Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Työ- ja sosiaalioikeus, Julkisoikeus

30.3.2020 8.19 (päivitetty 16.12) Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin soveltaminen ja korona

Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin soveltaminen ja korona

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:ssä säädetään työntekijän oikeudesta palkkaansa työnteon estyessä. Nyt arvioitavana olevassa koronaviruksen synnyttämässä työn estymistilanteessa kyse on säännöksen seuraavan kohdan tulkinnasta: Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.

1. Työsopimuslain 2 luvun 12 §:ssä säädetään työntekijän oikeudesta palkkaansa työnteon estyessä seuraavasti:

Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos hän on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä, ellei toisin sovita.

Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa kuitenkin enintään seitsemältä päivältä.

Työnantaja saa vähentää työntekijälle 1 ja 2 momentin perusteella maksettavasta palkasta määrän, joka työntekijältä on säästynyt työsuorituksen estymisen vuoksi sekä määrän, jonka hän on ansainnut muulla työllä tai jättänyt tahallaan ansaitsematta. Palkkaa vähentäessään työnantajan on noudatettava tämän luvun 17 §:n säännöksiä kuittausoikeuden rajoituksista.

Nyt arvioitavana olevassa koronaviruksen synnyttämässä työn estymistilanteessa kyse on säännöksen seuraavan kohdan tulkinnasta: Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.

2. Työsopimuslakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 157/2000 vp s. 76) asiaa perustellaan vain seuraavasti:

”Pykälän 2 momentin säännös vastaa voimassa olevan työsopimuslain 27 §:n 2 momentin säännöstä jäljempänä esitettävin muutoksin. Pykälän 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan työntekijällä olisi oikeus palkkaansa työnteon estyessä työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun näiden kaltaisen työnantajasta ja työntekijästä riippumattoman syyn vuoksi.”

Aikaisemmassa vuoden 1970 työsopimuslaissa säännös oli saman sisältöinen, vaikka asia oli kirjoitettu hieman eri tavoin:

”Milloin työntekijä työpaikkaa kohdanneen tulipalon tai poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun senkaltaisen hänestä ja työnantajasta riippumattoman esteen takia ei ole voinut suorittaa työtään, työntekijällä on oikeus saada esteen aikana palkkansa enintään kahdelta viikolta. Muu sopimus on mitätön.”

Oikeuskirjallisuudessa on tätä poikkeussäännöstä konkretisoitu jonkin verran siltä osin, mikä olisi ”muu näiden kaltainen työnantajasta ja työntekijästä riippumaton syy”.  Ks.  Kairinen, Työoikeus perusteineen, 2009, s. 395, jossa Kairinen viittaa tuomioon KKO 1988:127, jossa esteen oli aiheuttanut terässulaton uunin muuntajan rikkoutuminen. Ks. Tiitinen-Kröger, Työsopimusoikeus, 2012, s. 303, jossa mainitaan tällaisina syinä myös tapahtumat muissa yrityksissä, tapahtumat ulkomailla ja viranomaistoimet.

3. Keskeisiä seikkoja säännöksen soveltamisen osalta ovat:

  • onko koronapandemia (koronaepidemia) ja siihen liittyvät valtiovallan toimenpiteet aiheuttaneet työstä estymisen?
  • onko työstä estymisen syy rinnastettavissa työpaikkaa kohdanneeseen tulipaloon tai poikkeukselliseen luonnontapahtumaan?
  • onko työstä estyminen aiheutunut työnantajasta ja työntekijästä riippumattomasta syystä?

Käytännön tilanteet työstä estymisten suhteen ovat olleet koronan johdosta erilaisia. Joidenkin työntekijöiden kohdalla työstä estymisen on voinut toteuttaa tartuntatautilain perusteella annetut hallituksen ohjeistukseen perustuvat aluehallintoviraston päätökset yli 500 henkilön yleisötilaisuuksien järjestämisestä ja kunnallisten harjoittelupaikkojen sulkemisesta. Toisten työntekijöiden kohdalla työstä estyminen on vuorostaan voinut toteutua valmiuslain nojalla valtioneuvoston todetessa päätöksellään 16.3.2020 poikkeusolojen olevan voimassa toistaiseksi ja ottaessaan tämän jälkeen käyttöön valmiuslainsäädännön toimenpidemahdollisuuksia.

