Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Kuuluu aihealueisiin Siviilioikeus, Työ- ja sosiaalioikeus, Ympäristö, Rikos- ja prosessioikeus

26.11.2019 11.24 (päivitetty 2.12.2019 5.38) "I love you", "you love me? "I want kiss you" - hovioikeus arvioi seksuaalisen häirinnän käsitettä ja tuomitsi työnantajan työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä sakkoihin

Työntekijä oli tuntenut olonsa niin ahdistuneeksi työnantajansa edustajan häneen kohdistamasta häirinnästä, että hän oli irtisanoutunut. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko vastaaja työntekijän työnantajan edustajana harjoittanut työntekijää kohtaan seksuaalista häirintää syytteessä kuvatulla tavalla ja syyllistynyt siten KO:n hänen syykseen lukemiin työturvallisuusrikokseen ja työsyrjintään. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselman lopputulosta, jolla vastaaja oli tuomittu työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä 55 ps. rangaistukseen ja velvoitettu korvaamaan irtisanoutuneelle työntekijälle työsyrjinnän aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä 800 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 26.11.2019)

Työturvallisuusrikosta koskevan syytteen (1. syyte) mukaan vastaaja oli (16.8.2016 - 24.8.2016) B Oy:n omistajana ja esimiehenä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkonut työturvallisuusmääräyksiä ja aiheuttanut työturvallisuusmääräysten vastaisen epäkohdan eikä hän ollut ryhtynyt toimiin itse aiheuttamansa A:n terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaneen epäkohdan poistamiseksi.

Vastaaja oli kohdellut yrityksessä erikoismaaliasentajana/sävyttäjänä työskennellyttä A:ta seuraavasti:

  • 16.8.2016 kehunut A:n ulkonäköä ja sanonut hänelle pari kertaa työn ohessa "I love you"
  • 17.8.2016 sanonut useaan kertaan "I love you" A:lle ja alkanut myös kysellä häneltä "you love me?"
  • 18.8.2016 pyytänyt A:ta matkalle Italiaan kahdestaan ja sanonut "I want kiss you"
  • 18.8.2016 - 21.8.2016 lähettänyt useita työasioihin liittymättömiä tekstiviestejä A:lle, jolloin A oli pyytänyt häntä lopettamaan, mutta vastaaja oli jatkanut viestittelyä
  • 22.8.2016 jatkanut epäasiallisia kommentteja
  • 23.8.2016 pyytänyt taas A:ta Italiaan

A oli tuntenut olonsa niin ahdistuneeksi vastaajan häneen kohdistamasta häirinnästä, että hän oli irtisanoutunut 24.8.2016.

Vastaaja oli kiistänyt menetelleensä syytteessä kerrotulla tavalla syytekohdassa 1 muutoin, mutta myöntänyt 18.8. - 21.8.2016 lähettäneensä tekstiviestejä asianomistajalle. Vastaaja oli kiistänyt, että asianomistaja olisi irtisanoutunut ahdistelun vuoksi.

Työsyrjintää koskevan syytteen (2. syyte) mukaan vastaaja oli (16.8.2016 - 24.8.2016) syytekohdassa 1 kuvatulla menettelyllään esimiehenä ja työnantajana palvelussuhteen aikana ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettanut A:n epäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella harjoittamalla edellä kerrottua seksuaalista häirintää sekä laiminlyömällä velvollisuutensa häirinnän poistamiseksi.

Vastaaja oli kiistänyt syytteen työsyrjinnästä. Hän ei ollut asettanut asianomistajaa epäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella.

Asianomistaja oli yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimuksiin. Asianomistaja oli vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan syytekohdan 2 mukaisen työsyrjinnän aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä 1.300 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 24.8.2016 lukien sekä vastaajan oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta.

Vastaaja oli kiistänyt asianomistajan korvausvaatimukset perusteeltaan ja määrältään oli myöntänyt niistä 100 euroa.

KO oli katsonut vastaajan menetelleen syytteessä kerrotulla tavalla ja menettelyllään syyllistynyt työturvallisuusrikokseen ja työsyrjintään ja velvoitttanut vastaajan korvaamaan asianomistajalle työsyrjinnän aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä 800 euroa korkoineen.

Turun hovioikeus 25.11.2019
Tuomio 19/151658
Asianumero R 18/1282
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Varsinais-Suomen käräjäoikeus 12.6.2018 nro 125072
Asia Työturvallisuusrikos ym.
Valittaja Vastaaja
Vastapuolet Aluesyyttäjä, A
Kuultava Lounais-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 24.1.2020.
Kuvituskuva

Hovioikeuden ratkaisu 

"Perustelut 

Kysymyksenasettelu 

Asiassa on kysymys siitä, onko Vastaaja A:n työnantajan edustajana harjoittanut A:ta kohtaan seksuaalista häirintää syytteessä kuvatulla tavalla ja syyllistynyt siten käräjäoikeuden hänen syykseen lukemiin työturvallisuusrikokseen ja työsyrjintään. 

