Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Rikos- ja prosessioikeus, Julkisoikeus

11.9.2020 13.06 (päivitetty 16.46) Vierashuoneessa OTT Henri Rikander ja OTT Mika Sutela: Poliisiin kohdistuvan väkivallan vaarapotentiaalissa on tehtävän, alueen ja epäillyn sukupuolen mukaista vaihtelua

Vierashuoneessa OTT Henri Rikander ja OTT Mika Sutela: Poliisiin kohdistuvan väkivallan vaarapotentiaalissa on tehtävän, alueen ja epäillyn sukupuolen mukaista vaihtelua

Siinä missä poliisin voimankäyttö on jokapäiväistä ja kuuluu normaaliin elämänmenoon, valitettavasti myös poliisin kohtaaman väkivallan on havaittu huolestuttavasti kasvavan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Poliisi toimintaympäristössä kohdataan yhä enemmän väkivaltaisia turvallisuushaasteita.  Poliisit kokevat, että asiakkaat ovat entistä aggressiivisempia. Yleinen yhteiskunnallinen kehitys ei ennusta, että poliisin toimintaympäristö kohdatun väkivallan osalta olisi muuttumassa tulevaisuudessa yhtään helpommaksi. On hyvä muistaa, että väkivalta poliisia kohtaan on väkivaltaa yhteiskuntaa kohtaan.

Poliisin kohtaama väkivaltatilanne tai sen uhka voi syntyä yllättävästi ja spontaanisti, kuten tapahtui Göteborgissa syksyllä 2020. Tuolloin poliisipartio oli pysäyttänyt mopolla liikkeellä olleen henkilön ja vain hetken päästä kymmenen nuorta miestä piiritti poliisipartiota, uhkasivat poliiseja väkivallalla ja samalla estäen virkatehtävän loppuun saattamisen. Kyseinen toiminta ei ole suomessakaan tavatonta, kuten Oulun kristalliyö (1990), Helsingin makasiinipalo (2006) tai Hietaniemen uimarannan tapahtumat kesältä 2020 osoittavat. Edellä kuvattujen, nopeasti eskaloituvien tapausten lisäksi kontrolliviranomaisiin kohdistetaan myös suunnitelmallista ja vakavaa väkivaltaa. Syksyllä 2020 Rajavartiolaitoksen käytössä olleen pakettiauton alla räjähti pommi ja tällä hetkellä Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa käsitellään Porvoon poliisiampumisen (2019) tapahtumia, jotka Suomen mittakaavassa ovat ainutlaatuisia. Poliisin kohdistettu spontaani väkivalta ja toisessa päässä oleva suunnitelmallinen toiminta kuvastavat toimintaympäristön haasteellisuutta.

Tutkimuksessamme Poliisiin kohdistuvan väkivallan anatomia: rikosepäilyjen taustat sekä tekojen vaarapotentiaali  käsittelimme poliisin kohtaamaa väkivaltaa vuosilta 2014–2015. Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä epäiltyjen iän ja sukupuolen merkitystä suhteessa taustalla olleeseen poliisitehtävään (joka on päätynyt väkivaltaan poliisia kohtaan) että väkivallan monimuotoisuutta ja tekojen intensiteettiä.

Väkivallan tekojen luonne eli vaarapotentiaali oli keskimäärin korkeampi naisilla kuin miehillä. Mielenterveys- tai itsetuhoisuustehtävillä vaarapotentiaali oli lähtökohtaisesti korkeampi ja liikenteeseen liittyvillä tehtävillä puolestaan matalampi. Tutkimuksessa myös havaittiin, että ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla (HARVA-alue) maaseudulla vaarapotentiaali oli korkeampi verrattuna kaupunkialueeseen.

Poliisiin kohdistettu väkivalta on tyypillisimmillään lyömistä ja potkimista. Puremista tai sylkemistä esiintyi noin joka kymmenessä väkivaltatilanteessa. Miehillä yleisintä oli painiminen (38 %), kun taas naisilla lyöminen ja potkiminen (53 %). Naisten osalta myös pureminen ja sylkeminen oli jokseenkin tavallista miehiin verrattuna. Miehillä ja naisilla oli lähes yhtä usein teräase mukana, noin viidessä prosentissa tapauksia. Kun otetaan huomioon myös ne tapaukset, joissa esiintyi useaa eri väkivallan muotoa, teräase oli mukana kaikkiaan 188 tehtävällä (6 %) ja ampuma-ase 92 tehtävällä (3 %). Suurimmaksi osaksi väkivallan voitiin katsoa olevan proaktiivista ja harkittua kuin reaktiivista ja/tai kostonhaluista.

Tutkimuksen mukaan yleisimmin poliisiin kohdistettiin väkivaltaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon liittyvillä tehtävillä. Väkivaltatapauksista lähes 90 prosenttia tapahtui kaupunkialueella ja väkivallanteoista 83 prosenttia oli miesten tekemiä. Ikäluokittain tarkasteltuna epäilty oli tyypillisimmin 31–49-vuotias (41 %). Alaikäisiä oli epäillyistä pienin joukko, vajaat 10 prosenttia. Naispuolisten epäiltyjen joukossa alle 18-vuotiaiden osuus oli suhteellisesti yleisempää kuin miesten keskuudessa.

Tutkimuksen aineistona käytettiin Poliisiasiain tietojärjestelmän (Patja) rikosilmoitustietoja rikosnimikkeillä virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ja virkamiehen vastustaminen. Tutkimusaineisto kattoi kaikki poliisin kohtaamat raportoidut väkivaltatilanteet yllä mainituilta vuosilta. Aineisto on kansainvälisesti ainutlaatuinen sisältäen 3 118 yksittäistä poliisin raportoimaa väkivaltatapausta.

Henri Rikander
OTT

Mika Sutela
OTT, dosentti

Koko tutkimusartikkeli Edilexin Lakikirjastossa

Rikander, Henri – Sutela, Mika: Poliisiin kohdistuvan väkivallan anatomia: rikosepäilyjen taustat sekä tekojen vaarapotentiaali

Kuvassa Sutela vasemmalla ja Rikander oikealla.


Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.