28.2.2020 11.22 Hovioikeus hylkäsi syytteen säätiön toiminnanjohtajan luottamusaseman väärinkäytöstä

A:lla jo työsopimuksen ja säätiölain perusteella ollutta velvollisuutta selvittää hallitukselle kaikki päätöksenteon kannalta oleelliset seikat oli tässä tapauksessa korostanut se, että säätiön hallituksen puheenjohtaja oli ennen kokousta erikseen kehottanut A:ta esittelemään asian siten, että hallitus saa kaiken tiedon päätöksentekonsa tueksi. A:n oli siten katsottava säätiön toiminnanjohtajana väärinkäyttäneen luottamusasemaansa jättämällä tehtävänsä osaksi suorittamatta. Luottamusaseman väärinkäyttö on niin sanottu seurausrikos, ja tuomitseminen edellyttää tehtävien laiminlyönnin lisäksi tahallisuutta myös suhteessa aiheutettuun vahinkoon tai vahingonvaaraan. Luottamusaseman väärinkäyttöä koskevan rikoslain pykälän esitöissä todetaan, että säännös edellyttäisi tekijältä tahallisuutta. Seurausten osalta vaadittaisiin ennen kaikkea, että tekijä on pitänyt päämiehelle aiheutuvaa vahinkoa menettelynsä varmana tai varsin todennäköisenä seurauksena. (HE 66/1988 vp s. 138) Kaikkia tuomiossa mainittuja seikkoja kokonaisuutena harkittuaan hovioikeus katsoi, toisin kuin käräjäoikeus, että A:lla oli tekohetken olosuhteissa ollut perusteet luottaa siihen, että kaupunki tulee hyväksymään valitun menettelytavan eikä tulisi perimään sopimussakkoa. Hän ei ollut näin ollen pitänyt sopimussakkoseuraamuksen syntymistä menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena. Koska A:n tahallisuus ei ulottunut aiheutuneeseen seuraamukseen, syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 28.2.2020)