Ennen näitä toimia saattoi olla eri mielipiteitä siitä, onko työ estynyt työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Tätä ennen saattoi olla tulkinnallista se, oliko työstä estyminen johtunut ennemmin työnantajan omasta päätöksestä. Säännöksen soveltamisen kannalta on keskeistä, että estymisen syyn tulee olla työnantajan omista päätöksistä riippumaton.

Tartuntatautilakiin ja valmiuslakiin perustuvat valtioneuvoston, aluehallintoviraston ja mahdollisesti muidenkin viranomaisten päätökset ovat siis toteuttaneet työstä estymisen työntekijästä ja työnantajasta riippumattomasta syystä eri työntekijöiden kohdalla eri aikoina, kunhan vain työstä estyminen voidaan konkreettisesti ja yksittäistapauksellisesti arvioiden perustaa näihin toimenpiteisiin.

4. Mikäli valtiovallan / viranomaisten toimenpiteet ovat aiheuttaneet työstä estymisen, tämä estyminen on rinnastettavissa työsopimuslaissa mainittuihin tulipaloon ja poikkeukselliseen luonnontapahtumaan, kuten Tiitinen ja Kröger ovat todenneet. Itse asiassa valtiovallan yksiselitteiset määräykset ovat koronatapauksessa mahdollisesti vielä selkeämmin aiheuttaneet monien työntekijöiden kohdalla työstä estymisen kuin säännöksessä nimenomaisesti mainitut seikat. Toki sekä valtiovallan ja viranomaisen määräämät kiellot että säännöksessä nimenomaan mainitut seikat voivat aiheuttaa esimerkiksi vain osittaisen estymisen. Vähämerkityksellinen mahdollisuus jatkaa työtä ei tarkoita, että työntekijä ei olisi estynyt tekemästä varsinaista työtään säännöksessä tarkoitetulla tavalla. Valtiovallan toimenpiteet ovat lisäksi kiistatta työnantajasta ja työntekijästä riippumaton syy.

Hallituksen 16.3.2020 julkistamassa toimenpideluettelossa mainittiin muun muassa seuraavat seikat:

”5. Rajoitetaan julkiset kokoontumiset kymmeneen henkilöön ja suositellaan välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla.

6. Suljetaan valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, vanhusten päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset. Suositellaan yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä uskonnollisten yhteisöjen toimivan samoin.”

Käsitykseni mukaan tämä ajankohta on se hetki, joka käynnisti varman tavan arvioida työstä estymisen toteutumista työsopimuslain 2 luvun 12.2 §:ssä tarkoitetulla tavalla niiden työntekijöiden kohdalla, joiden työn tekemisen edellytyksiin kyseiset päätökset vaikuttivat (esimerkiksi sisäpelipelaajat). Hallituksen esittämät asiat toteutuivat Avin päätöksinä 17.3. Mielestäni työnantaja saattoi tästä ajankohdasta eteenpäin katsoa kyseisen esteen olevan kiistatta olemassa, kunhan vain työ myös todella estyi.

Hallitus oli jo aikaisemmin päättänyt kieltää tietynsuuruisten yleisötilaisuuksien järjestämisen. Aluehallintovirastot antoivat 13.3.2020 määräykset, joiden mukaan yli 500 hengen yleisötilaisuudet sekä sisä- että ulkotiloissa kielletään uuden koronaviruksen aiheuttaman infektion (covid-19) leviämisen ehkäisemiseksi. Määräykset koskevat kaikkia Manner-Suomen kuntia ja ovat voimassa tartuntatautilain mukaisesti yhden kuukauden eli 12.4.2020 klo 24 asti. Määräys astui voimaan välittömästi. Tämäkin päätös saattoi estää joidenkin työntekijöiden työn (esim. sisäpelipelaajien osalta tämä esti vain pelaamisen, joten heidän työnsä ei vielä tällä määräyksellä estynyt kokonaan).

Viranomaispäätöksistä johtuvan työstä estymisen määräaika päättyy silloin, kun kyseinen viranomaispäätös ei enää ole voimassa. Edellä mainitun aluehallintoviraston päätöksen mukaan kyseinen kieltopäätös on voimassa 12.4.2020 kello 24 saakka.  Myös hallituksen 17.3. julkistamat toimenpiteet ovat voimassa samaan ajankohtaan. Jos näitä päätöksiä jatketaan tai jos valmiuslain perusteella annetaan työn estymisen aiheuttavia valtioneuvoston asetuksia, työstä estyminen jatkuu niissä määriteltyyn ajankohtaan, jos nämä päätökset edellä kerrotulla tavalla estävät työn suorittamisen.

