Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Kuuluu aihealueisiin Siviilioikeus, Yritystoiminta, Rikos- ja prosessioikeus

9.9.2019 11.45 Vierashuoneessa asianajaja Pirkko Pesonen: Valeuutisista ja kuvaväärennyksistä

Vierashuoneessa asianajaja Pirkko Pesonen: Valeuutisista ja kuvaväärennyksistä

On hyvä tietää, missä saa kuvata ja mitä julkaista, mutta yhtä tärkeää on erottaa valeuutinen ja -kuva aidosta. On selvää, että yhdenkään itseään kunnioittavan median ei tule ryhtyä tietoiseen kuvahuijaukseen eikä muutenkaan julkaista loukkaavia kuvia kenestäkään. Kuitenkin valokuvauksen ja videokuvauksen parissa toimivat myös muut kuin totuutta rakastavat ja siihen sidotut journalistit, ja mahdollisuus saada ”hyvästä” kuvasta palkkio saattaa houkuttaa ylilyönteihin. Valeuutisista ja tekaistuista hoax-valokuvista kirjottaa asianajaja, oikeustieteen lisensiaatti Pirkko Pesonen Edilexin Vierashuoneessa.

Pari vuotta sitten sosiaalisessa mediassa levisi amerikkalaisen uutiskanava CNN:n logolla varustettu video, jossa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump seisoi hymyilevänä paavi Francisin vieressä Vatikaanista tulevassa lähetyksessä. Videolla presidentin käsi näytti hiplaavan paavin kättä ja paavi puolestaan näytti läpsivän presidenttiä kädelle. Hiplauksia ja läpsäyksiä yli kahden minuutin videopätkässä oli useita. Kyllähän se nauratti.

Kyseinen video on vain yksi esimerkki amerikkalaisesta tv-viihdejournalismista, joka yhdistelee fiktiota ja faktaa. Video esitettiin alun pitäen ABC-televisiokanavan talk-show-ohjelmassa, mutta levitessään erikseen ohjelman ulkopuolella sosiaalisessa mediassa se vaikutti aidolta uutispätkältä. Mielikuva Trumpista outona presidenttinä vahvistui. Muitakin huijauskuvia Trumpista on ollut jaossa. Yhdessä nuorehko Trump seisoo alushoususillaan, toisessa pitää stripparia sylissään ja kolmannessa veljeilee Ku Klux Klanin kanssa. Saatavilla on myös kuvia, joissa Trump näyttää pelaavan golfia ripulin värjäämissä housuissa tai pullea vatsa vyön päällä roikkuen. On myös sankarillisia kuvia, joissa Trump pelastaa ihmisiä tulvan keskeltä kumiveneellä tai kantaa kissoja sylissään hurrikaanin alta. Kaikki nämä kuvat ovat valeuutisia, tekaistuja hoax-valokuvia.

Toisaalta media raportoi, että useista Trumpin omistamista golf-lomapaikoista oli löydetty seiniltä tauluja, joissa Trump olisi ollut Time-lehden kansikuvapoika maaliskuun 1. päivänä vuonna 2009 mainostaen oman Diili-ohjelmansa ensi-iltaa. Luotettavien mediatalojen selvitysten mukaan Time-lehti ei ollut julkaissut Trumpista kansikuvaa vuonna 2009 eikä lehti ollut edes ilmestynyt seinätaulujen mukaisena päivänä, vaan päivää myöhemmin aivan erilaisena. Time-lehdestä laaditut kansikuvataulut Trumpin lomapaikkojen seinillä olivat siis väärennöksiä, joiden laatijaa tai ripustajaa ei koskaan saatu selville.

Entisestä missikeisarista ja tv-juontajasta Donald Trumpista on tullut presidentiksi valinnan myötä maailman vaikutusvaltaisin ja kiistellyin poliitikko. Hänestä on erikoisen taustansa vuoksi helppo tehtailla valeuutisia ja kuvia, onhan hän itsekin mediatietojen mukaan toisinaan huomattavan epätarkka lausumissaan. Näyttää siltä, että Trump on joutunut presidenttinä samanlaisen mediaseurannan kohteeksi kuin Matti Vanhanen naisystävistään pääministerikautenaan, mutta julmemmin ja valheellisemmin. Vanhaselle mainehaittaa aiheutti hänen julkisuuteen vuotanut yksityiselämänsä, mutta Yhdysvaltain presidentillä on vastassaan koko media- ja somemaailma.

