Edilexissä on huoltokatko torstaina 17.6.2021. Palvelussa on tilapäisiä häiriöitä kello 7.00-8.00 välisenä aikana. Pahoittelemme huoltokatkosta aiheutuvaa haittaa.

Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Työ- ja sosiaalioikeus, Ympäristö, Julkisoikeus

13.3.2020 14.12 (päivitetty 5.5.2020 8.11) Mikä on valmiuslaki?

Mikä on valmiuslaki?

Valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Laissa säädetään viranomaisten toimivaltuuksista poikkeusolojen aikana. Lisäksi laissa säädetään viranomaisten varautumisesta poikkeusoloihin.








Valmiuslain 1 §:n mukaan poikkeusoloja ovat

  1. Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila;
  2. Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista;
  3. väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat;
  4. erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila; sekä
  5. vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

Viranomaiset voidaan oikeuttaa poikkeusoloissa käyttämään vain sellaisia toimivaltuuksia, jotka ovat välttämättömiä ja oikeasuhtaisia 1 §:ssä säädetyn tarkoituksen saavuttamiseksi. Toimivaltuuksia voidaan käyttää vain sellaisin tavoin, jotka ovat välttämättömiä lain tarkoituksen saavuttamiseksi ja oikeassa suhteessa toimivaltuuden käyttämisellä tavoiteltavaan päämäärään nähden.

Lain mukaisia toimivaltuuksia voidaan käyttää vain, jos tilanne ei ole hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin.

Käyttöönottoasetuksella voidaan säätää säännösten soveltamisen aloittamisesta

Jos valtioneuvosto (6 §), yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, toteaa maassa vallitsevan poikkeusolot, voidaan valtioneuvoston asetuksella (käyttöönottoasetus) säätää lain II osan säännösten soveltamisen aloittamisesta. Tällainen asetus voidaan antaa määräajaksi, enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Käyttöönottoasetuksessa on mainittava, miltä osin lain mukaisia toimivaltuuksia voidaan soveltaa ja toimivaltuuksien alueellinen soveltamisala, jos niitä ei saateta sovellettaviksi koko valtakunnan alueella.

Käyttöönottoasetus on välittömästi saatettava eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta päättää, saako asetus jäädä voimaan vai onko se kumottava osittain tai kokonaan ja onko se voimassa säädetyn vai sitä lyhyemmän ajan. Jollei käyttöönottoasetusta ole viikon kuluessa sen antamisesta toimitettu eduskunnalle, asetus raukeaa.

Kun eduskunta on tehnyt päätöksen, käyttöönottoasetuksessa mainittuja säännöksiä voidaan alkaa soveltaa siltä osin kuin eduskunta ei ole päättänyt, että asetus on kumottava.

Jos 6 §:n 3 ja 4 momentissa säädettyä menettelyä ei ole mahdollista noudattaa vaarantamatta merkittävästi lain tarkoituksen saavuttamista, voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää, että II osan toimivaltuussäännöksiä voidaan soveltaa välittömästi.

Tällainen asetus voidaan antaa enintään kolmeksi kuukaudeksi, ja se on välittömästi saatettava eduskunnan käsiteltäväksi. Jollei asetusta ole viikon kuluessa sen antamisesta toimitettu eduskunnalle, asetus raukeaa. Asetus on kumottava osittain tai kokonaan, jos eduskunta niin päättää.

Toimivaltuudet poikkeusoloissa voivat koskea:
Viranomaisten toimivaltuksia häiriötilanteissa selvitettiin viime keväänä

OM teetti viime keväänä (2019) arvion viranomaisten toimivaltuuksien riittävyydestä vakavissa häiriötilanteissa (Edilex 15.5.2019).

Selvityksen keskeinen tavoite oli analysoida, ovatko viranomaisten häiriönhallintaa koskevat toimivaltuudet kansallisessa riskiarviossa (Sisäministeriön julkaisuja 2019:5) kuvattujen riskien osalta ajanmukaisella tasolla vai olisiko säädöksiä joltakin osin syytä tarkistaa. Selvitys ei lähtökohtaisesti koskenut valmiuslain tai puolustustilalain soveltamistilanteita ja painottui huoltovarmuuskriittisten toimijoiden toimintaedellytyksiin vaikuttaviin häiriöihin.

Selvityksen mukaan niin sanottu normaaliaikojen kriisilainsäädäntö kattaa varsin hyvin yhteiskunnassa mahdollisesti esiintyvät häiriötilanteet eikä erityisen suuria korjaus- tai muutostarpeita ole. Toimivaltamääräykset erilaisten normaaliaikojen häiriötilanteiden hoitoon ovat pääosin riittävät.

Kriisilainsäädännössä ei selvityksen mukaan ole erityisen suuria korjaus- tai muutostarpeita. Vaikka kriisilainsäädäntö on varsin ajanmukaista, on toimivaltuuksien tehokkaan täytäntöönpanon ja samalla keskeisiin kansallisiin riskeihin reagoimisen edellytyksenä viranomaisten johtamisjärjestelmien ajanmukaisuus, toimivaltaisten viranomaisten ennalta harjoiteltu yhteistyö sekä riittävien resurssien osoittaminen viranomaisten käyttöön.

Selvitysraportti antaa aiheen arvioida tarkemmin paitsi sen kohteena olleita toimivaltuuskysymyksiä, myös valmiuslain merkitystä ja yleisemmin kokonaisturvallisuuden ylläpitämistä edistävän sääntelyn lähtökohtia ja mahdollisia toteutustapoja.

Hallitus ilmoitti (16.3.) antavansa valmiuslain käyttöönottoasetuksen eduskunnalle tiistaina 17.3.2020

Hallitus totesi 16. maaliskuuta Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi ja linjasi lisätoimenpiteistä koronavirustilanteen hoitamiseksi Suomessa.

Valtioneuvosto ja toimivaltaiset viranomaiset saattavat päätökset ja suositukset voimaan valmiuslain, tartuntatautilain ja muun lainsäädännön mukaisesti. Hallitus ilmoitti antavansa valmiuslain käyttöönottoasetuksen eduskunnalle tiistaina 17. maaliskuuta.

Hallituksen linjauksia koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi jatkettiin 13.5.2020 saakka

Hallitus linjasi torstaina 9. huhtikuuta neuvottelussaan, että sen 16. maaliskuuta antamia linjauksia ja toimintaohjeita koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi jatketaan 13. toukokuuta 2020 saakka.

Hallitus linjasi 3. ja 4.5. suunnitelmasta koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi ja rajoitusten vaiheittaisesta purkamisesta

Hallitus linjasi neuvottelussaan sunnuntaina 3. toukokuuta ja maanantaina 4. toukokuuta toimintasuunnitelmasta koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi sekä viruksen aiheuttamien rajoitusten vaiheittaisesta purkamisesta (Edilex 5.5.2020). Hallitus tekee asiasta periaatepäätöksen valtioneuvoston yleisistunnossa. Periaatepäätöksessä hallituksen linjauksia avataan tarkemmin. Hallitus teki linjauksensa alivaltiosihteeri Martti Hetemäen exit- ja jälleenrakennustyöryhmän tekemän 1. vaiheen raportin pohjalta

Lisää aiheesta

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.