Edilexissä on huoltokatko tiistaina 22.10.2019. Palvelussa on tilapäisiä häiriöitä kello 7.00-8.00 välisenä aikana. Pahoittelemme huoltokatkosta aiheutuvaa haittaa.

Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Kuuluu aihealueisiin Siviilioikeus, Rikos- ja prosessioikeus

15.7.2019 10.10 Katsoi uteliaisuuttaan 187 henkilön terveystietoja – hovioikeus korotti henkilörekisteririkoksesta tuomitun 100 päiväsakon sakkorangaistuksen 45 päivän ehdolliseksi vankeudeksi

Katsoi uteliaisuuttaan 187 henkilön terveystietoja – hovioikeus korotti henkilörekisteririkoksesta tuomitun 100 päiväsakon sakkorangaistuksen 45 päivän ehdolliseksi vankeudeksi

Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden rangaistuksen määräämistä koskevat perustelut. Ottaen kuitenkin erityisesti huomioon, että A oli käsitellyt oikeudettomasti huomattavan monen eli 187 henkilön arkaluonteisia terveystietoja ja että joidenkin henkilöiden osalta tietoja oli katseltu useita kertoja, hovioikeus katsoi, että sakkorangaistus ei ollut riittävä seuraamus A:n teosta. Oikeudenmukainen rangaistus A:n syyksi luetusta menettelystä oli 45 päivän vankeusrangaistus, joka voitiin tuomita ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 15.7.2019)

Itä-Suomen hovioikeus 12.7.2019

Tuomio 19/131160
Asianumero R 19/168
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Etelä-Karjalan käräjäoikeus 20.12.2018 nro 156593
Asia Henkilörekisteririkos

Valitukset

Syyttäjä on vaatinut, että A:lle tuomittu sakkorangaistus kovennetaan vähintään kuuden kuukauden ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi.

A:lle tuomittu rangaistus ei ole oikeudenmukaisessa suhteessa teon vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen sekä teon vaikuttimiin. A on henkilötietojen käyttötarkoitussidonnaisuuden vastaisesti uteliaisuudesta katsonut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ylläpitämästä rekisteristä yhteensä 187 henkilön terveystietoja, jotka ovat luonteeltaan arkaluonteisia ja siten salassa pidettäviä tietoja. Joidenkin henkilöiden osalta tietoja on katsottu useamman kerran. A:n menettely on ollut laajamittaista ja jopa järjestelmällistä.

StL on vaatinut, että A:lle tuomittu sakkorangaistus kovennetaan ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi ja sen ohessa tuomitaan sakkoa, ja että A:n hänelle kärsimyksestä maksettavaksi tuomittu korvaus korotetaan 2.000 euroksi. StL on myös vaatinut, että kärsimyksestä tuomittavalle korvaukselle ja A:n hänelle asianosaiskuluina maksettavaksi tuomitulle 75 eurolle tuomitaan maksettavaksi korkoa. Lisäksi StL on vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan hänelle oikeudenkäyntimaksusta hovioikeudessa aiheutuvat kustannukset.

Sakkorangaistus on riittämätön seuraamus A:n menettelystä. A on oikeudettomasti katsonut potilastietoja huomattavan monesta asianomistajasta, joista useat A tietää tai tuntee. Rangaistusta lieventävänä asiana ei voida pitää A:lle teon johdosta aiheutuneita kielteisiä seuraamuksia ainakaan StL:n osalta, koska hän ei ole toiminut A:ta kohtaan väärin. Käräjäoikeuden kärsimyksestä tuomitsema korvaus ei ole riittävä, koska A on käynyt lukemassa StL:n arkaluonteisia terveystietoja kolmena eri päivänä ja lukenut kaikki hänestä kirjoitetut tiedot lukuun ottamatta hammashoitoa. A on StL:n siskon lapsen isän nykyinen puoliso. Kärsimystä aiheuttaa pelko siitä, että A levittää StL:n tietoja muille henkilöille. Korkoa korvauksille vaaditaan vasta hovioikeudessa, koska sitä ei ole aikaisemmin ymmärretty vaatia.

SL on omasta ja alaikäisten lastensa S:n ja T:n puolesta vaatinut, että A:n heille kärsimyksestä maksettavaksi tuomitut korvaukset korotetaan SL:n osalta 5.000 euroksi, S:n osalta 800 euroksi ja T:n osalta 2.000 euroksi. Lisäksi SL on vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa korkoineen siltä osin kuin niitä ei korvata valtion varoista.

