Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Siviilioikeus, Yritystoiminta, Julkisoikeus

9.10.2020 11.34 Vierashuoneessa OTK Visa Hiltunen ja tohtorikoulutettava Meri Sariola: Digipalvelulaki asettaa vaatimuksia erityisesti julkisen sektorin tuottamille digitaalisille palveluille

Vierashuoneessa OTK Visa Hiltunen ja tohtorikoulutettava Meri Sariola: Digipalvelulaki asettaa vaatimuksia erityisesti julkisen sektorin tuottamille digitaalisille palveluille

EU:n saavutettavuusdirektiivin (julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102) kansallisesti täytäntöön pannut laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019, jälj. digipalvelulaki) on alkusyksystä ollut monen julkisen sektorin toimijan tarkastelussa. Laki itsessään tuli voimaan jo 1. huhtikuuta 2019, mutta sen merkittävin siirtymäaika päättyi vasta 23. syyskuuta 2020. Kaikki verkkosivustot, jotka ovat digipalvelulain tarkoittamia digitaalisia palveluja, ovat tulleet saavutettavuusvaatimusten alaisiksi viimeistään 23.9.2020. Käytännössä määräajan päättyminen tarkoittaa myös, että lain soveltamisalan piirissä olevien toimijoiden on pitänyt tunnistaa digitaaliset palvelunsa, testata niiden saavutettavuus ja laatia kustakin digitaalisesta palvelustaan saavutettavuusseloste. Saavutettavuusvaatimusten soveltaminen yleisölle tarjottaviin mobiilisovelluksiin alkaa 23. kesäkuuta 2021.

Digipalvelulakia sovelletaan viranomaisten (ja viranomaisten pääsääntöisesti rahoittamien yhteisöjen), julkisoikeudellisten laitosten ja tiettyjen toimialojen yritysten (kuten tunnistuspalvelut, luottolaitostoiminta, vakuutusyhtiöt) yleisölle tarjoamiin digitaalisiin palveluihin. Digipalvelulaki asettaa sen soveltamisalaan kuuluville digitaalisille palveluille vaatimuksen saavutettavuudesta. Saavutettavuusvaatimuksia käsitellään lain 3 luvussa. Käytännössä saavutettavuusvaatimukset on määritelty EU-tasolla yhtenäiseksi. Suomessa saavutettavuusvaatimusten saatavilla olosta vastaa kansalliseksi valvontaviranomaiseksi nimitetty Etelä-Suomen Aluehallintovirasto. Saavutettavuusvaatimukset sekä niihin liittyvää ohjeistusta on saatavilla verkkosivustolta www.saavutettavuusvaatimukset.fi. Keskeisiä saavutettavuusvaatimuksia ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus. Käytännössä saavutettavuus tarkoittaa esimerkiksi videotallenteiden tekstittämistä, ruudunlukuohjelmien käytön mahdollistavaa tekstimuotoisuutta sekä kontrastiltaan selkeiden värien käyttöä.

Varsinaisten saavutettavuusvaatimusten lisäksi digipalvelulain keskeiseen sisältöön kuuluvat viranomaisten digitaalisten palvelujen yleisölle järjestämistä käsittelevä 2 luku sekä saavutettavuusvaatimusten valvontaa ja oikeussuojakeinoja käsittelevä 4 luku. Lain jokaiselle tarjoamia oikeussuojakeinoja ovat saavutettavuusselvityspyyntö ja saavutettavuuskantelu, jotka osoitetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.  

Digipalvelulain viranomaismääritelmä sisältää myös yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Digipalvelulain soveltamiseen yliopistoihin liittyy monia erityiskysymyksiä, joita on avattu 1.10.2020 ilmestyneessä artikkelissa ”Digipalvelulain soveltamisessa yliopistoissa”. Yliopistoilla on mahdollisuus soveltaa monia muillekin toimijoille tärkeitä poikkeuksia, kuten lain 7.3 §:n mukaista alle 14 vuorokautta saatavilla olevien tallenteiden ”vapautusta” saavutettavuusvaatimuksista. Tietyin edellytyksin yliopistojen on ollut mahdollista vedota myös lain 8 §:n mukaiseen kohtuuttomaan rasitteeseen. Selkeästi julkiselle sektorille osoitettu soveltamisalan laajennus löytyy digipalvelulain 3.3 §:n 1kohdasta, jonka mukaan (ja toisin kuin muiden työpaikkojen kohdalla) 23. päivänä syyskuuta 2019 tai sen jälkeen kokonaan uudistettuihin viranomaisten ja julkisoikeudellisten laitosten työpaikoilla käytettäviin intranet- ja ekstranet-verkkosivustoihin ja mobiilisovelluksiin sovelletaan digipalvelulain 3 (digitaalisten palvelujen saavutettavuus) ja 4 lukua (saavutettavuusvaatimusten valvonta ja oikeussuoja).

Digipalvelulain 3.3 §:n 2 kohta sisältää varhaiskasvatukseen ja opetukseen liittyvän, niin sanotun rajatun ryhmän ja määräaikaisen käytön, poikkeuksen. Käytännössä poikkeus tarkoittaa yliopistojen opetusmateriaalien osalta sitä, että esimerkiksi vuosittain päivitettävät ja rajatulle ryhmälle käytössä olevat (esim. tietyn kurssin opiskelijat) opetusmateriaalit eivät tule saavutettavuusvaatimusten piiriin. Myös opiskelijoiden laatimat harjoitustyöt (jos niitä ei oteta pysyvään, julkiseen käyttöön) jäävät saavutettavuusvaatimusten ulkopuolelle. Yliopistojen kohdalla toinen keskeinen osa-alue digipalvelulaissa on tutkimusta koskeva soveltamisalarajoitus.

Artikkelissamme havaitsimme, että digipalvelulain keskeisten yliopistoa koskevien soveltamisalarajoitusten minimitasoon liittyy jonkin verran tulkinnanvaraa. Saman tyyppisiä, sektorikohtaisesti tulkinnanvaraisia asioita löytyy epäilemättä myös muilta lain soveltamisalan piirissä olevilta organisaatioilta. Johdonmukaisen lopputuloksen saavuttaminen edellyttää näin ollen mitä todennäköisemmin organisaation sisäisten, lakia täydentävien ohjeistusten antamista. Saavutettavuusvaatimusten noudattaminen yli lain asettaman minimitason voi myös olla strateginen valinta ja tarjota mahdollisuuden organisaation erottautumiseen muista saman alan toimijoista.

Saavutettavuusvaatimusten huomioiminen on helpointa, kun se tehdään riittävän ajoissa. Käytännössä tämä voi ilmetä eri tavoin. Se voi tarkoittaa esimerkiksi WCAG-kriteeristön asettamista julkisen hankinnan vähimmäisvaatimuksiksi tai saavutettavuusasioiden huomioimista organisaation uutta powerpoint-mallipohjaa luotaessa. Organisaatiotason toimien lisäksi olennaista olisi kasvattaa yksittäisten työntekijöiden osaamistasoa saavutettavuusvaatimukset täyttävän sisällön tuottamisessa. Suuren osan julkisen sektorin työntekijöistä pitäisi digipalvelulain voimaan tultua muistaa kysyä itseltään säännöllisesti, täytyykö työtehtävieni suorittamisessa huomioida saavutettavuusvaatimukset.

Visa Hiltunen
OTK, VT, Lakimies, Jyväskylän yliopisto

Meri Sariola
HTM, tohtorikoulutettava, projektikoordinaattori, Itä-Suomen yliopisto

Lue koko artikkeli Lakikirjastosta

Lue myös


Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.