Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Siviilioikeus, Yritystoiminta

23.3.2020 7.58 Vierashuoneessa asianajaja Kirsi-Marja Salokangas: Voiko tilaaja muuttaa julkista hankintasopimusta yksipuolisella ilmoituksella koronapandemiaan vedoten?

Vierashuoneessa asianajaja Kirsi-Marja Salokangas: Voiko tilaaja muuttaa julkista hankintasopimusta yksipuolisella ilmoituksella koronapandemiaan vedoten?

Julkisena hankintana kilpailutettu hankintasopimus on yksityisoikeudellinen sopimus kahden oikeushenkilön välillä. Kumpikaan osapuoli ei voi yksipuolisesti muuttaa sitovan hankintasopimuksen ehtoja sopimuskauden aikana, ellei muutosoikeudesta ole hankintasopimuksessa nimenomaisesti sovittu. Yksipuolinen sopimusvelvoitteista vetäytyminen on lähtökohtaisesti sopimusrikkomus ja sopimusta rikkonut osapuoli on velvollinen korvaamaan toiselle osapuolelle aiheuttamansa vahingon, kirjoittaa asianajaja, VT Kirsi-Marja Salokangas Edilexin Vierashuoneessa.

Koronapandemian aikana lukuisat viranomaiset ovat ilmoittaneet julkisten palveluiden supistamisesta. Usein näiden julkisten palveluiden tuottamiseen liittyy myös yksityisoikeudellisia sopimuksia. Esimerkiksi joukkoliikenteen osalta toimivaltaiset viranomaiset pääsääntöisesti hankkivat joukkoliikenteen palvelut alihankintana ja alihankintasopimukset on kilpailutettu hankintalainsäädännön mukaisesti. Myös esimerkiksi kouluruokailu tai siivous voidaan hankkia yksityiseltä palveluntarjoajalta. On esitetty tulkintoja, että tilaajalla olisi yksipuolisesti oikeus muuttaa kilpailutettua julkista hankintasopimusta hankintalain 136 §:n ja erityisalojen hankintalain 124 §:n perusteella. Koronan aiheuttamassa kriisissä hankintalainsäädäntö ja sopimusoikeuden yleiset periaatteet menevät helposti sekaisin.

Hankintalainsäädäntö koskee julkisena hankintana hankittavan tavaran, palvelun tai rakennusurakan sekä käyttöoikeussopimuksen kilpailuttamista. Hankintasopimuksen ehdot määrittelee hankintayksikkö kilpailuttaessaan hankintasopimusta.  

Julkisena hankintana kilpailutettu hankintasopimus on yksityisoikeudellinen sopimus kahden oikeushenkilön välillä. Kumpikaan osapuoli ei voi yksipuolisesti muuttaa sitovan hankintasopimuksen ehtoja sopimuskauden aikana, ellei muutosoikeudesta ole hankintasopimuksessa nimenomaisesti sovittu. Yksipuolinen sopimusvelvoitteista vetäytyminen on lähtökohtaisesti sopimusrikkomus ja sopimusta rikkonut osapuoli on velvollinen korvaamaan toiselle osapuolelle aiheuttamansa vahingon.

Hankintalain 136 §:ssä ja erityisalojen hankintalain 124 §:ssä säädetään tilanteista, jolloin sopimusmuutos voidaan tehdä sopimusta kilpailuttamatta. Kiellolla halutaan estää kilpailuttamisvelvoitteen kiertäminen sopimusta muuttamalla. Lähtökohtaisesti olennainen sopimusmuutos ilman kilpailutusta on hankintalainsäädännön näkökulmasta laiton suorahankinta. Sopimusta voidaan kuitenkin muuttaa ilman kilpailutusta, mikäli kysymys on hankintalain 136 §:n tai erityisalojen hankintalain 124 §:n mukaisesta sallitusta sopimusmuutoksesta.

Koska hankintasopimus on yksityisoikeudellinen sitova sopimus, hankintasopimuksen muuttaminen edellyttää siis aina molempien osapuolten suostumusta. Tilaaja ei siten voi hankintalain 136 §:n tai erityisalojen hankintalain 124 §:n nojalla yksipuolisesti muuttaa sopimusta, vaan sopimusmuutokselle on aina oltava molempien osapuolten suostumus.

