Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Kuuluu aihealueisiin Ympäristö

20.9.2019 15.15 Hallinto-oikeus: Eläkeläisen omistama kiinteistö oli liitettävä vesi- ja viemäriverkostoon vaikka siitä aiheutui vähintään 22.458,37 euron kustannukset

Hallinto-oikeus: Eläkeläisen omistama kiinteistö oli liitettävä vesi- ja viemäriverkostoon vaikka siitä aiheutui vähintään 22.458,37 euron kustannukset

Esitetyn selvityksen mukaan kiinteistöllä asutaan vakituisesti ja siellä on käytössä astianpesukone, pyykinpesukone ja vesikäymälä. Hallinto-oikeus katsoi, ettei kiinteistön vesihuollon tarvetta ollut pidettävä vähäisenä, vaikka kiinteistö oli vain yhden henkilön asuinkäytössä. L:n taloudellinen tilanne ei yksistään voi olla vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta vapauttamisen perusteena. Kun otettiin huomioon saatu selvitys liittämisestä aiheutuvista kustannuksista, ei liittymisen Lapinkylän vesiosuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon voitu katsoa muodostuvan kohtuuttomaksi L:lle. (Vailla lainvoimaa 20.9.2019)

Helsingin hallinto-oikeus 12.9.2019 (julkaisematon)

Päätös 19/0569/5
Diaarinumero 03045/18/5212
Asia Vesihuoltolain mukaista asiaa koskeva valitus
Valittaja RL (jäljempänä myös L)
Päätös, josta valitetaan
Kirkkonummen kunnan ympäristötarkastaja 24.4.2018 § 14

RL on 3.4.2017 hakenut vapautusta R ja PL:n yhteisomistuksessa olevalle kiinteistölle - - - liittymisvelvollisuudesta Lapinkylän vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon. 

Ympäristötarkastaja on hylännyt hakemuksen. Päätöksen perustelujen mukaan hakemuksessa ja valmistelussa ei ole tullut esiin sellaisia tietoja, että liittymistä voitaisiin pitää vesihuoltolain mukaan kohtuuttomana. Lapinkylän vesiosuuskunta ei lausunnossaan puolla vapautusta. Kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä, mutta tutkimusselostuksessa suositellaan kuitenkin raudan ja mangaanin poistoa. Kiinteistön jätevesien johtaminen ja käsittely voidaan järjestää ympäristönsuojelulaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Koska kaikkien vesihuoltolain 11 §:ssä säädettyjen edellytysten tulee olla täytetty, eivät talousveden saatavuutta ja jätevesien käsittelyä koskevat perusteet yksinään riitä vapauttamispäätöstä varten.

L on esittänyt kuluarvion liittymismaksuista ja putkien vedosta olevan noin 27.500 euroa. Vesiosuuskunnan kulut eli talouskulut, liittymismaksu ja vesimittari ovat yhteensä 11.122 euroa. Koska vesiosuuskunnan kuluja ei voida huomioida kohtuullisarvioinnissa, liittymän rakennuskustannukset ovat noin 16.400 euroa. Liittämisestä aiheutuvat kustannukset eivät ole kohtuuttomat verrattuna vastaaviin liittämisurakoihin. Vesihuoltolaitoksen palvelujen tarve ei ole vähäinen, koska asuinrakennukseen johdetaan painevesi ja se on tiettävästi asumiskelpoinen. 

Lainkohdassa tarkoitetun kohtuuttomuuden arviointia ei voida perustaa yksinomaan kiinteistön omistajan tai haltijan henkilöön liittyviin subjektiivisiin syihin. 

Valituksessa esitetyt vaatimukset

Ympäristötarkastajan päätös on kumottava ja kiinteistö on vapautettava liittymisestä Lapinkylän vesiosuuskuntaan. 

Kiinteistö sijaitsee haja-asutusalueella, mutta valituksenalaisessa päätöksessä on kuitenkin viitattu taajama-alueeseen. Hakemushetkellä voimassa olleissa ympäristömääräyksissä ei ole mainittu Lapinkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueen olevan taajama-aluetta. Kirkkonummen kunnan kartoissa tai asiakirjoissa ei ole esitetty kiinteistön sijaitsevan taajamassa vesihuoltolain 681/2014 vaatimusten mukaisesti. Koska saatavilla olevien lähteiden mukaan ei voida osoittaa, että kiinteistö sijaitsisi taajamassa, on tulkittava sen sijaitsevan haja-asutusalueella.

