Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Verotus, Julkisoikeus

8.5.2020 11.55 Vierashuoneessa VTT, OTL, dosentti, tohtoritutkija Mariya Riekkinen: Venäjän tullikäytännöt ja uudet tullilait

Vierashuoneessa VTT, OTL, dosentti, tohtoritutkija Mariya Riekkinen: Venäjän tullikäytännöt ja uudet tullilait

Edilexissä julkaistussa dosentti, tohtoritutkija Mariya Riekkisen artikkelissa "Customs law of the Russian Federation – notes on new legal regulation" käydään läpi erikoisia epäsymmetrioita Euraasian Talousunionin tullisääntelyssä. Lisäksi artikkelissa tarkastellaan myös kyseisen sääntelyn historiaa. Teksti syntyi alun perin maisterivaiheen opintojen opetusaineistoksi johdattamaan lukijansa läpi tämän nopeasti muuttuvan ja monimutkaisen Venäjän oikeuden (miina?)kentän. Toisaalta se osaltaan avaa yhden näkökulman Venäjän oikeusvaltiokehityksen periaatteellisiin kysymyksiin, erityisesti perustuslakituomioistuimen toimintaan.

Tarinat tullista alkavat rajalla, niin tämäkin. Euraasian Talousunionin päätös No. 130 uusista säännöistä koskien käteisvarojen siirtoja tullirajan yli astui voimaan 4. helmikuuta 2020. Säännöt oli asettanut sen toimielin Euraasian Talouskomitea.  Sääntömuutoksen jälkeen jokaisen on kyettävä osoittamaan Talousunionin rajan ylittäessään käteisen tai shekkien alkuperä, jos summa ylittää 100 000 Yhdysvaltain dollaria. Kuitenkaan Talousunionin tullisäännöstösopimus ei sisällä edellistä tarkan selvitysvelvollisuuden asettavaa säännöstä eikä myöskään selvää säännöstä siitä, että Talouskomitella on toimivalta antaa asiaa koskeva uusi tullisääntö. Tullisääntösopimuksen mukaan riittää, että 10.000 Yhdysvaltain dollaria ylittävä summa ilmoitetaan tulliviranomaisille, mutta varojen alkuperää ei tarvitse osoittaa tulliviranomaisille yli 100.000 dollarin summien kohdalla ensimmäisestä viimeiseen senttiin. Ratkaisu osoittaa Euraasian Talouskomitean laajan toimivallan, jonka puitteissa se voi luoda sisällöllisesti uusia sääntöjä. On merkillepantavaa, että nämä säännöt eivät sisältyneet siihen kansainväliseen sopimukseen, jolla Talouskomitean sovellettavaksi tarkoitettu tullisäännöstö luotiin. Kyse ei myöskään ollut jo olemassa olleiden Talousunionin tullisääntöjen soveltamisesta ja tulkinnasta esimerkiksi yksittäistapauksessa tehtävän ennakkoratkaisun merkityksessä, vaan kyse oli uuden yleisen säännön luomisesta. 

Myönteisenä askeleena voidaan pitää sitä, että helmikuussa 2020 voimaan astunut päätös No. 130 tehtiin jo elokuussa 2019 ja julkistettiin pian tämän jälkeen. Näin yksittäisillä henkilöillä, yrityksillä ja muilla organisaatioilla oli aikaa sopeutua sen tuomiin muutoksiin. Vielä ennen vuotta 2012 Tulliunionin, joka oli Talousunionin edeltäjä, jäsenvaltioilla oli sen 2010 sopimusten ja tullisäännösten puitteissa oikeus asettaa uusia tullitariffeja ja saattaa nämä voimaan välittömästi, jopa julkaisematta niitä. Esimerkiksi 2010 Venäjän kansalainen Ushakov oli palaamassa Kiinasta tuoden tavaroita, joiden tullimaksuun hän oli varautunut Venäjän tullilain mukaisesti.  Hänen ollessaan matkalla, Venäjän tullilakia oli kuitenkin muutettu Tulliunionin säännöstön muutoksella. Tämä oli tehty osittain ilman promulgointia, mutta silti uusia sääntöjä voitiin kokonaisuudessaan soveltaa tullissa ilmankin. Yllätyksekseen Ushakov sai maksettavakseen huomattavasti odottamaansa isomman tullilaskun uusien julkistamattomien sääntöjen perusteella. Pettynyt Ushakov valitti Venäjän perustuslakituomioistuimeen. Tämä antoi ratkaisun 27. maaliskuuta 2012 No. 8-P "Venäjän Kansainvälisiä sopimuksia koskevan federaation lain 1. pykälän 23. artiklan soveltamisesta koskien kansalainen Ushakovin valitusta". Sen mukaan voidaan periä vain etukäteen virallisesti julkistettuja tullitariffeja. Huomattakoon, että Talousunionin luominen 2014 purki ja korvasi Tulliunionin ja kumosi sen 2010 tullissäännöstön ja voimaan astui uusi vastaava.

Alati muuttuvien tullisäännösten vastakohtana Venäjän perustuslakituomioistuimen tulkinnat pysyvät. Tähän asti Venäjällä on ollut voimassa - sille alkuun periytynyt neuvostoaikainen 1964 laki mukaan lukien - viisi eri tullilakia, joista jokaiseen on tehty osamuutoksia käytännössä jatkuvasti. Kuitenkin kun perustuslakituomioistuin on kerran tulkinnut jotain tullisääntöä, niin vaikka kyseinen tullilaki ja säännös kumottaisiin myöhemmin, niin tuomioistuimen tulkinnallinen linjaus säilyy voimassa suhteessa myöhempiin samankaltaisiin lakeihin ja säännöksiin. Tämä perustuu perustuslakituomioistuimen tuomioon  koskien Venäjän tullilainsäännöstön soveltamista vuoden 2011 V.V. Kostenko ratkaisussa. Perustuslakituomioistuimen linjaus pysyvyydestä on ymmärrettävä. Tullilainsäädäntö muuttuu erityisen nopeasti ja tuomioistuimen ratkaisut eivät ole koskeneet kannettavan tullin tariffia sinänsä, mikä on poliittinen ratkaisu, vaan sitä, miten lakia käytetään oikein tullivelvoitteiden luomisessa Venäjän perustuslain puitteissa.   

Uudessa julkaisussani "Customs law of the Russian Federation – notes on new legal regulation" käydään läpi edellisten lisäksi muitakin erikoisia epäsymmetrioita Euraasian Talousunionin tullisääntelyssä. Lisäksi tarkastelen myös kyseisen sääntelyn historiaa. Teksti syntyi alun perin maisterivaiheen opintojen opetusaineistoksi johdattamaan lukijansa läpi tämän nopeasti muuttuvan ja monimutkaisen Venäjän oikeuden (miina?)kentän. Toisaalta se osaltaan avaa yhden näkökulman Venäjän oikeusvaltiokehityksen periaatteellisiin kysymyksiin, erityisesti perustuslakituomioistuimen toimintaan.

Mariya Riekkinen
VTT, OTL, dosentti, tohtoritutkija


Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.