Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Rikos- ja prosessioikeus

24.2.2020 9.32 Hovioikeus: Uudehkon iPhone 8 Goldin "kaverihinta" 500 euroa oli liian halpa – tuomittiin tuottamuksellisesta kätkemisrikoksesta

Hovioikeus: Uudehkon iPhone 8 Goldin

Ei ole uskottavaa, että joku myy laillisesti hankitun lähes uuden, juuri markkinoille tulleen mallin älypuhelimen 100-250 euroa halvemmalla kuin muut käytettyjen puhelinten myyjät. Puhelimen hinta oli ollut ”kaverihinnaksikin” poikkeuksellisen halpa. A oli itsekin myynyt puhelimen pian sen hankkimisen jälkeen 220 euroa kalliimmalla hinnalla. Puhelimen mukana A oli saanut alkuperäispakkauksen kaikkine tarvikkeineen, mutta ei ostokuittia eikä mitään muutakaan selvitystä puhelimen alkuperästä. Nämä seikat huomioon ottaen A:lla oli ollut syytä epäillä, että matkapuhelin oli saatu rikoksella. (Vailla lainvoimaa 24.2.2020)

Turun hovioikeus 21.2.2020

Tuomio 20/107607
Asianumero R 19/252
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Varsinais-Suomen käräjäoikeus 21.11.2018 nro 151303
Asia Tuottamuksellinen kätkemisrikos
Valittaja A
Vastapuoli Aluesyyttäjä

Käräjäoikeus oli tuominnut A:n tuottamuksellisesta kätkemisrikoksesta 25 päiväsakkoon.

Valitus

A on vaatinut, että syyte tuottamuksellisesta kätkemisrikoksesta hylätään. Hän ei ollut tiennyt eikä hänellä ollut ollut syytä epäillä, että matkapuhelin oli saatu rikoksella.

Vastaus

Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Näyttö

A on hovioikeudessa kertonut, että hän oli tuntenut matkapuhelimen hänelle myyneen henkilön parin vuoden ajan ja että hän oli ostanut tältä aiemminkin elektroniikkatuotteita. A oli iPhone 8 Gold -mallin tultua myyntiin halunnut kokeilla sitä mahdollisimman edulliseen hintaan. Hän oli nähnyt kyseistä mallia olevan myynnissä käytettynä Internet-sivustoilla 600–750 euron hintaan, kun uuden hinta oli ollut 998 euroa. Kun A:n kaveri sitten oli tarjonnut sellaista hänelle 500 eurolla ilman kuittia, A oli ostanut sen eikä ollut epäillyt puhelimeen liittyvän mitään rikollista.

A:n mukaan käytettyjä puhelimia myydään yleisesti ilman kuittia muun ohella siitä syystä, että ne on ostettu osamaksulla ja tarvitaan nopeasti käteistä rahaa. A oli saanut puhelimen alkuperäispakkauksessa kaikkine tarvikkeineen, mutta ei ostokuittia.

Kolme viikkoa puhelimen ostamisen jälkeen A oli myynyt sen 720 eurolla. Myymisen syyksi hän on kertonut sen, ettei tässä uudessa iPhonen mallissa ollut ollut suurta eroa hänen jo omistamaansa aiempaan malliin ja ettei hän näin ollen halunnut turhan vuoksi sitoa suurta summaa rahaa uuteen puhelimeen. A oli sittemmin saanut tietää ostajaltaan, että poliisi oli lukinnut puhelimen. Hän oli palauttanut ostajalle kauppahinnan ja vienyt puhelimen poliisille.

Johtopäätökset näytöstä ja syyksilukeminen

Asiassa on selvitettävänä se, oliko A:lla ollut syytä epäillä, että hänen ostamansa ja sittemmin myymänsä iPhone 8 Gold -matkapuhelin oli saatu rikoksella.

A:n ostaessa puhelimen sellaisen hinta uutena oli ollut lähes 1.000 euroa. Kysymyksessä oli ollut juuri markkinoille tullut uusi älypuhelinmalli. A on kertonut, että hänen maksamansa 500 euron hinta oli ollut myös selvästi halvempi kuin muiden kyseisen mallin käytettyjen puhelinten hinnat tuolloin. Myyjä ei ollut esittänyt kuittia eikä muutakaan luotettavaa selvitystä puhelimen alkuperästä, eikä A ollut sellaisia pyytänytkään.

Ei ole uskottavaa, että joku myy laillisesti hankitun lähes uuden, juuri markkinoille tulleen mallin älypuhelimen 100-250 euroa halvemmalla kuin muut käytettyjen puhelinten myyjät. Puhelimen hinta oli ollut ”kaverihinnaksikin” poikkeuksellisen halpa. A oli itsekin myynyt puhelimen pian sen hankkimisen jälkeen 220 euroa kalliimmalla hinnalla. Puhelimen mukana A oli saanut alkuperäispakkauksen kaikkine tarvikkeineen, mutta ei ostokuittia eikä mitään muutakaan selvitystä puhelimen alkuperästä. Nämä seikat huomioon ottaen A:lla oli ollut syytä epäillä, että matkapuhelin oli saatu rikoksella.

Edellä kerrotuilla perusteilla käräjäoikeuden tuomiota ei ole aihetta muuttaa syyksilukemisen osalta.

Rangaistusseuraamus

Rikoslain 2 a luvun 2 §:n 1 momentin mukaan päiväsakon rahamäärä on vahvistettava niin, että se on kohtuullinen sakotettavan maksukykyyn nähden. Saman pykälän 3 momentin mukaan kuukausitulon laskemisen ensisijaisena perusteena ovat sakotettavan verotuksen mukaiset tulot. Jos sakotettavan tuloja ei voida luotettavasti selvittää verotustiedoista tai ne ovat olennaisesti muuttuneet verotuksen jälkeen, ne voidaan arvioida muun saatavan selvityksen perusteella. Pykälän 4 momentin mukaan päiväsakko määrätään tuomioistuimessa oikeudenkäynnin aikaisten tietojen perusteella.

A on hovioikeudessa ilmoittanut, että hän on tammikuussa 2020 vaihtanut työpaikkaa, ja esittänyt arvionsa nettotuloistaan uudessa työssään. Tämä A:n hovioikeudessa esittämä arvio ei ole sellainen selvitys, jonka perusteella päiväsakon rahamäärä olisi aihetta vahvistaa rikoslain 2 a luvun 2 §:n 3 momentin pääsäännöstä poiketen. Käräjäoikeus oli vuoden 2017 verotustietojen perusteella vahvistanut A:n päiväsakon rahamääräksi 46 euroa. Viimeksi toimitetun verotuksen eli verovuotta 2018 koskevien A:n tulotietojen perusteella päiväsakon laskennalliseksi rahamääräksi saadaan 41 euroa. Päiväsakon rahamäärää on siten alennettava.

  • Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 21.4.2020.

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.