L:n laatiman kustannuslaskelman mukaan liittyminen vesiosuuskuntaan maksaisi investointeina ja kuluina yhteensä 27.419,18 euroa. L ei saa liittymisestä vastineeksi mitään muuta kuin yhden 81 euron lokakaivon tyhjentämisen säästymisen. Hänen elämänlaatunsa ei parane, koska hän voi käyttää kaivovettä sekä juoma- että käyttövetenä. L on vähän vettä kuluttava eläkeläinen ja liittyminen vesiosuuskuntaan nostaisi hänen elinkustannuksensa kohtuuttoman korkeiksi. Ympäristön kuormittuminen on merkityksetöntä L:n vähäisen vedenkulutuksen takia. 

Ympäristötarkastaja on tulkinnut vesihuoltolain 11 §:ää virheellisesti. Laissa ei määritellä vesiosuuskunnalle suoritettavien maksujen huomioimatta jättämisestä kohtuullisuusarvioinnissa. Kaikki L:n laskelmassa esitetyt kustannukset ovat häneen kohdistuvia. 

Valituksenalaisessa päätöksessä on mainittu, ettei liittämisestä aiheutuvien noin 16 400 euron kustannusten katsota olevan kohtuuttomat verrattuna vastaaviin liittämisurakoihin. Päätöksessä ei ole mainittu mitään vertailuarvoja kustannuksista liittämisestä vesiosuuskuntaan. Vesihuoltolain 11 §:n mukaan liittämisen kohtuullisuutta on arvioitava kiinteistön omistajan kannalta.

Ympäristötarkastajan päätöksessä viitataan Lapinkylän vesiosuuskunnan 2.8.2017 ja Espoon seudun ympäristöterveyden 23.8.2017 antamiin lausuntoihin. Lausunnon perustuvat kuitenkin L:n jo 30.3.2017 antamaan yksisivuiseen vastaukseen Kirkkonummen kunnalle. L on ympäristötarkastajan sähköpostin 21.11.2017 mukaisesti täydentänyt 10.1.2018 hakemustaan vastineella, johon on liitetty kaivoveden laadun testausseloste, kaivojen sijainnit, selvitys jätevesijärjestelmästä, kustannuslaskelmat ja kolme urakkatarjousta koskien kaivuu-, putki- ja sähkötöitä. Ympäristötarkastaja ei ole toimittanut L:n täydennystä vesiosuuskunnalle ja ympäristöterveydelle tarkistetun lausunnon antamista varten. 

Kirkkonummen kunnan haja-asutuksen vesihuollon kehittämisen yleisperiaatteiden mukaisesti Lapinkylän vesiosuuskunta on saavuttanut riittävän yli 70 prosentin liittymisasteen. L:n kiinteistön vapauttaminen liittymisestä ei näin ollen voi vaarantaa vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista Lapinkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueella. 

Lapinkylän vesiosuuskunnan talousvedestä 10.10.2017 otetussa näytteessä on todettu koliformisia bakteereja, minkä johdosta osuuskunnan toiminta-alueella oli parin päivän ajan vedenkeittokehotus. MetropoliLab Oy:n testausselosteen 13.12.2017 mukaan L:n kiinteistön kaivovettä voi käyttää juoma ja talousvetenä. Veden mikrobiologinen laatu on hyvä. Kiinteistöllä on riittävästi vaatimukset täyttävää juoma ja talousvettä. 

Kiinteistön vesihuolto ja jätevesilaitteisto on pääosin rakennettu ennen vuotta 1978 silloin voimassa olleiden määräysten mukaisesti. Laitteistoa on täydennetty 1980-luvulla. Kaivo on rakennettu uudelleen vuonna 1983. L:llä ei ole suunnitteilla luvanvaraisia eikä rakennuslupaa edellyttäviä korjaus ja muutostöitä koskien vesi- ja viemärilaitteistoa tai rakennusta. Kiinteistö sijaitsee yli 300 metrin päässä lähimmästä vesialueesta eikä se ole pohjavesi- tai vedenottoalueella. 

