Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.

8.4.2020 13.22 (päivitetty 14.4.2020 7.48) Vierashuoneessa tutkija Anssi Kärki: Koronapandemian vaikutus konkurssiedellytysten ja etenkin maksukyvyttömyyden tilapäisyyden arviointiin

Vierashuoneessa tutkija Anssi Kärki: Koronapandemian vaikutus konkurssiedellytysten ja etenkin maksukyvyttömyyden tilapäisyyden arviointiin

Koronaviruspandemia ulottaa vaikutuksensa poikkeuksellisen laajasti koko yhteiskuntaan. Viime viikkoina on laajasti uutisoitu yritysten pandemian vuoksi kohtaamista ongelmista. Tilannetta voidaan jo kutsua kriisiksi ja kriisi johtaa lisääntyneisiin konkurssihakemuksiin. Tätä ennakoiden on suunniteltu konkurssiuhkaisen maksukehotuksen väliaikaista poistamista konkurssilaista (2004/120). Jos velkoja haluaa tänä aikana hakea velallisen konkurssiin, hänen on joko näytettävä velallisen olevan muutoin kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä tai käytettävä muita konkurssilain mukaisia maksukyvyttömyyden olettamia. Pandemian luoma poikkeuksellinen tilanne kuitenkin pakottaa pohtimaan, onko maksukyvyttömyys poikkeustilanteen jatkuessa vain tilapäistä. Asiasta kirjoittaa tutkija Anssi Kärki Edilexin Vierashuoneessa.

Tilapäisyysedellytys konkurssilain 2:1 §:ssä

Konkurssilain 2:1 §:ssä annetaan yleinen määritelmä maksukyvyttömyydestä: ”velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä”. Saman lain 2:3 §:ssä annetaan informaatioepätasapainon ja velkojan näyttökynnyksen helpottamiseksi kolme helposti näytettävää olettamaa maksukyvyttömyydestä. Velallinen voi kuitenkin puolustautua olettamiin tai yleiseen määritelmään perustuvaa konkurssihakemusta vastaan esittämällä näyttöä maksukyvystään tai maksukyvyttömyyden tilapäisyydestä. Siten tilapäisyysarviointi on merkityksellistä kaikissa konkurssihakemuksissa.

Konkurssilain esitöissä tilapäisyyden katsotaan tarkoittavan verrattain lyhyttä aikaa. Lähtökohdaksi esimerkinomaisessa tilapäisyysarvioinnissa on otettu usean kuukauden mittainen ajanjakso. Kirjallisuudessa on suositeltu ajanjaksoksi muutamaa viikkoa.  Riippuen käytettävästä ennusteesta, pandemian arvioitu kesto ylittää nämä ajanjaksot maksukyvyttömyyden tilapäisyydestä.

Esityöt antavat kuitenkin mahdollisuuden tilapäisyyden määrittelyyn toisin. tilapäiseksi katsotaan myös sellainen maksukyvyttömyys, joka johtuu toiminnan kausiluonteisuudesta tai muusta sen kaltaisesta syystä. Tilapäisyyttä ei siten arvioitaisi keston vaan ennustettavissa olevan päättymisen mukaisesti. Voimmekin perustellusti kysyä, onko pandemia tällainen kausiluonteisuuteen verrattava ”muu sen kaltainen syy”.

Onko pandemian aiheuttama maksukyvyttömyys tilapäistä?

Ymmärrän kausiluonteisuuden seuraavasti. Yrityksen toiminta sijoittuu vain rajatulle ajanjaksolle vuodessa. Yrityksellä on toimintaa vain tämän ajanjakson aikana tai jos toimintaa on muina aikoina, kassavirta kertyy rajatun ajanjakson aikana. Kauden alkaminen sekä päättyminen ovat ennustettavissa varsin helposti, joskin epävarmuutta saattaa ilmetä esimerkiksi säätilan vuoksi.

Mielestäni koronapandemia voidaan rinnastaa tällaiseen kausiluonteisuuteen. Pandemiassa – tai tarkemmin ottaen sairastumisriskissä ja liikkumisrajoituksissa – on kyse väliaikaisesta ja ohimenevästä rasitteesta yrityksille ja niiden maksukyvylle. Keskeisiä analogiapisteitä rinnastukselle ovat selkeästi ennustettavissa oleva päätöspiste ja kohtalainen varmuus siitä, että kassavirta ja maksukyky elpyvät toiminnan käynnistyttyä uudelleen.

Keskeisin ero lienee se, ettei koronapandemian päätöspiste ole yhtä selkeästi arvioitavissa kuin kausiluonteisen liiketoiminnan sesongin alku. Tällä ei kuitenkaan liene merkitystä, sillä arvioitavana on nimenomaan tilapäisyys – varmuus siitä, että käsillä oleva tilanne päättyy. Ratkaisevaa merkitystä ei siten tulisi antaa epävarmuudelle siitä, milloin käsillä oleva tilanne päättyy. Tiedämme varmuudella, että pandemia päättyy joskus. Siten myös pandemian ja sen vuoksi omaksuttujen toimenpiteiden aiheuttama maksukyvyttömyys on tilapäistä.

Näin on ainakin silloin, kun maksukyvyttömyys johtuu nimenomaan pandemian ihmisten käyttäytymiselle aiheuttamista muutoksista. Sairastumisriski ja valtioneuvoston asettamat rajoitukset muokkaavat ihmisten taloudellista käyttäytymistä. Näiden poistuttua olettama on, että tilanne palaa ennalleen. Näin tuskin tapahtuu välittömästi, vaan elpyminen tapahtuu todennäköisesti hiljalleen. Kuitenkin pandemia aiheuttaa myös laskusuhdanteen, minkä vaikutukset on huomioitava erikseen. Samoin, jos yrityksen ongelmat olivat olemassa jo ennen pandemian tuomio muutoksia, maksukyvyttömyys tuskin on tilapäistä pandemian aikanakaan.

Anssi Kärki
Tutkija, Lapin yliopisto
anssi.karki@ulapland.fi

Ks. laajemmin Lakikirjastosta.

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.