Face-swap-ohjelmien huima kehitys viime vuosina on mahdollistanut hoax-videoiden ja valokuvien esittämisen totena ja sosiaalinen media niiden levittämisen. Väärennetty lopputulos saadaan vaihtamalla alkuperäiseen kuvaan tai videoon halutun henkilön, esimerkiksi Trumpin kasvot. Nopealla silmäyksellä kuva vaikuttaa aidolta. Huijausvalokuvia ja -videoita voidaan myös varta vasten rakentaa lavastamalla tilanteita ja käyttämällä näyttelijöitä. Tällöin halutun henkilön kasvot upotetaan kuvaan tai videoon vasta kuvausten jälkeen, lopuksi. Manipuloituun kuvaan saatetaan liittää ennen levittämistä kuvankäsittelyohjelmalla luotettavan uutistuottajan nimi tai tuotemerkki vahvistamaan kuvan aitoutta ja autenttisuutta, vaikka kyseisellä medialla ei olisi mitään tekemistä muokatun hoax-kuvan kanssa. Tutkijoiden mukaan huijauskuva jättää ihmisen mieleen muistijäljen, jota hän saattaa alkaa pitää totena myöhemmin. 

Meillä Suomessa julkisuuden henkilöistä esiintyy tietynlaisia kuvaväärennöksiä. Ne ovat muokattuja pilakuvia, meemejä ja videoita ja niitä voidaan pitää yhtenä tapana ottaa osaa yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista käytävään keskusteluun. Merkittävää disinformaatiota sisältäviä kuvia ja videoita ei kuitenkaan juuri esiinny. Lisäksi poliitikot ja julkisuuden henkilöt ovat kertoneet kokemistaan identiteettivarkauksista ja uhkailuista, mutta eivät varsinaisista väärennöksistä. Myöskään tuomioistuinratkaisut tai Julkisen sanan neuvoston lausunnot eivät anna viitteitä tällaisesta.

Tietyt julkaisut maksavat yleisökuvista, joissa julkisuuden henkilö tavataan sopimattomassa tilanteessa tai havaitaan uudessa seurassa, mutta yleensä ottaen kyseiset otokset ovat aitoja ja tosia, eivät digitaalisesta aineistosta yhdisteltyjä photoshoppailuja.

Markkinoilla on saatavilla kuvaväärennösohjelmia, joilla kuka hyvänsä voi luoda kenestä tahansa minkälaisia videoita tai valokuvia hyvänsä, kunhan osaa yhdistellä ja muokata kuva-aineistoa. Toisaalta on olemassa tekniikoita, joiden avulla pyritään selvittämään, onko valokuva aito vai peukaloitu. Rikosoikeudellisesti kuvaväärennös voisi tulla arvioitavaksi kunnianloukkaussäännöksen perusteella joko valheellisena tietona tai muunlaisena halventamisena.

On hyvä tietää, missä saa kuvata ja mitä julkaista, mutta yhtä tärkeää on erottaa valeuutinen ja -kuva aidosta. On selvää, että yhdenkään itseään kunnioittavan median ei tule ryhtyä tietoiseen kuvahuijaukseen eikä muutenkaan julkaista loukkaavia kuvia kenestäkään. Kuitenkin valokuvauksen ja videokuvauksen parissa toimivat myös muut kuin totuutta rakastavat ja siihen sidotut journalistit, ja mahdollisuus saada ”hyvästä” kuvasta palkkio saattaa houkuttaa ylilyönteihin. Median olisi mielestäni mietittävä uudelleen, onko sittenkään järkevää pyytää yleisöä lähettämään toimitukselle valokuvia. Hoax-ilmiö voi olla meillä nopeammin kuin arvaammekaan.

Pirkko Pesonen

Kirjoittaja on asianajaja, oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari ja tietokirjailija. Hänen uusin kirjansa Valokuvan lait – Missä saa kuvata ja mitä julkaista? ilmestyy syyskuussa 2019.   

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.