Kiinteistön liittäminen Lapinkylän vesiosuuskunnan verkostoon muodostuu L:lle kohtuuttomaksi.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Perustelut

Sovellettavat säännökset

Vesihuoltolain 10 §:n 1 momentin (9.2.2001/119) mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin.

Vesihuoltolain 11 §:n 1 momentin (1.9.2014/681) mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen vapautuksen 10 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön liittämisvelvollisuudesta tässä pykälässä säädetyin perustein. Ennen vapautuksen myöntämistä vesihuoltolaitokselle ja kiinteistön omistajalle tai haltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluiksi. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä vapauttamisesta kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto.

Lainkohdan 2 momentin mukaan vapautus liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä, jos:

1) liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy; ja

2) vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.

Lainkohdan 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa säädetyn lisäksi edellytyksenä vesijohtoon liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle on, että kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä. Edellytyksenä jätevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle on 2 momentissa säädetyn lisäksi, että kiinteistön jätevesien johtaminen ja käsittely voidaan järjestää ympäristönsuojelulaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

Asiassa saatu selvitys ja asian oikeudellinen arviointi

Liittymisvelvollisuus

L:n mukaan kiinteistö on taajaman ulkopuolella oleva kiinteistö, jota koskevat vesihuoltolain 10 §:n (22.8.2014/681) säännökset liittymisestä vesijohtoon ja jätevesiviemäriin. 

Hallinto-oikeus toteaa, että vesihuoltolain 10 § (22.8.2014/681) on lain siirtymäsäännösten mukaan tullut voimaan 1.9.2014. Siirtymäsäännösten mukaan ennen mainitun lain voimaantuloa hyväksytyllä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, jossa laitos on ryhtynyt toimenpiteisiin vesihuollosta huolehtimiseksi, kiinteistön liittämisvelvollisuus laitoksen vesijohtoon ja viemäriin määräytyy 31 päivään joulukuuta 2018 asti lain voimaan tullessa voimassa olleen 10 §:n mukaisesti.

L:n omistama kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, mutta kiinteistöä ei ole liitetty Lapinkylän vesiosuuskunnan jäseneksi. Lapinkylän vesiosuuskunnan toiminta-alue on hyväksytty Kirkkonummen kunnanhallituksen päätöksellä 18.2.2013 § 92 eikä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antopäivällä 1.6.2016 ole ollut vaikutusta toiminta-alueen hyväksymisajankohtaan. Näin ollen kiinteistö on lähtökohtaisesti liitettävä vesiosuuskunnan jätevesiviemäriin vesihuoltolain 10 §:n 1 momentin (9.2.2001/119) ja siirtymäsäännöksen mukaisesti, eikä sovellettavan säännöksen mukaan kiinteistön sijainnilla ole asiassa merkitystä. 

Kuulemista koskevat väitteet

L on valituksessaan tuonut esiin, ettei Lapinkylän vesiosuuskunnalta ja Espoon seudun ympäristöterveydeltä pyydetty uutta lausuntoa sen jälkeen, kun hän täydensi hakemustaan. 

Vesihuoltolain 11 §:n 1 momentissa on säädetty, että ennen vapautuksen myöntämistä vesihuoltolaitokselle ja kiinteistön omistajalle tai haltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluiksi. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä vapauttamisesta kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Asiakirjoista ilmenee, että sekä Lapinkylän vesiosuuskuntaa ja Espoon seudun ympäristöterveyttä on kuultu ennen asian ratkaisemista. Asiassa ei ole näin ollen tapahtunut sellaista menettelyvirhettä, jonka vuoksi asia tulisi kumota. 

