Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Kuuluu aihealueisiin Yritystoiminta, Rikos- ja prosessioikeus

13.8.2019 8.15 (päivitetty 9.55) Hovioikeus arvioi liikenneturvallisuuden vaarantamisen törkeyttä

Hovioikeus arvioi liikenneturvallisuuden vaarantamisen törkeyttä

Hovioikeus päätyi siihen, että teon objektiivinen huolimattomuus oli ollut korkealla tasolla kun taas A:n subjektiivinen huolimattomuus tietoisen riskinoton puuttuessa oli ollut vähäisempää. Kysymys oli kuitenkin ollut niin merkittävästä ajoneuvon kuljettajan huolellisuusvelvollisuuden ja keskeisen liikennesäännön vakavasta rikkomisesta, että A:n menettely oli ollut törkeän huolimatonta ja omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle. Sillä seikalla, että asialla on A:lle suuri taloudellinen merkitys, ei ollut vaikutusta syyksilukemiseen. Lisäksi käräjäoikeus oli jo kohtuullistanut A:n maksettavaksi määrättyjä korvauksia neljäsosaan. A oli syyllistynyt menettelyllään törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. (Vailla lainvoimaa 13.8.2019)

Turun hovioikeus 12.8.2019

Tuomio 19/133522
Asianumero R 18/1662
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Varsinais-Suomen käräjäoikeus 13.9.2018 nro 138315
Asia Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen
Valittaja A
Vastapuolet Apulaissyyttäjä ja If Vahinkovakuutus Oyj Suomen sivuliike

Syytteestä

A on tahallaan tai ainakin törkeästä huolimattomuudesta rikkonut tieliikennelakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä tavalla, joka on ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle ja terveydelle.

A on kuljettaessaan omistamaansa henkilöautoa Hämeentietä pitkin jättänyt noudattamatta lain velvoittaman pysähtymis- ja väistämisvelvollisuuden ja muutoinkin olosuhteiden edellyttämän huolellisuuden ja varovaisuuden vaaran ja vahingon välttämiseksi ajamalla Hämeentien ja Tammitien risteyksessä kiinteästi palavia punaisia valoja päin törmäten vihreillä valoilla risteystä ylittävän Halistentieltä tulevan T:n kuljettaman ja omistaman henkilöauton etuosaan ja tämän jälkeen T:n vasemmalla puolella vasemmalle kääntyvän M:n kuljettaman ja Axus Finland Oy:n omistaman henkilöauton oikeaan kylkeen. Kaikki kolme autoa ovat vaurioituneet tilanteessa.

A on ajanut ainakin törkeästä huolimattomuudesta vilkkaaseen isoon risteykseen välittämättä ollenkaan hänen pysähtymis- ja väistämisvelvollisuuttaan osoittamista punaisista valoista ja aiheuttanut näin kaksi kolaria, joka on ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle ja terveydelle.

Valitus

A on vaatinut, että syyte törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta hylätään. Toissijaisesti hän on vaatinut, että syyksilukemista lievennetään ja hänen katsotaan syyllistyneen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.

Perusteinaan A on lausunut, että onnettomuus oli ollut seurausta hänen tarkkaavaisuutensa hetkellisestä herpaantumisesta. Hän ei ollut havainnut liikennevaloja. Asialla on hänelle suuri merkitys taloudellisesti.

Vastaus

Syyttäjä on omasta ja edustamansa If Vahinkovakuutusyhtiö Oyj Suomen sivuliikkeen puolesta vaatinut, että valitus hylätään.

Perusteinaan syyttäjä on lausunut, että kyse ei ollut ollut tilapäisestä huolimattomuudesta. Kolmet kyseisessä risteyksessä olleet A:n tulosuuntaan osoittaneet liikennevalot olivat olleet punaisina useiden sekuntien ajan A:n ajaessa risteysalueelle.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeusohjeet

Rikoslain 3 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan (tuottamus). Pykälän 2 momentin mukaan se, pidetäänkö huolimattomuutta törkeänä (törkeä tuottamus), ratkaistaan kokonaisarvostelun perusteella.

Arvostelussa otetaan huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet.

Rikoslain esitöiden (HE 44/2002 vp s. 97-98) mukaan törkeän huolimattomuuden kokonaisarvostelussa olisi otettava huomioon sekä teon objektiivisen että tekijän subjektiivisen huolimattomuuden aste.

Rikoslain 23 luvun 2 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan jos liikenneturvallisuuden vaarantamisessa moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo liikennesääntöjä siten, että rikos on omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle, hänet on tuomittava törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Rikoslain esitöiden mukaan törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen säännöstä ei sovellettaisi punaisen liikennevalon noudattamatta jättämistä koskeviin juuri valojen vaihtuessa tapahtuviin vähäisiin rikkeisiin.

