Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Rikos- ja prosessioikeus, Julkisoikeus

22.4.2020 19.14 (päivitetty 14.7.2021 4.27) EIT tuomitsi Suomen EIS 2 artiklan (oikeus elämään) ja EIS 3 artiklan (kidutuksen kielto) rikkomisesta - KRP aloitti esitutkinnan

EIT tuomitsi Suomen EIS 2 artiklan (oikeus elämään) ja EIS 3 artiklan (kidutuksen kielto) rikkomisesta - KRP aloitti esitutkinnan

EIT:n 1. jaosto antoi 14.11.2019 ratkaisunsa jutussa, jossa Suomi epäsi mieheltä turvapaikan ja mies tapettiin pian Irakiin paluunsa jälkeen. Mies oli palannut Irakiin niin sanotun vapaaehtoisen paluun kautta marraskuussa 2017. Suomen katsottiin rikkoneen oikeutta elämään koskevaa EIS 2 artiklaa ja kidutuksen kieltoa koskevaa EIS 3 artiklaa. EIT määräsi Suomen valtion maksamaan miehen aikuiselle tyttärelle (valittaja) 20 000 euroa korvauksena aineettomasta vahingosta (non-pecuniary damage). Valittajan itsensä osalta valitus oli ilmeisen perusteeton eikä valitusta siltä osin otettu tutkittavaksi. KPR ilmoitti keskiviikkona (22.4.2020) aloittaneensa esitutkinnan epäillyistä törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä liittyen EIT:n ratkaisuun. Perjantaina (24.2.2020) KRP ilmoitti esittävänsä yhtä vangittavaksi asiaan liittyen. (EIT on kumonnut 13.7.2021 tuomionsa kokonaisuudessaan)

EIT:n ratkaisusta 14.11.2019

Valittajan isä (s. 1971) oli hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua vuonna 2015 Irakiin palauttamista vastaan. Maahanmuuttovirasto hylkäsi hänen turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskevan hakemuksensa. HAO hylkäsi valittajan isän valituksen. KHO ei myöntänyt asiassa valituslupaa.

Valittajan isä palasi Irakiin vapaaehtoisesti prosessin ollessa vielä kesken KHO:ssa. Valittajan esittämän tiedon mukaan hänen isänsä kuoli Irakissa paluunsa jälkeen.

Valittaja teki EIT:lle valituksen, jossa hän väitti, että hänen isänsä palauttaminen Irakiin merkitsi EIS 2 artiklan (oikeus elämään) ja 3 artiklan (kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun kielto) loukkaamista. Lisäksi valittaja katsoi, että hänen isänsä käännytyspäätöksen ja kuoleman aiheuttama kärsimys hänelle itselleen merkitsi myös EIS 3 artiklan loukkausta.

EIT totesi, että asiassa on valittajan isän osalta loukattu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 ja 3 artikloja käsiteltäessä isän turvapaikkahakemusta. EIT katsoi ratkaisussaan, että Suomen viranomaisten tekemä arviointi tosiseikoista ja siitä riskistä, jolle valittajan isä altistuisi Irakiin käännytettynä, ei vastannut laadultaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 ja 3 artiklan vaatimuksia. EIT katsoi, että viranomaiset olivat tai niiden olisi tullut olla tietoisia niistä tosiseikoista, jotka viittasivat siihen, että valittajan isä saattaisi altistua hengenvaaralle tai voisi olla vaarassa tulla kaltoin kohdelluksi palattuaan Irakiin.

EIT katsoi, että valittajan itsensä osalta valitus oli ilmeisen perusteeton eikä ottanut valitusta siltä osin tutkittavaksi.

EIT määräsi valtion korvaamaan valittajalle 20 000 euroa vahingonkorvauksena aineettomasta vahingosta sekä 4 500 euroa oikeudenkäyntikulujen osalta (41 art).

Decision of the Court

"Article 2 and Article 3

The Court took note of the Government’s argument that Finland did not have jurisdiction as the applicant’s father had returned voluntarily to his land of origin. However, the applicant had argued that the return had not been voluntary, but had rather been forced on him by the Finnish domestic authorities’ decisions. Her father had not wanted to attract the attention of the Iraqi authorities by being forcibly returned and had not wanted to have a two-year Schengen area visa ban.

The Court found that the applicant’s father would not have returned to Iraq if an enforceable expulsion decision had not been issued against him and so his decision had not been voluntary in the sense of being a free choice. The respondent State’s jurisdiction could therefore be engaged under Article 1 of the Convention.

The Court also cited the lack of a genuinely free choice as a reason to reject a further implicit argument by the Government that the applicant’s father had waived his right to Convention protection because he had signed a declaration that no agency or authority taking part in his return could be held liable or responsible.