Liittymisvelvollisuudesta vapauttaminen

R ja PL:n omistama kiinteistö sijaitsee Lapinkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueella. Kiinteistö on RL:n vakituisessa asuinkäytössä. RL on 3.4.2017 hakenut vapautusta kiinteistön liittymisvelvollisuudesta Lapinkylän vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Hakemusta on perusteltu veden käytön vähäisellä tarpeella yhden hengen eläkeläistaloudessa ja kohtuuttomuudella eläkeläiselle. Asuinrakennuksessa on vesikäymälä, astianpesukone ja pyykinpesukone. Siellä ei ole saunaa eikä suihkua. Talousvesi asuinrakennukseen saadaan kiinteistöllä sijaitsevasta rengaskaivosta. Kaikki jätevedet johdetaan kahteen saostuskaivoon ja yhteen imeytyskaivoon. Saostuskaivo tyhjennetään kerran vuodessa. Kiinteistön vesihuolto- ja jätevesijärjestelmä on rakennettu ennen vuotta 1978 ja laitteistoa on L:n mukaan täydennetty 1980-luvulla. Kaivo on rakennettu uudelleen vuonna 1983.

L:n laatiman kustannuslaskelman mukaan liittymisen kokonaiskustannukset olisivat 27.419,18 euroa. Ympäristötarkastaja on valituksenalaisessa päätöksessä tuonut esiin, ettei vesiosuuskunnan kuluja voida huomioida kohtuullisuusarvioinnissa, joten liittymän rakennuskustannukset olisivat noin 16.400 euroa. Hallinto-oikeus toteaa, että arvioitaessa liittymiskustannusten kohtuuttomuutta huomioidaan liittymisestä aiheutuvat rakennuskustannukset ja vesiosuuskuntaan liittymisestä aiheutuvat kustannukset. Sen sijaan vesinäytteestä, saostuskaivon ylimääräisestä tyhjentämisestä ja rahoituksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset eivät ole sellaisia kustannuksia, jotka huomioidaan arvioitaessa liittymiskustannusten kohtuuttomuutta. Laskelmasta ilmenee, että rakennusurakasta ja vesiosuuskuntaan liittymisestä aiheutuvat kustannukset on arvioitu olevan 22.458,37 euroa. 

Hallinto-oikeus toteaa, että vesihuoltolain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettua vapautusta haettaessa on ensisijaisesti tutkittava, onko liittäminen verkostoon kiinteistön omistajalle tai haltijalle lainkohdassa tarkoitetulla tavalla kohtuutonta. Vain siinä tapauksessa, että liittämistä on pidettävä kohtuuttomana, on harkittava muiden säädettyjen edellytysten täyttymistä. Vapautus liittämisestä myönnetään kuitenkin vain kaikkien edellytysten täyttyessä kyseisen kiinteistön kohdalla.

Kiinteistökohtaisesta vesihuoltojärjestelmästä huolimatta verkostoon liittämisvelvollisuus on lähtökohtaisesti ensisijaista, kun kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Kohtuuttomuuden arvioinnissa on otettava huomioon erityisinä syinä lähinnä kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin, liittymän rakentamiskustannuksiin tai muodostuvan jäteveden vähäiseen määrään tai näihin verrattavaan objektiivisesti havaittavissa olevaan seikkaan liittyvät syyt.

Esitetyn selvityksen mukaan kiinteistöllä asutaan vakituisesti ja siellä on käytössä astianpesukone, pyykinpesukone ja vesikäymälä. Hallinto-oikeus katsoo, ettei kiinteistön vesihuollon tarvetta ole pidettävä vähäisenä, vaikka kiinteistö on vain yhden henkilön asuinkäytössä. L:n taloudellinen tilanne ei yksistään voi olla vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta vapauttamisen perusteena. Kun otetaan huomioon saatu selvitys liittämisestä aiheutuvista kustannuksista, ei liittymisen Lapinkylän vesiosuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon voida katsoa muodostuvan kohtuuttomaksi L:lle. 

Hallinto-oikeus katsoo edellä lausutun perusteella, ettei asiassa ole ilmennyt vesihuoltolain 11 §:n 2 momentin mukaisia edellytyksiä kiinteistön vapauttamiselle liittämisvelvollisuudesta vesi- ja viemäriverkostoon. Kirkkonummen kunnan ympäristöntarkastajan päätöstä ei ole aihetta muuttaa.

Sovelletut oikeusohjeet

  • Perusteluissa mainitut 

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.