Henkilötodistelu 

Hovioikeudessa todistelutarkoituksessa kuullut A ja Vastaaja sekä todistajina kuullut T1, T2 ja T3 ovat jäljempänä mainituin lisäyksin kertoneet asiasta ratkaisuun vaikuttavilta osilta samanşisältöisesti kuin heidän kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon kirjattu. 

Seksuaalisen häirinnän käsitteestä 

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (jäljempänä tasa-arvolaki) 7 §:n 7 momentin mukaan seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. 

Seksuaalinen häirintä käsitteenä on lisätty tasa-arvolain syrjinnän kieltoa koskevaan 7 §:ään ja uuteen, häirintää työpaikoilla koskevaan 8 d 8:ään 1.6.2005 voimaan tulleella lailla 232/2005. Lainmuutokseen johtaneen hallituksen esityksen perusteluissa (HE 195/2004 vp s. 28 ja 35) on seksuaalisen häirinnän käsitteen todettu viittaavan tuolloin voimassa olleen lain tarkoittamaan sukupuoliseen häirintään ja ahdisteluun. Seksuaalisen häirinnän nykyinen määritelmä on otettu lakitekstiin 15.6.2009 voimaan tulleella lailla 369/2009, tuolloin lain 7 §:n 6 momentiksi. Lainmuutokseen johtaneen hallituksen esityksen perusteluissa (HE 44/2009 vp s. 4) on viitattu edelleen hyvin paikkansapitävänä pidettyyn, tasa-arvolain muutosta koskeneen aiemman hallituksen esityksen perusteluissa (HE 90/1994 vp s. 14) esitettyyn sukupuolista häirintää ja ahdistelua koskevaan esimerkkiluetteloon. Tuossa luettelossa on esimerkkeinä siinä tarkoitetusta häirinnästä ja ahdistelusta mainittu sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet, jotka ovat toistuvia, härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset niin ikään toistuvina, seksuaalisesti värittyneet kirjeet, puhelinsoitot tai esille asetetut pornoaineistot, fyysinen koskettelu, sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset sekä raiskaus tai sen yritys. Myös muunlainen tunkeutuminen puhein ja kysymyksin henkilön sukupuolisen koskemattomuuden alueelle voisi täyttää häirinnän tunnusmerkistön. 

Hallituksen esityksessä HE 44/2009 vp (s. 4) on todettu listaan nykypäivänä kuuluvan seksuaalisesti virittyneiden puhelinsoittojen lisäksi myös sähköpostiviestit ja tekstiviestit. 

Hallituksen esityksessä HE 90/1994 vp (s. 14) on todettu lisäksi, että sukupuolista häirintää tai ahdistelua käyttäytyminen on silloin, kun tekijä tietää tai tavanomaista harkintaa käyttäen hänen olisi pitänyt tietää, että hänen käyttäytymisensä tai menettelynsä muuten ei ole toivottua. Häirinnän ja ahdistelun estäminen ja välttäminen perustuu ennen muuta muiden ihmisten huomioonottamiseen ja jokaisen yksilön sukupuolisen vapauden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen. Hallituksen esityksen 44/2009 vp perusteluista (s. 4-5) ilmenee, että syrjintänä kielletystä seksuaalisesta häirinnästä voi olla kysymys esimerkiksi silloin, kun ahdisteltu henkilö on sietänyt ahdistelua säilyttääkseen työpaikkansa tai sanoutunut irti työpaikastaan välttyäkseen häirinnältä. Niin ikään perusteluista ilmenee, ettei häirityllä voi katsoa olevan velvollisuutta osoittaa häiritsijälle, millä tavalla hän häiritsijän käyttäytymisen kokee, sellaisissa tilanteissa, joissa häiritsijän olisi tullut tavanomaista harkintaa käyttäen tietää käyttäytymisensä häiritseväksi tai muutoin ei-toivotuksi. 

Oikeuskirjallisuudessa on muun muassa todettu, että erilaisina vihjailuina alkanut sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi, jos sitä jatketaan, vaikka kohteeksi joutunut ilmaisee pitävänsä sitä loukkaavana tai vastenmielisenä. Häiritsijä ei kuitenkaan itse voi määritellä sitä, mitä toisen tulee sietää. Eräät häirinnän muodot ovat niin loukkaavia, että niihin syyllistyvän pitää itse ymmärtää syyllistyvänsä häirintään (Kimmo Nieminen: Tasa-arvolaki työsuhteessa, 2005, s. 149). Rajan ylittyminen voi riippua yksilöllisistä eroista, mutta sen paikantaminen on periaatteessa yksinkertaista. Olennaista on, että käyttäytyminen on ei-toivottua (Jorma Saloheimo: Työturvallisuus - Perusteet, vastuu ja oikeusturva, 2016, s. 107). 