Mikäli osapuolet pääsevät sopimukseen hankintasopimuksen ehtojen muuttamisesta, hankintayksikön pitää löytää hankintalain mukaiset perusteet sille, että sopimusmuutos voidaan tehdä sopimusta kilpailuttamatta. Hankintalain 136 §:ssä säädetään sallituista sopimusmuutoksista, joista vähäarvoiset sopimusmuutokset ja ennakoimattomiin olosuhteisiin perustuvat sopimusmuutokset soveltuvat koronapandemian kaltaisiin tilanteisiin.

  • Hankintalain 136 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaisesti hankintasopimukseen voidaan tehdä muutos ilman uutta hankintamenettelyä tilanteessa, jossa muutoksen tarve johtuu sellaisista olosuhteista, joita huolellinen hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida. Lisäksi muutos ei saa vaikuttaa hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen. Säädöksen tarkoituksena on tarjota tiettyä joustavuutta hankintasopimuksille, jotta sopimus olisi mahdollista mukauttaa ilmaantuneisiin olosuhteisiin järjestämättä uutta hankintamenettelyä. Sopimusmuutoksen arvo ei saa olla enemmän kuin 50 prosenttia alkuperäisen sopimuksen arvosta.
  • Vähäarvoiset sopimusmuutokset, jotka alittavat hankintalaissa säädetyt kynnysarvot eivätkä vaikuta sopimuksen yleiseen luonteeseen, ovat hankintalain 136 §:n 2 momentin 5 kohdan nojalla sallittuja. Vähäisen sopimuksen euromääräinen raja sallii sopimusmuutokset, joiden arvo alittaa 10 prosenttia alkuperäisen palvelu- tai tavarahankintasopimuksen tai palveluja koskevan käyttöoikeussopimuksen arvosta ja 15 prosenttia alkuperäisen rakennusurakkasopimuksen tai käyttöoikeusurakan arvosta. Vähäarvoisen sopimusmuutoksen tekeminen edellyttää luotettavaa arvioita tarvittavien sopimusmuutosten arvonmäärityksestä.

On ymmärrettävää, että tässä erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa myös viranomaiset joutuvat harkitsemaan julkisten palveluidensa supistamista, mikä osaltaan vaikuttaa alihankintasopimuksiin. Yksityiset sopijakumppanit ovat julkiseen hankintasopimukseen sitoutuessaan sitoutuneet hankintasopimuksen ehtoihin ja mahdollisesti varanneet sen toteuttamiseen varallisuuttaan, työntekijöitä tai alihankkijoidensa resursseja. Sopijakumppanit joutuvat nyt tarkasti arvioimaan, voidaanko sopimusmuutosta ylipäätään hyväksyä muun muassa kaupallisista syistä. Samoin kriisitilanteessa usein vedotaan sopimuksessa tyypillisesti olevaan force majeure/ylivoimainen este -ehtoon, joka ei koronapandemian kaltaisessa kriisitilanteessakaan aina välttämättä sovellu kaikkiin sopimusvelvoitteisiin.  

Poikkeuksellisessa tilanteessa molemmat sopijakumppanit yleensä pyrkivät löytämään kompromissiratkaisun, mutta sopimusmuutos edellyttää kuitenkin aina molempien sopijakumppaneiden suostumusta. Hankintalainsäädännön perusteella arvioidaan, voidaanko sopimusmuutos tehdä sopimusta kilpailuttamatta. Sopijakumppaneiden välisessä sopimussuhteessa keskiössä ovat aina julkisen hankintasopimuksen ehdot, eikä kriisitilanteessakaan saa sekoittaa hankintalainsäädäntöä ja sopimusoikeutta.

Kirsi-Marja Salokangas
asianajaja, varatuomari

Kirjoittaja on julkisiin hankintoihin, kilpailuoikeuteen ja riitojen ratkaisuun erikoistunut asianajaja. Häneltä ilmestyy huhtikuussa 2020 Erityisalojen hankintalait -teos (Edita Publishing).

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.