Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Työ- ja sosiaalioikeus, Julkisoikeus

11.5.2020 9.32 Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Valmiuslain mukainen palkkasäännöstely ja kunta-alan vaikeat palkkaneuvottelut 2

Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Valmiuslain mukainen palkkasäännöstely ja kunta-alan vaikeat palkkaneuvottelut 2

Vierashuonekirjoituksessa (4.5.2020) esiintyvä virhe perustuu siihen, että en tarkastellut vuoden 2011 valmiuslain 92 §:n (Palkkasäännöstely) osalta tässä säännöksessä lain 3 §:n 1 ja 2 kohtiin olevan viittauksen merkitystä.

Kun kirjoitin kunta-alan palkkaneuvotteluista, en tarkastellut vuoden 2011 valmiuslain palkkasäännöstelysäännöksen suppeaa soveltamisalaa. Ajattelin sen olevan yhtä yleinen kuin vuoden 1991 valmiuslaissa, kun uuden lain hallituksen esityksessä tähän lakiin viitattiin nykysäännöksen perusteena, ja ylimalkaan sellainen, kuin miten sitä on Suomessa käytetty esimerkiksi sodan jälkeen vuoden 1955 loppuun saakka.

Tästä syystä toteamukseni vuoden 2011 valmiuslain palkkasäännöstelyoikeutuksen käyttökelpoisuudesta nykyisissä poikkeusoloissa on kunta-alan neuvottelujen osalta virheellinen.

Palkkasäännöstely on vuoden 2011 lain mukaan mahdollista vain, jos poikkeusolojen perusteena on 1) Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila tai 2) Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista.

Nyt ei ole olemassa Suomeen kohdistuvaa aseellista hyökkäystä tai huomattavaa aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavaa hyökkäyksen uhkaa. Korona ei hyökkää Suomea kohtaan.

Seuraavaksi jatkan kuitenkin asian käsittelyä tutkimalla, olisiko korona voinut olla palkkasäännöstelyn oikeutusperuste vuoden 1991 valmiuslain, joka siis kumottiin vuoden 2011 valmiuslailla, nojalla. Samalla ihmettelen sitä, miksi tällainen rajaus nykylakiin tehtiin, kun sitä ei edes perustella.

Vuoden 1991 valmiuslain 2 §:ssä määritellään poikkeusolot seuraavasti:

Poikkeusoloja tämän lain mukaan ovat:

1) Suomeen kohdistuva aseellinen hyökkäys ja sota sekä sodan jälkitila;

2) Suomen alueellisen koskemattomuuden vakava loukkaus ja maahan kohdistuva sodanuhka;

3) vieraiden valtioiden välinen sota tai sodanuhka ja sellainen sodanuhkaa merkitsevä vakava kansainvälinen jännitystila, joka edellyttää välttämättömiä toimenpiteitä Suomen puolustusvalmiuden kohottamiseksi, sekä muu vaikutuksiltaan näihin verrattava Suomen ulkopuolella sattunut erityinen tapahtuma, jos siitä voi aiheutua vakava vaara 1 §:n 1 momentissa tarkoitetuille kansallisen olemassaolon ja hyvinvoinnin perusteille; (25.2.2000/198)

4) välttämättömien polttoaineiden ja muun energian sekä raaka-aineiden ja muiden tavaroiden tuonnin vaikeutumisesta tai estymisestä taikka muusta vaikutuksiltaan näihin verrattavasta kansainvälisen vaihdannan äkillisestä häiriintymisestä aiheutuva vakava uhka väestön toimeentulolle tai maan talouselämän perusteille; sekä

5) suuronnettomuus,

edellyttäen, että tilanteen hallitseminen ei ole mahdollista viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin.

Koronan tapaista vaarallista tartuntatautia ei suoraan mainita vuoden 1991 valmiuslain 2 §:ssä, mutta se voisi mahtua säännöksen seuraavan ilmaisun piiriin: ” muu vaikutuksiltaan näihin verrattava Suomen ulkopuolella sattunut erityinen tapahtuma, jos siitä voi aiheutua vakava vaara 1 §:n 1 momentissa tarkoitetuille kansallisen olemassaolon ja hyvinvoinnin perusteille”.

Vuoden 1991 lain 1 §:n 1 momentin mukaan ”Tämän lain tarkoituksena on poikkeusoloissa turvata väestön toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.”

Korona olisi siis mielestäni voinut olla vuoden 1991 valmiuslain mukaan peruste myös tuon lain 16 §:n 1 momentin soveltamiselle eli sille, että ”Valtioneuvosto voi valvoa ja säännöstellä yksityis- ja julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen perustuvia palkkauksia sekä antaa määräyksiä palvelussuhteen muista ehdoista, työajasta ja työsuojelusta.”

Vaikka vuoden 2011 valmiuslain 92 §:n palkkasäännöstelyn piti hallituksen esityksen mukaan vastata vuoden 1991 valmiuslain 16 §:n 1 momenttia, se ei sitä kuitenkaan vastaa, koska vuoden 2011 valmiuslain 92 §:ssä viitataan soveltamisen edellytyksenä vain valmiuslain 3 §:n 1 ja 2 kohtiin, kun vuoden 1991 valmiuslaissa palkkasäännöstelyn soveltaminen saattoi konkretisoitua lain kaikissa soveltamistilanteissa.

Mitenkään asiaa perustelematta vuoden 2011 valmiuslain mukaan palkkasäännöstelyn soveltaminen on siis mahdollista vain, jos kysymyksessä on 1) Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila tai 2) Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista.

Säännöksessä ilmaistut muut perusteet eivät siis riitä palkkasäännöstelyn perusteeksi. Näitä ovat valmiuslain 3 §:n mukaan:

”3) väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat; 4) erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila; sekä 5) vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.”

Rajaus 3 §:n 1 ja 2 kohtiin on merkittävä ja kummallinen ottaen huomioon, että tätä ei mitenkään perustella. Lisäksi valmiuslain 3 §:n 3-5 kohdat voivat kiistatta olla käytännössä perusteita myös palkkasäännöstelylle, jos muut normaalit toimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Vuoden 2011 valmiuslaki on palkkasäännöstelysäännöksen osalta liian suppea soveltamisalaltaan.

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.