilanteisiin. Erityisesti seuraamusmaksua voidaan pitää merkittävänä lisäyksenä kuluttajansuojaviranomaisten keinovalikoimaan.

Johan Pråhl
Asianajaja, Senior Advisor
HPP Asianajotoimisto Oy
 

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.


Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.