Arviointi ja johtopäätökset 

Asiassa on riidatonta, että Vastaaja on lähettänyt A:lle 18.-21.8.2016 viestejä ja että Vastaaja on viestien lähettämishetkellä ollut A:n työnantajan edustaja ja esimies. Vastaaja on viesteissä kertonut rakastavansa ja ikävöivänsä A:ta. Vastaaja on myös ehdottanut A:lle kahdenkeskistä tapaamista viikonloppuna. Vastaaja on eräässä viestissä myös nimenomaisesti kertonut, että "ei leiki” A:n kanssa. 

Todistelutarkoituksessa kuultuna Vastaaja on kertonut lähettämiensä viestien olleen leikkiä tai vitsailua. Vastaajan mukaan työpaikan ilmapiiri oli ollut avoin ja siellä oli laskettu usein leikkiä työntekijöiden kesken. Vielä Vastaaja on kertonut, että hän oli käyttänyt Google Translate -ohjelmaa lähettäessään viestejä ja tästä syystä jotkin italiankieliset ilmaisut olivat kääntyneet englanniksi eri tavoin kuin hän oli alun perin tarkoittanut. 

A on todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että Vastaajan käytös ja viestit olivat ahdistaneet häntä. Kahden kesken Vastaaja oli esimerkiksi kehunut A:n hiusten väriä ja ulkonäköä. Ensin A oli ottanut tämän kohteliaisuutena. Noin kahden viikon työskentelyn jälkeen Vastaaja oli ehdottanut A:lle matkaa Italiaan sekä ilmaissut toistuvasti halunsa suudella A:ta. A:n mukaan Vastaajan ahdistelu oli jatkunut hänen irtisanoutumiseensa saakka siitä huolimatta, että hän oli pyytänyt Vastaajaa lopettamaan menettelynsä. 

Vastaajan kertomusta leikin laskemisesta ei ole pidettävä uskottavana ottaen huomioon myös todistajina kuultujen T1:n ja T2:n johdonmukaiset kertomukset siitä, että työpaikalla ei ollut ollut tapana kertoa vitsejä ja että siellä oli päinvastoin ollut ennemminkin kireä ja ahdistava työilmapiiri. Mainitut todistajat ovat niin ikään kertoneet, että A oli ollut silminnähden ahdistunut vastaanotettuaan viestejä, kehuja ja ehdotuksia Vastaajalta. Vastaajan kertomus siitä, että hänen viestinsä olisivat hänen käyttämäänsä käännösohjelmaan liittyvistä syistä saaneet tarkoitetusta poikkeavan sisällön, on niin ikään epäuskottava, kun hän on 19.8.2016 lähettänyt A:lle italiankielisen rakkaudentunnustuksen sisältävän viestin, jossa on ollut myös vastaavaa tunnetta osoittavia kuvasymboleja. 

Hovioikeus toteaa, että Vastaajan A:lle lähettämät viestit ja työpaikalla kahden kesken käydyt keskustelut ovat olleet sisällöltään epäasiallisia ja seksuaalissävytteisiä. Vastaajan on A:n esimiehenä täytynyt ymmärtää, että työhön täysin liittymättömien viestien lähettäminen ja muun ohella työntekijän ulkonäön kehuminen, suutelemisen ehdottaminen, ikävöinnistä puhuminen ja rakkauden tunnustaminen eivät ole esimiehelle sopivaa käytöstä. Vastaajan käytös on esitetyn todistelun valossa ollut selkeästi ja hänen tietensä ei-toivottua. Teon moitittavuutta lisää se seikka, että A:n toistuvista pyynnöistä huolimatta Vastaaja on jatkanut ei-toivottua käytöstä, mikä on lopulta johtanut A:n irtisanoutumiseen. 

Kysymys on selkeästi seksuaalisen häirinnän määritelmän täyttävästä menettelystä. Hovioikeus hyväksyy edellä lausutuin täydennyksin käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen siitä, että Vastaaja on menetellyt syytteessä kerrotulla tavalla ja menettelyllään syyllistynyt sekä työturvallisuusrikokseen että työsyrjintään. Käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei ole ilmennyt aihetta."

Lue myös
Edita Smart Learning Radio - Kuuntele
  • Ammattiliitto Pron johtaja, tietokirjailija Minea Pyykönen keskustelee Edita Smart Radiossa seksuaalisesta häirinnästä työelämässä

Seksuaalinen häirintä työssä (Lisää oikeustapauksia Edilexin uutisissa)

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.