Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Työ- ja sosiaalioikeus, Rikos- ja prosessioikeus

16.10.2020 11.45 Vierashuoneessa LT, ylilääkäri Petteri Joelsson ja LT, ylilääkäri Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen: Oikeuspsykiatrilta ei pitäisi kysyä syytetyn vaarallisuudesta

Vierashuoneessa LT, ylilääkäri Petteri Joelsson ja LT, ylilääkäri Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen: Oikeuspsykiatrilta ei pitäisi kysyä syytetyn vaarallisuudesta

Oikeus saattaa tuomita rikoksenuusijan kärsimään tuomionsa kokonaan vankilassa. Tämän edellytyksenä muun muassa on, että asianosainen on todettu ”erittäin vaaralliseksi toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle” (RL 2c:11). Vastuu tämän asian arvioimisesta on langetettu oikeuspsykiatreille. Työnjako ei ole ihanteellinen.

Oikeuspsykiatrien tehtävä on jo käsitteiden summittaisuuden vuoksi vaikea, koska ihmisen vaarallisuus on käytännössä monitulkintaista. Väkivalta- ja seksuaalirikosten sarjoittainen uusiminen merkitsee luultavasti monien mielestä vaarallista käyttäytymistä. Rajatapauksia on kuitenkin paljon. Onko valheellisilla rakkaudenlupauksilla vanhuuden heikentämän uhrinsa viettelevä ja omaisuuden kavaltava talousrikollinen lain tarkoittamalla tavalla vaarallinen? Valtionrajat ylittävää huumausainekauppaa järjestelevä henkilö voi hyvinkin olla epäsuorasti aiheuttamassa kuolemaa ja kärsimystä, mutta voidaanko häntä pitää vaarallisena lain tarkoittamalla tavalla? Oikeuspsykiatrien pohjakoulutus ei anna kannuksia tällaiselle lain sanamuotojen tulkinnalle.

Oikeuspsykiatrien käytössä olevat menetelmät ovat kehnoja ennusteiden tekemiseen. Suurissa otoksissa väkivaltaista käyttäytymistä voi ennakoida ottamalla huomioon esimerkiksi mahdollisen päihdeongelman, persoonallisuushäiriön ja aiemman väkivaltaisuuden. Järjestelmälliset ja akateemiseen tutkimukseen nojaavat arviointityökalut auttavat yksilötasolla tunnistamaan väkivaltaista alttiutta lisääviä tekijöitä, joita terveyden- ja sosiaalihuollon työntekijät voivat yrittää korjata. Parhaassa tapauksessa menetelmät ohjaavat hoidon painopisteen niin, että todennäköisyys väkivaltaiselle läpilyönnille laskee. Karrikoivana esimerkkinä lähinnä humalassa toistuvasti riehaantuvaa alkoholistia on autettava raitistumaan kun taas lähinnä selvin päin malttinsa menettävälle on opastettava suuttumuksenhallintakeinoja. Samoja menetelmiä käytetään nyt seulomaan oikeusjärjestelmässä niitä rikoksentekijöitä, jotka todennäköisimmin eivät palaa kaidalle polulle. Tähän tarkoitukseen ne ovat kuitenkin useimmiten epätarkkoja. Ensiksi menetelmät ottavat huomioon lähinnä väkivaltarikollisuuden, muut vaarallisen käyttäytymisen osa-alueet jäävät vähälle huomiolle. Toiseksi menetelmien kyky erottaa väkivaltaan syyllistyvä asettuu täydellisen osumatarkkuuden ja sattuman keskelle. Lääkärinkin näkymä tutkittavan tulevaan on sumea.

Oikeuspsykiatrin tekemän vaarallisuusarvion seuraukset tutkittavalle ovat suuret. Syytetty voi menettää vapautensa pitkäksi aikaa, jos hänet arvioidaan erittäin vaaralliseksi. Epäsuhta seurausten raskauden ja arviointimenetelmien epäluotettavuuden välillä on kestämätön ja järjestelmää olisi muutettava. Oikeuden tuomitseman vapausrangaistuksen kesto voisi perustua käsiteltävän teon arviointiin ja rikoshistoriaan niin, ettei oikeuspsykiatrin arvioita enää pyydettäisi. Aiempi rikollisuus pidentäisi tuomiota ennalta säädetyn mukaisesti. Järjestely olisi läpinäkyvä ja suojaisi myös yhteiskuntaa todennäköisimmiltä väkivaltarikoksen uusijoilta pidemmillä rangaistuksilla.

Oikeuspsykiatrien työpanos on rakentavampaa keskittää vaarallisuusarvioiden sijaan koko 2000-luvun vähentyneisiin mielentilatutkimuksiin. Suomalaiset mielentilatutkimukset erottavat kiitettävällä tarkkuudella hoitoa ja huoltoa tarvitsevat rikoksentekijät ja heidät ohjataankin vankilan sijaan asianmukaisiin laitoksiin. Tämä vapauttaa vankiloiden voimavarat sairaiden rikoksentekijöistä huolehtimisesta, mutta ensisijassa kyseessä on inhimillinen järjestely.

Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen
LT, ylilääkäri, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, THL

Petteri Joelsson
LT, ylilääkäri, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri

Edilexin asiantuntija-artikkeli 15.10.2020

Vaarallisuuden arviointi – sattuman summaako? (Edilex-sarja 2020/41)
Ahlgrén-Rimpiläinen, Aulikki - Joelsson, Petteri - Kaarre, Hanna - Rautanen, Mika - Niinistö, Kirsi - Lindberg, Nina - Tiihonen, Jari

Vuoden monipuolisin juridisen tiedon koulutustapahtuma 18.11.

Osallistu Finlandia-talolla tai etänä - tänä vuonna koko tapahtuma striimataan!

Kuka vastaa, kun algoritmit puuhailevat omiaan?

Miten huolehtia digitalisoituvien yrityskauppojen kyberturvallisuudesta? Millainen on reilu verojärjestelmä? Mitä työoikeuden kentällä tapahtuu juuri nyt?

Vuoden monipuolisin juridiikan koulutustapahtuma

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.