Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Yritystoiminta, Ympäristö

25.9.2020 14.30 Ilmasto- ja energiaoikeuden ajankohtaisia asioita Editan webinaarissa

Ilmasto- ja energiaoikeuden ajankohtaisia asioita Editan webinaarissa

Edita järjesti 22.9. Ilmasto- ja energiaoikeuden ajankohtaispäivä -webinaarin, jossa alan asiantuntijat antoivat katsauksen alan ajankohtaisiin teemoihin niin kansainvälisellä, EU:n kuin kansallisellakin tasolla. Keskusteluun nousivat mm. EU:n energian talvipaketti, päästökauppakauden 2021-2030 tavoitteet sekä metsänieluihin vaikuttava EU:n LULUCF-asetus. Päivän puheenjohtajana toimi Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi, joka esitteli kansainvälisen ilmastopolitiikan nykytilan ja erityisesti Pariisin ilmastosopimuksen roolin siinä.

EU:n tuore energian talvipaketti sisältää uutta sääntelyä mm. rakennusten energiatehokkuudesta, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, uusiutuvasta energiasta, energiatehokkuudesta ja sähkömarkkinadesignista. Talvipaketin säädökset ovat tulleet voimaan jo, ja määräajat loppujen direktiivien implementoimiseksi loppuvat vuosien 2020 ja 2021 aikana. Vaikka talvipaketinkin painopiste on suurelta osin yhä sisämarkkinoiden edistäminen, myös entistä vahvemmat ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmat ovat nousseet esiin kokonaisuuden esitelleen Kaisa Huhdan (OTT, EU-oikeuden yliopistonlehtori/UEF) näkemyksen mukaan.

Päästökauppasääntelyn tavoitteita ja muutoksia aikavälillä 2021-2030 koulutuksessa esitteli Mikko Paloneva Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Komission 17.9.2020 antama 2030-tiedonanto on asettanut EU:n KHK-vähennystavoitteeksi 55 prosentin vähennyksen vuoteen 2030 mennessä verraten vuoteen 1990, kun se nykyisin on ollut 40 prosenttia. Komissio pyrkii siihen, että kaikki fossiilisten polttoaineiden poltto sekä meriliikenne Euroopan talousalueen sisällä integroidaan päästökauppaan. Tämän lisäksi suunnitteilla on myös muita toimenpiteitä, kuten ajoneuvojen CO2-standardit. Myös päästökauppaan kiinteästi liittyvän markkinavakausvarannon (MSR) toimintaperiaatteita tullaan arvioimaan 2021 liittyen näihin tavoitteisiin.

Suomen osalta ajankohtaisena voidaan pitää Budjettiriihessä 9/2020 esitettyä tavoitetta nykymuotoisen päästökauppakompensaation lakkauttamisesta ja tilalle luotavasta energiaintensiivisten yritysten sähköistämistuesta. Samalla komissio selvittää ja valmistelee hiilitullien käyttöönottoa, jonka ripeää suorittamista myös Suomen hallitus on korostanut.

Metsänieluihin liittyvää LULUCF-asetusta (EPNAs N:o 2018/841 maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta) tuli esittelemään Seita Romppanen (OTT, yliopistonlehtori / UEF). Metsät ovat erittäin tärkeä ja toistaiseksi ainoa laajamittainen keino poistaa hiilidioksidia ilmakehästä, ja ne ovat samalla uusiutuvan energian lähde. LULUCF-asetuksen tavoitteena on suojella, ylläpitää ja vahvistaa pitkän aikavälin hiilinieluja Pariisin ilmastosopimuksen hengessä. Asetuksen ydinvelvoitteeksi muodostuneen No debit -säännön mukaan maakäyttösektorin hiilinielun on oltava laskennallisesti vähintään yhtä suuri kuin sektorin päästöt. Asetuksen tavoitteena ei kuitenkaan ole rajoittaa tai ohjata jäsenvaltioiden metsienkäyttöä, vaan tavoitteet pyritään toimeenpanna jäsenvaltion ja komission välisenä vuoropuheluna.

Asetuksella on kaksi velvoitekautta: 2021-2025 ja 2026-2030, ja sen asettamat velvoitteet vaihtelevat maatyypeittäin. Vertailutaso on tässä keskeinen työkalu, joka asetetaan jäsenvaltion ja komission yhteistyössä. Suomessa tämä arviointi kuuluu Luonnonvarakeskuksen toimivaltaan. Komissio vahvistaa nämä vertailutasot delegoiduilla säädöksillä, ja ensimmäiselle velvoitekaudelle tämä on tehtävä 31. lokakuuta mennessä.

Velvoitekausiin liittyy myös vaatimuksenmukaisuuden tarkastaminen, joka suoritetaan jäsenvaltioiden velvollisuudella toimittaa komissiolle vaatimuksenmukaisuuskertomukset velvoitekausien jälkeen. Näiden perusteella komissio arvioi asetuksen tavoitteiden täyttymistä. Asetusta voidaan myös sen 17 artiklan nojalla uudelleentarkastella huomioiden Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteet, mikä sitoo abstraktimpana nähdyn periaatesopimuksen käytännön lainsoveltamiseen. Tämä on uudenlainen oikeudellinen instrumentti, jonka soveltamisesta saataneen kokemusta vasta tulevina vuosina.

Lue lisää:

Aiheeseen liittyvää Edilexin lakikirjastossa:

Toimittaja: Marika Nieminen, Edilex-toimitus (marika.nieminen@edita.fi)

Lähteet: Kuva Shutterstock

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.