22.6.2020 10.23 Perhevapaalta takaisin työhönsä yrittäneelle nollatyösopimuksella työskennelleelle kuorma-autonkuljettajalle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja syrjinnästä - osapuolet sovintoon hovioikeudessa

Koska yhtiö ei ollut asiassa mainituilla perusteilla näyttänyt, ettei kantajalle olisi ollut tarjota lainkaan työtä, oli yhtiön katsottava syrjineen kantajaa tämän sukupuolen perusteella. Kun otettiin huomioon se, mitä asiassa oli esitetty, ja työnantajan edustajan menettely ja passiivisuus kantajan yrittäessä palata perhevapailta työhönsä, oli kantajalla ollut oikeus purkaa nollatyösopimuksensa päättyväksi heti. KO oli harkinnut TSL 12 luvun 2 §:n nojalla tuomittavan korvauksen kohtuulliseksi määräksi 7 kk:n palkkaa vastaavan määrän. Kantajan kokema loukkaus huomioon ottaen KO oli harkinnut oikeaksi tehdä kantajalle TSL 12 luvun 2 §:n nojalla määrättävästä korvauksesta vähennyksen, jonka määrä oli 50 prosenttia kantajalle ajalla 13.2.–16.4.2018 maksetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta. Ottaen huomioon, että TSL 12 luvun 2 §:n mukainen korvaus perustui tässä tapauksessa osittain myös aineettomaan vahinkoon, oli tasa-arvolain mukaisen hyvityksen kohtuullinen määrä 7.500 euroa. Asianosaisten päästyä asiassa sovintoon kantaja peruutti 5.6.2020 HO:een saapuneessa kirjelmässään KO:ssa tässä asiassa nostamansa kanteen. Yhtiö ilmoitti samana päivänä saapuneessa kirjelmässään, ettei sillä ollut asiassa vaatimuksia kantajaa kohtaan. KO:n tuomio kumottiin kanteen peruutuksen johdosta. Asia jäi sillensä. (Vailla lainvoimaa 22.6.2020)