Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Kuuluu aihealueisiin Siviilioikeus, Julkisoikeus

13.11.2019 13.30 Tasa-arvovaltuutettu: Kiintiösäännöksen soveltaminen Tampereen yliopiston hallituksessa

Tasa-arvovaltuutettu: Kiintiösäännöksen soveltaminen Tampereen yliopiston hallituksessa

Tampereen yliopistoon on vuonna 2018 valittu hallitus, jonka seitsemästä jäsenestä kaksi on naisia. Tasa-arvovaltuutettu otti selvitettäväkseen, onko hallituksen nimeämisessä noudatettu naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986, tasa-arvolaki) 4 a §:n säännöksiä.

Konsistori totesi tasa-arvovaltuutetulle antamassaan selvityksessään olleensa tietoinen siitä, että tasa-arvolain mukaisesti säätiöyliopiston hallituksessa tulee olla tasapuolisesti naisia ja miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Lähtökohtana sekä nimityskomitean että konsistorin valmistelussa on ollut, että hallituksessa molemmat sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuina. Konsistori piti valitettavana, että tasa-arvoisuuden tavoitetta ei kuitenkaan ole voitu parhaalla mahdollisella tavalla täyttää, sillä hallitukseen on valittu viisi miestä ja kaksi naista.

Konsistori on tulkinnut tasa-arvolain 4 a §:n 2 momenttia jäljempänä mainitun oikeuskirjallisuuden sekä tasa-arvovaltuutetun antaman sovellusohjeen mukaisesti siten, että laillisuusnäkökulmasta on hyväksyttävää, jos erityisistä ja käytännöllisistä syistä johtuen tasapuolisuuden optimaalinen tavoite on saavutettavissa kauempana tulevaisuudessa kuin 4 a §:n 1 momentin kohdalla. Konsistori totesi, että edellä esitetty optimaalinen tasapuolisuuden tavoite hallituksen jäsenten sukupuolijakauman osalta on saavutettavissa vuoden 2020 alusta, koska kahden nyt valitun miespuolisen hallituksen jäsenen toimikausi päättyy vuonna 2019.

Tasa-arvovaltuutettu totesi lausunnossaan, että tasa-arvolain 4 a §:ssä säädetään julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpanosta. Kyseisen säännöksen 2 momentissa todetaan, että jos julkista valtaa käyttävällä toimielimellä tai virastolla, laitoksella taikka kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Säännös koskee myös hallituksia.

Yliopistot ja korkeakoulut ovat julkista valtaa käyttävinä velvollisia ottamaan johto- ja hallintoelimiinsä tasapuolisesti sekä miehiä että naisia. Hallituksen esityksessä (90/1994 vp) on yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että tasapuolisuus toteutuu parhaimmillaan, kun toimielimessä on naisia ja miehiä yhtä paljon. Joka tapauksessa yksi nainen tai mies ei riitä, vaan naisilla ja miehillä on oltava yhtäläiset mahdollisuudet tulla valituksi monijäsenisiin toimielimiin asiantuntemuksen perusteella.

Tasapuolisen kokoonpanon tavoite on sama kuin 4 a §:n 1 momentissa eli 40–60 %. Tasapuolisuuden tavoite ei siis 4 a §:n 2 momentissa ole sen vähäisempi kuin kiintiösäännössäkään, mutta käytännöllisistä syistä saattaa johtua, että tavoite on saavutettavissa harvemmin tai kauempana tulevaisuudessa kuin 4 § a:n 1 momentin kohdalla.

Lainkohdan 3 momentin mukaan viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita lainkohdassa tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä (KHO:2017:2) on todettu, että kaupunginhallitus ei esillä olleessa asiassa ollut noudattanut tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentissa tarkoitettua tasapuolisuussääntöä päättäessään luottamusmiesasemassa olleiden henkilöiden nimeämisestä kyseessä olleiden kuntaenemmistöisten yhtiöiden hallituksiin. Kyseisten yhtiöiden hallituksiin olisi myös ollut saatavilla riittävästi yhtiöiden toimialoihin perehtyneitä henkilöitä, jolloin vaatimus sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta olisi täyttynyt. Tähän nähden kaupunginhallitus on nimetessään ehdokkaita kyseisten kuntaenemmistöisten yhtiöiden hallituksiin menetellyt tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin vastaisesti.

Kiintiösäännöksestä voidaan poiketa erityisistä syistä. Erityisen syyn käsitettä on tulkittava suppeasti. Tällainen syy voi olla esimerkiksi se, että toimielin käsittelee jotain kapeaa erityisalaa, jonka asiantuntijat ovat vain joko miehiä tai naisia. Erityisen syyn olemassaolo on aina perusteltava ja tällaisen syyn on oltava olemassa jo toimielintä nimitettäessä. Kiintiösäännöksen vaatimus on siis otettava huomioon toimielintä asetettaessa ja mahdollisten erityisten syiden olemassaolo nimenomaisesti todettava ja perusteltava asettamispäätöksessä. Esittelymuistiosta on selvittävä ne toimenpiteet, joihin valmistelija on ryhtynyt tasapuolisuuden saavuttamiseksi.

Tasa-arvovaltuutettu pyysi lausunnossa Tampereen yliopistoa ottamaan edellä sanotun huomioon siinä vaiheessa, kun Tampereen yliopiston hallitukseen valitaan uusia jäseniä kahden jäsenen toimikauden päättyessä 31.12.2019.

[Kiintiösäännöksen soveltaminen Tampereen yliopiston hallituksessa (TAS 470/2018, annettu 31.10.2019). Julk 12.11.2019]

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.