Edilexissä on huoltokatko keskiviikkona 1.4.2020. Palvelussa on tilapäisiä häiriöitä kello 7.00-8.00 välisenä aikana. Pahoittelemme huoltokatkosta aiheutuvaa haittaa.

Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Verotus, Ympäristö

17.2.2020 9.30 (päivitetty 12.28) Vierashuoneessa KTT, VTT, tutkija Alfred Streng: Arvonlisävero ja kestävä kehitys

Vierashuoneessa KTT, VTT, tutkija Alfred Streng: Arvonlisävero ja kestävä kehitys

Viimeisten vuosien aikana on aloitettu keskustelemaan mahdollisuuksista ottaa huomioon kestävyysnäkökohtia arvonlisäverotuksessa. Huoli ympäristöstä lisääntyy, kun sellaiset ilmiöt kuten ilmastonmuutos, kemialliset päästöt sekä maiden, metsien, järvien ja vesistöjen happamoituminen ovat vaikuttamassa maailmanlaajuiseen ekosysteemiin yhä enemmän. Tarvetta on erityisesti sellaisesta politiikasta ja säännöistä, jotka voisivat vaikuttaa kaikkiin käynnissä oleviin ympäristönmuutoksiin samanaikaisesti. Saastuttaja maksaa -periaate on jo kauan ollut olemassa EU-oikeudessa muttei sitä ole implementoitu lainsäädännössä yhtenäisesti laillisten, ympäristöllisten ja sosioekonomisten syiden vuoksi.

Ympäristö- ja kestävyysnäkökulmasta olisi toivottavaa, että ympäristölle haitallista toimintaa verotettaisiin nykyistä kireämmin ja että lievemmin verotettaisiin toimintaa, joka täyttää yhteisesti sovitut ympäristökriteerit, kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.

Rakenteelliset ongelmat, kuten EU:n hidas päätöksenteko, verokilpailu sekä vanhahkot verosäädökset, ovat jarruttaneet kehitystä kestävän verotuksen suuntaan. Arvonlisäverodirektiivi on rajoittanut tavaroiden ja palvelujen eriytettyjen verokantojen käyttöä ja tasoja. Käynnissä olevat reformit EU:n arvonlisäverotuksen uudistamiseksi voinevat tuoda muutosta asian suhteen.

Kulutuksen ohjaamisessa kestävämpään suuntaan valtio voi toimia katalysaattorina ja luoda kannustimia ja ohjauskeinoja markkinoille. Eriytettyjen arvonlisäverokantojen avulla on mahdollista vaikuttaa tavaroiden ja palvelujen tuotantokustannuksiin ja niiden hintoihin. Samalla tällä voi myös olla vaikutusta kuluttajien ostopäätöksiin ja yritysten tuotantostrategioihin.

On myös harkittava, että arvonlisäverotus ulottuisi entistä enemmän kaikkiin sellaisiin aloihin, joilla voi olla tuntuvaa vaikutusta kestävään kehitykseen, kuten myös esimerkiksi asumiseen, terveydenhuoltopalveluihin ja rahoitus- ja vakuutuspalveluihin.

Toisaalta on myös todettu, että eriytetyt arvonlisäverokannat voivat lisätä yritysten ja verohallinnon kustannuksia, aiheuttaa rajanveto-ongelmia sekä heikentää arvonlisäverotusjärjestelmän tehokkuutta. Ennen kuin tehdään lopullisia päätöksiä tämän kaltaisten taloudellisten ohjauskeinojen käyttöönotosta, on tietysti tarkasti analysoitava, mitä taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia seurauksia tästä voi olla.

Päätökset arvonlisäverotuksen uudistamisesta kestävän kehityksen suuntaan täytynee näin ollen perustua sellaisiin näkökohtiin, missä punnitaan keskenään kustannus- ja tehokkuusongelmat sekä visiot kestävästä kehityksestä. Viime kädessä on myös muistettava, että ilman asenteiden ja niihin liittyvien kulutustapojen muutosta, ei kannattane tuhlata energiaa kestävää kehitystä suosivien verojen säätämiseen.

Alfred Streng
KTT, VTT, tutkija

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.