5. Lähtökohta työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin soveltamiselle on siis se, että turvallisinta työnantajan kannalta on tulkita estymisajankohta viranomaistoimintojen aiheuttaman ”täydellisen” työnantajasta ja työntekijästä riippumattoman esteen perusteella. Tällöin estyminen saattoi joidenkin työntekijöiden kohdalla alkaa esimerkiksi 17.3. ja seuraavasta päivästä alkaen 14 päivää päättyy maaliskuun 31 päivänä. Tällöin työnantajan velvollisuus on siis maksaa maaliskuun palkka kokonaan. Estymisaika kestää edellä kerrottujen avin ja hallituksen päätösten perusteella 12.4.2020 saakka (tämä päivä mukaan lukien). Tätä ajankohtaa ennen tehtävistä viranomaispäätöksistä riippuen määräytyy työstä estymisen jatkuminen. Valmiuslain käyttöönotosta aiheutuvat työstä estymiset arvioidaan käyttöönottoasetusten perusteella.

Työnantajan on aina vedottava mahdollisimman nopeasti oikeuteensa katsoa työn estyneen työnantajasta ja työntekijästä riippumattoman työsopimuslain 2 luvun 12.2 §:ssä tarkoitetun esteen perusteella.  Työnantaja tällöin tiedottaa asianosaisia henkilöitä palkanmaksun loppumisesta luotettavalla tavalla. Tämä voi tapahtua esimerkiksi henkilökohtaisesti tai sähköpostitse, jolloin työnantajan on syytä varmistua siitä, että työntekijä on saanut tämän tietoonsa. Tekstiviesti ei ole oikea tapa viestiä tämä asia. Asian voi hoitaa myös puhelimitse todistajan läsnä ollessa.

Luontoisetujen osalta tilanne on käsiteltävä tehdyn sopimuksen mukaisesti. Jos esimerkiksi työntekijällä on työsuhde-etuna saatu vuokra-asunto käytössä, siinä on oikeus edelleen asua. Työsopimuslain 13 luvun 5 §:n mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn vuoksi. Työn estyminen koronatilanteen johdosta on hyväksyttävä syy. Kyseessä ei ole työsuhteen päättämistilanne, joten asuinhuoneiston vuokrasta annetun lain työsuhdeasuntoetuuden päättämistä koskevat säännökset eivät sovellu tähän tilanteeseen. Luontoisetujen arvioinnin osalta on syytä ottaa huomioon, että palkanmaksun keskeyttäminen ei lopeta työsopimussuhdetta. Jos luontoisetu on hoidettu palkkaan sisältyvänä etuutena, palkanmaksuvelvollisuuden väliaikaisesti loppuessa työnantajalla on lähtökohtaisesti oikeus myös pidättää kyseinen luontoisetu (työsuhdeasuntoa koskevin edellä kerrotuin poikkeuksin).

Työntekijällä ei ole mahdollisuutta saada työsuorituksen estymisestä aiheutuvaa palkkamenetystä korvatuksi jotakin muuta kautta. Palkkaturva edellyttää työnantajan maksukyvyttömyyttä, johon laissa olevan erityisen palkanmaksun keskeyttämisoikeuden käyttäminen ei mitenkään yhdisty. Tässä tilanteessa ei myöskään ole kyse työttömyyteen verrattavasta tilanteesta ja siten työntekijällä ei ole oikeutta työttömyysturvaan.

 "Seppo Koskinen 30.3.2020, 16:12: Korjaus työttömyysturvakohtaan

Työttömyysturvalain 1 luvun 5 §:

14) lomautukseen rinnastettavalla syyllä:

a) työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä kokonaan työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetusta syystä tai työsopimuksen ehdon takia;

Eli tarkastelin juuri tätä 2 luvun 12 §:n 2 momentin ensimmäistä virkettä ja tämän rinnastussäännön perusteella työstä estynyt saa työttömyysturvaa."

Silloin kun työnantajan palkanmaksuvelvollisuus loppuu työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, vapautuu työntekijäkin omasta velvoitteestaan olla tuona aikana työnantajan käytettävissä. Kyse on tässä mielessä lomauttamiseen verrattavasta tilanteesta.

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.