Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Yritystoiminta, Työ- ja sosiaalioikeus, Julkisoikeus

18.11.2019 8.30 Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Työnantajan oikeudet laillisen lakon yhteydessä

Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Työnantajan oikeudet laillisen lakon yhteydessä

Työtaisteluvapauden suoja johdetaan meillä yhdistymisvapaudesta ja kansainvälisistä sitoumuksistamme. Yksi osa työtaisteluvapautta on kansainvälisissä sitoumuksissamme kielto murtaa laillista lakkoa vuokratyövoimaa käyttämällä tai ottamalla uusia työntekijöitä tekemään lakossa olevien töitä.

Lakko-oikeutta voidaan kansainvälisten sitoumustemme perusteella rajoittaa tai estää lainsäätäjän toimesta vain kun lakko koskee palveluita, joiden keskeytyminen vaarantaisi koko tai osan väestöstä hengen, henkilökohtaisen turvallisuuden tai terveyden tai aiheuttaisi akuutin kansallisen kriisin. Postipalveluissa ei ole kyse tällaisista palveluista. Työntekijöiden palkkaaminen lakon alaista työtä tekemään on vuorostaan katsottu mahdolliseksi ainoastaan toimialalla, jota voidaan pitää suppeassa merkityksessä välttämättömänä ja jossa lakko on lailla kielletty sekä alalla, jossa lakko aiheuttaisi akuutin kansallisen kriisin.

Suomea sitovat kansainväliset sopimukset keskittyvät siihen, mitä valtiovalta saa tai ei saa tehdä laillisen työtaistelun yhteydessä.  Vähälle arvioinnille on kansainvälisissä sopimuksissa jäänyt se, mitä laillisen työtaistelun kohteeksi joutunut työnantaja saa tehdä puolustaakseen elinkeinonharjoittamistaan ja monissa tapauksissa myös omaisuuttaan pyrkimättä samalla rikkomaan laillista lakkoa. Tällaisessa tilanteessa ovat vastakkain työnantajan oikeudet ja työntekijäjärjestön oikeudet. Työnantajan oikeuksia ei voida jättää kokonaan huomioimatta ja keskittyä vain työntekijäjärjestön oikeuksiin.

Kansainvälisissä sopimuksissa vuokratyövoiman ja ulkopuolisen työvoiman käyttämistä arvioidaan työtaisteluoikeuden loukkauksena eli lakon murtamisena. Jos sillä tähän pyritään, se on kiellettyä. Mutta jos työnantaja pyrkii vain olennaisten vahinkojen välttämiseen yms., mikään kansainvälinen sopimus ei estä sitä, että työnantaja suojelee omaisuuttaan ja elämäntyötänsä. Tämä aspekti ei näy kovin selvästi valtioyhtiöiden kuten Postin kohdalla. Mutta jos kyse olisi esimerkiksi perheyhtiöstä, jonka osalta työtaistelu tarkoittaisi jopa toiminnan loppumista tai jatkamisen olennaista vaarantumista, omistajalla on kiistaton oikeus suojella omaisuuttaan.

Työntekijöiden ryhtyessä työtaisteluun työnantajalla on työtuomioistuimen runsaan työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevan oikeuskäytännön perusteella oikeus ryhtyä työtaistelusta aiheutuvien seuraamusten suhteen tarkoituksenmukaisiin rajoittamistoimiin. Nämä eivät kuitenkaan saa merkitä puuttumista työntekijöiden työtaisteluvapauteen eivätkä ne myöskään saa olla työnantajan painostustoimenpiteitä työntekijäjärjestöä kohtaan.

Työnantajan oikeuksien rajoja on vaikea ilmaista yksiselitteisesti. Esimerkiksi työnantajan välttämättömien toimintojen turvaaminen saattaa olla liian laaja ilmaisu. Toisaalta jos kysymys olisi hätätöiden tapaisesta välttämättömyydestä (olennainen omaisuuden tai hengen menettämisen vaarantuminen tms.), tämä olisi vuorostaan jo selvästi sallittua. Tällä hetkellä työtaisteluissa lakkoon ryhtynyt työntekijäpuoli määrittää sallitut työt lakkorajojen avulla. Tällainen järjestelmä ei aina riitä turvaamaan työlakon kohteeksi joutuneen työnantajan oikeutettuja intressejä puolustaa omaisuuttaan.

Työnantajalla on työntekijöiden työtaistelun yhteydessä aina oikeus käyttää esimerkiksi vuokratyöntekijöitä siinä määrin kuin näitä muutenkin käytettäisiin. Työnantajalla on myös oikeus ottaa esimerkiksi uutta työvoimaa siten, kuin sitä muutenkin otettaisiin esimerkiksi kiire- tai jouluapulaisiksi.

Työtaisteluvapauden kunnioittaminen sekä ulkopuolisen ja uuden työvoiman käyttämisen kielto ovat kansainvälisissä sitoumuksissa säädetty yksioikoisesti. Tässä yhteydessä ei juurikaan tuoda esille työnantajan oikeutettua intressiä suojella itseään työtaistelun haitallisilta vaikutuksilta samalla kuitenkin kunnioittaen työntekijöiden työtaisteluvapautta. Jos työpaikkaa kohtaa esimerkiksi tulipalo, työnantaja saa kaikin mahdollisin tavoin suojella toimintaansa ja omaisuuttaan. Jos työnantajaa kohtaa laillinen lakko, työnantaja ei saa kansainvälisten sitoumustemme mukaan turvata toimintaansa ja omaisuuttaan juuri mitenkään.

Työtaisteluvapauden korostaminen johtaa käytännössä jopa laittomien työtaistelujen yhteydessäkin siihen, että työnantajalla ei ole normaaleja mahdollisuuksia pyrkiä kaikin tavoin jatkamaan toimintaansa, esimerkiksi lisäämällä vuokratyövoiman käyttöä.

Työtaistelukäytäntö on meillä muodostunut sellaiseksi, että jos työnantaja ryhtyy toimintansa turvaamistoimiin työtaistelun yhteydessä, työntekijäpuoli syyttää työtaisteluvapauden rikkomisesta ja tukilakkoilmoituksia tulee useilta työntekijäjärjestöiltä. Jopa työnantajan laillisten oikeuksien käyttäminen synnyttää vastareaktioita, kuten oli ministeri Paateron ohje Postille olla käyttämättä vuokratyöntekijöitä.

On ymmärrettävää, että työntekijäpuoli suojaa työtaisteluvapautta. Jos työnantajan oikeus laillisen lakon vaikutusten minimointiin hyväksyttäisiin, lakon teho voisi olennaisesti vähentyä. Työtaistelutilannetta tulee kuitenkin arvioida tasapuolisesti kummankin osapuolen edut ja intressit mahdollisimman hyvin huomioivalla tavalla. Pahimmillaan meillä muodostunut työtaistelukäytäntö johtaa tilanteeseen, jossa työnantajan lailliset työtaistelun vaikutusten minimoinnit johtavat työtaistelun laajentamiseen jopa aikaisemmin sovituista hätätöistä kieltäytymällä.

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.