Oikeuskäytännössä (KKO 1993:41 ja KKO 1998:124) törkeäksi liikenneturvallisuuden vaarantamiseksi ei ole katsottu hetkellistä havaintokyvyn herpaantumista tai laiminlyöntiä seurata muuta liikennettä.

Oikeuskirjallisuudessa (Frände ym.: Keskeiset rikokset, 2018, s. 346-347) on katsottu, että törkeän huolimatonta voi periaatteessa olla sekä tiedostettu että tiedostamaton huolimattomuus. Törkeän huolimattomuuden käsillä olo ratkaistaan normatiivisella kokonaisarvioinnilla, jossa otetaan huomioon toisaalta huolellisuusvelvollisuuden rikkominen ja toisaalta tekijän mahdollisuus toimia toisin. Törkeä huolimattomuus voisi olla käsillä, kun tärkeää liikennesääntöä on rikottu olennaisesti ja tekijän subjektiivinen huolimattomuus on tavanomaista. Tekijän huolimattomuutta tarkastellaan laajennetusta aikaperspektiivistä. Kuljettajan käyttäytymistä ei arvioida vain onnettomuutta tai vaaratilannetta välittömästi edeltävän ajovirheen perusteella. Hänen ajosuoritustaan tarkastellaan kokonaisvaltaisemmin ottamalla huomioon se, miten hän kuljetti ajoneuvoa aiemmin saman matkan aikana.

Tilapäistä huomaamattomuutta ei ole syytä pitää törkeänä huolimattomuutena.

Johtopäätökset

A:n menettelyn arvioinnissa lähtökohtana on, että huolellisesti toimivalta moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalta edellytetään erityistä varovaisuutta risteysalueella. Huolellisuusvelvoite, jota tapauksessa on rikottu, on tärkeä ja merkittävä. Vaarannettuina etuina ovat olleet muiden tienkäyttäjien terveys ja pahimmassa tapauksessa jopa henki, minkä loukkauksen todennäköisyys on ollut suuri ajettaessa henkilöautolla punaisia liikennevaloja päin melko vilkkaasti liikennöidyssä risteyksessä. Kirjallisena todisteena esitetyn valvontakameratallenteen perusteella liikennevalot ovat palaneet punaisina noin viiden sekunnin ajan ennen A:n ajamista risteysalueelle, joten valot eivät olleet juuri vaihtuneet. Kysymys ei siten ole ollut nopeasta tilanteesta eikä vain hetkellisestä havaintokyvyn herpaantumisesta tai laiminlyönnistä seurata muuta liikennettä. Ajoreitti on ollut A:lle hänen oman kertomuksensa mukaan tuttu, joten hänen on täytynyt olla tietoinen lähestyvästä valoristeysalueesta ja siitä, ettei hän aja etuajo-oikeutetulla tiellä.

Toisaalta A ei ole tilanteessa ottanut tietoista riskiä, vaan kyse on ollut keskittymisen herpaantumisesta. Muina olosuhteina on otettava huomioon, ettei asiassa ole ilmennyt A:n jättäneen liikennesääntöjä noudattamatta ennen törmäystä.

Kuljettajan on sovitettava ajonopeutensa paitsi nopeusrajoitusten myös erilaisten sää- ja keliolosuhteiden sekä liikenneolosuhteiden mukaan. Tässä tapauksessa sääolosuhteet ovat olleet muutoin hyvät, mutta aurinko on väitetysti paistanut kirkkaasti ja häikäissyt A:ta. Mikäli aurinko olisi häikäissyt A:ta ja häirinnyt hänen näkökenttäänsä, olisi ajaminen niissä olosuhteissa edellyttänyt A:lta korostettua huolellisuutta, ajonopeuden vähentämistä tai jopa pysähtymistä.

Edellä lausuttuja seikkoja kokonaisuutena arvioiden hovioikeus päätyy siihen, että teon objektiivinen huolimattomuus on ollut korkealla tasolla kun taas A:n subjektiivinen huolimattomuus tietoisen riskinoton puuttuessa on ollut vähäisempää. Kysymys on kuitenkin ollut niin merkittävästä ajoneuvon kuljettajan huolellisuusvelvollisuuden ja keskeisen liikennesäännön vakavasta rikkomisesta, että A:n menettely on ollut törkeän huolimatonta ja omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle. Sillä seikalla, että asialla on A:lle suuri taloudellinen merkitys, ei ole vaikutusta syyksilukemiseen. Lisäksi käräjäoikeus on jo kohtuullistanut A:n maksettavaksi määrättyjä korvauksia neljäsosaan.

A on syyllistynyt menettelyllään törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.

Käräjäoikeuden tuomiota ei muutettu.
[45 päiväsakkoa + A velvoitettiin korvaamaan If Vahinkovakuutusyhtiö Oyj:lle sen asianomistajille maksamasta määrästä kohtuulliseksi soviteltu 6.750 euroa viivästyskorkoineen sekä oikeudenkäyntikulut 200 euroa viivästyskorkoineen].

  • Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 11.10.2019.

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.