The Court noted that the Finnish authorities had found the applicant’s father’s account of events in his asylum application to be both credible and coherent, including the possibility that he could be of interest to the Iraqi authorities or non-State actors.

The domestic authorities had also referred extensively to relevant country information on Iraq, which showed among other things that there were tensions between Shia militia groups and Sunni Arab Muslims, that there had been incidents where Iraqis who had worked for American companies had been killed, and that the security situation in Baghdad required decision makers to look at the risks faced by particular individuals facing deportation.

When taken cumulatively, and considered in the light of the general security situation and violence, it was possible that such factors could give rise to a real risk. However, the domestic authorities had not made such a cumulative assessment.

Even more importantly, the courts had not given enough consideration to the violent attempts on the applicant’s father’s life before he had left Iraq, although the Finnish authorities had acknowledged the shooting and car bomb as facts. Instead, they had seen those incidents as part of the general security situation, rather than being focussed on the applicant’s father in particular.

The Court could not see a plausible explanation for why the Finnish authorities had not taken those two incidents more seriously or looked at them in terms of a risk that the father had been personally targeted. Furthermore, the dispute between the father and his colleague had been dismissed as a personal conflict rather than being examined for possible links with their religious affiliations and tensions between Shia and Sunni groups or the attempts on the father’s life.

The Court was thus not convinced that the Finnish authorities’ assessment of the risks faced by the father if he was returned to Iraq had met the requirements of Article 2 or Article 3. Indeed, those authorities were or should have been aware of the risks he faced.

The Court concluded that the Finnish authorities had failed to comply with their obligations under Article 2 or Article 3 when dealing with the applicant’s father’s asylum application and there had been a violation of both of those provisions. It rejected a complaint by the applicant about her own rights under Article 3 having been violated.

Just satisfaction (Article 41)

The Court held that Finland was to pay the applicant 20,000 euros (EUR) in respect of non-pecuniary damage and EUR 4,500 in respect of costs and expenses."

EIT:n 1. jaoston tuomio 14.11.2019

CASE OF N.A. v. FINLAND (ECHR)

Kommentteja
Aiheesta kirjoitettua

KRP aloitti esitutkinnan 22.4.2020

Keskusrikospoliisi kertoi 22.4.2020 aloittaneensa esitutkinnan epäillyistä törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä liittyen EIT:n Suomea koskevaan langettavaan päätökseen. Poliisi epäilee, että langettavaan päätökseen johtaneet asiakirjat ovat väärennettyjä ja että kantajan lähiomainen olisi elossa.

– Keskusrikospoliisi on tehnyt tiedonhankintaa asiaan liittyen ja muun muassa Irakista on saatu vastaus sinne lähetettyyn oikeusapupyyntöön. Asiassa on suoritettu kuulusteluja ja yksi henkilö on pidätetty, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jan Aarnisalo Keskusrikospoliisista.

Asiassa on tehty yhteistyötä Valtakunnansyyttäjän toimiston kanssa.

KRP kertoi 24.4.2020 esittävänsä vuonna 1996 syntynyttä naista vangittavaksi

Keskusrikospoliisi kertoi perjantaina 24.4. esittävänsä vuonna 1996 syntynyttä naista vangittavaksi törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä epäiltynä.

Naista vaaditaan vangittavaksi todennäköisin syin rikoksesta epäiltynä. Asiaa käsitellään Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa 24. huhtikuuta klo 11.30.

– Esitutkinta asiasta on käynnissä ja tätä ennen asiaa on selvitetty esitutkintalain mukaisessa esiselvittelyssä. Eri tavoin asiaan liittyvien henkilöiden kuulemisen ja muun taktisen ja teknisen tutkinnan perusteella vankivaatimuksen tekeminen tuli ajankohtaiseksi, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jan Aarnisalo Keskusrikospoliisista.

Rikosepäily liittyy siihen, onko EIT:lle annettu väärää tietoa Irakin kansalaisesta. EIT:n ratkaistavaksi viedyssä asiassa oli kyse siitä, että Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö olisi surmattu kotimaassaan Irakissa pian paluunsa jälkeen. Kantelun teki miehen lähiomainen, ja EIT antoi langettavan päätöksen Suomelle 14.11.2019.

Valtionsyyttäjä nosti syytteet törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä

Valtionsyyttäjä kertoi lokakuussa 2020 nostaneet syytteet törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä asiassa. Syytteet on nostettu vuonna 1996 syntynyttä naista ja vuonna 1984 syntynyttä miestä vastaan.

Tapauksen käänteistä

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lähteet: Kuva: Jani Surakka

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.