A:n teko on ollut järjestelmällistä urkintaa SL:n ja hänen lastensa osalta. A on urkkinut SL:n tietoja noin 3,5 kuukauden aikana 24 kertaa. Kaikki tiedot ovat olleet erittäin arkaluonteisia, ja tietoja on haettu jopa kouluvuosilta. A:lla on ollut erityinen syy kohdistaa tietojen katselu SL:ään ja tämän lapsiin, koska SL on A:n avopuolison entinen kumppani ja tämän lapsen äiti. Tällainen läheinen yhteys tekee tietojen katselusta erityistä kärsimystä aiheuttavan. Kärsimyksen määrää arvioitaessa on otettava huomioon koko perheen tilanne.

Vastaus

A on vastustanut muutosvaatimuksia.

Käräjäoikeuden tuomiota ei ole aihetta muuttaa. A:lle tuomittu sakkorangaistus on jo itsessään ankara ja oikeuskäytännön mukainen seuraamus. Rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon, että A on ollut työharjoittelijana ensimmäisessä varsinaisessa työpaikassaan, joten häneltä ei voida kohtuudella vaatia samaa ymmärtämistä velvoitteiden suhteen kuin kokeneemmalta työntekijältä. A:ta ei ollut perehdytetty tehtävään kunnolla eikä hän ollut ymmärtänyt saamansa tietoturvaa ja -suojaa koskevan lomakkeen sisältöä. A:n menettely on johtunut lähinnä uteliaisuudesta ja tietämättömyydestä. Hänellä ei ole ollut mitään käyttöä saamilleen tiedoille eikä hän ole levittänyt tietoja ulkopuolisille. Rangaistusta määrättäessä käräjäoikeus on aivan oikein ottanut huomioon, että A on tapauksen johdosta joutunut erinäisten aggressiivisten toimien kohteeksi. StL on käyttäytynyt hyökkäävästi ja asiattomasti A:ta kohtaan. A on tehnyt poliisille asiasta kirjalliseksi todisteeksi jätetystä tutkintailmoituksesta ilmenevän tutkintapyynnön, jonka hän on peruuttanut StL:n luvattua parantaa tapansa. A on käräjäoikeuskäsittelyn jälkeen oma-aloitteisesti suorittanut lainarahalla kaikille muille asianomistajille hänen maksettavakseen tuomitut korvaukset lukuun ottamatta valittajia, jotka ovat kieltäytyneet siitä. Käräjäoikeuden tuomitsemat kärsimyskorvaukset ovat määrältään oikeuskäytännön ja korvaussuositusten mukaiset. A:n tai T:n isän suhde SL:n perheeseen ei ole kiinteä.

Hovioikeuden ratkaisusta

Pääasiaratkaisu

Perustelut

Rangaistuksen määrääminen

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden rangaistuksen määräämistä koskevat perustelut. Ottaen kuitenkin erityisesti huomioon, että A on käsitellyt oikeudettomasti huomattavan monen eli 187 henkilön arkaluonteisia terveystietoja ja että joidenkin henkilöiden osalta tietoja on katseltu useita kertoja, hovioikeus katsoo, että sakkorangaistus ei ole riittävä seuraamus A:n teosta. Oikeudenmukainen rangaistus A:n syyksi luetusta menettelystä on 45 päivän vankeusrangaistus, joka voidaan tuomita ehdollisena.

Ottaen huomioon, että Rikosseuraamuslaitoksen Kouvolan yhdyskuntaseuraamustoimiston A:sta laatiman nuoren seuraamusselvityksen mukaan ehdollisen vankeuden valvonta ei ole A:lle tarpeellinen, A:ta ei tuomita ehdollisen vankeuden tehosteeksi valvontaan.

Vahingonkorvausvelvollisuus

Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on sillä, jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu. Pykälän 2 momentin mukaan korvaus määrätään sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan ottaen erityisesti huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus.

Korvauksen tuomitseminen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä ei edellytä selvitystä loukatulle aiheutuneesta tunnereaktiosta, vaan korvauksen suuruus arvioidaan yksinomaan teon luonteen perusteella.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten mukaan loukkauksen laadun arviointiin vaikuttaa erityisesti se, millaisiin tietoihin loukkauksella on päästy käsiksi. Nyt kysymyksessä olevassa henkilörekisteririkoksessa A on oikeudettomasti käsitellyt arkaluonteisia henkilötietoja, jolloin tuomittava korvaus olisi suositusten mukaan 300 - 800 euroa.

Loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä tuomittavan korvauksen määrän arvioimisessa on otettu huomioon myös se, kuinka monta kertaa tietoja oli oikeudettomasti käsitelty sekä tekijän ja loukatun välinen suhde.

StL

StL on ilmoittanut, että A on käynyt lukemassa hänen arkaluonteisia terveystietojaan kolmena eri päivänä ja lukenut kaikki hänestä kirjoitetut tiedot lukuun ottamatta hammashoitoa. A on StL:n siskon lapsen isän nykyinen puoliso. A ei ole kiistänyt mainittuja seikkoja.

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun A:n StL:lle loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä maksettavaksi tuomitun korvauksen [400 euroa] osalta. Korvauksen määrää ei ole aihetta korottaa.

SL, S ja T

SL on ilmoittanut, että A on käynyt lukemassa SL:n tietoja noin 3,5 kuukauden aikana 24 kertaa. Kaikki tiedot ovat olleet erittäin arkaluonteisia, ja tietoja on haettu jopa kouluvuosilta. A:lla on ollut erityinen syy kohdistaa tietojen katselu SL:ään ja tämän lapsiin, koska SL on A:n avopuolison entinen kumppani ja tämän lapsen äiti. A ei ole muutoin kiistänyt mainittuja seikkoja, mutta hän on ilmoittanut, että hänen tai hänen puolisonsa yhteys SL:n perheeseen ei ole kiinteä.

Ottaen huomioon SL:n arkaluonteisten terveystietojen katselukertojen lukuisuus sekä se, että A:n nykyinen puoliso on SL:n entinen kumppani ja että tällaisen tekijän ja loukatun välisen suhteen voidaan katsoa lisäävän SL:lle aiheutuneen kärsimyksen määrää, hovioikeus katsoo, että SL:lle kärsimyksestä tuomittavaa korvausta on korotettava.

Hovioikeus arvioi oikeudenmukaisen korvauksen määräksi 1.500 euroa.

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun A:n S:lle ja T:lle loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä tuomittujen korvausten osalta [700 ja 800 euroa].

Korvausten määriä ei ole aihetta korottaa.

Oikeudenkäynnin kustannukset hovioikeudessa

Hovioikeus hyväksyy A:n avustajan laskun.

SL:n avustajaksi määrätty oikeustieteen kandidaatti K on vaatinut, että hänelle maksetaan palkkio hovioikeudessa 12,5 tunnin ajankäytön perusteella ja että palkkiota korotetaan 20 prosentilla, koska myös SL:n alaikäiset lapset S ja T ovat valittajia. Muutoin K on pyytänyt palkkiota ainoastaan SL:n avustamisesta.

Hovioikeus toteaa, että kokonaisuudessaan avustajan palkkio tulee määrätä niiden toimenpiteiden ja ajankäytön mukaan, jotka ovat asian laatu ja laajuus huomioon ottaen taloudellisesti tehokkaan ja järkevän asianajon kannalta hyväksyttäviä. Asian laatuun ja laajuuteen sekä asian kirjalliseen käsittelytapaan nähden hovioikeus harkitsee kohtuulliseksi, että K:lle maksettava palkkio hovioikeudessa määrätään viiden tunnin työmäärän perusteella. Lisäksi oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 8 §:ssä säädetään tyhjentävästi tilanteista, jolloin palkkiota voidaan korottaa. K:n palkkion korottamista koskeva vaatimus ei perustu mainittuun säännökseen, joten se on hylättävä.

SL voittaa osittain muutoksenhaun. Hänen vahingonkorvausvaatimuksensa hyväksymättä jäänyt osa koskee ainoastaan harkinnanvaraisia seikkoja, joilla ei ole ollut sanottavaa vaikutusta asianosaisten oikeudenkäyntikulujen määrään. Sen vuoksi A on syytä velvoittaa korvaamaan valtiolle sen varoista SL:n avustajalle hovioikeudessa maksettavaksi määrättävä palkkio sekä SL:lle hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa täysimääräisesti siltä osin kuin hovioikeus on harkinnut ne kohtuullisiksi.

Hovioikeus muuttaa käräjäoikeuden ratkaisua StL:n eduksi A:lle tuomittavan rangaistuksen osalta. Tuomioistuinmaksulain 9 §:n 2 kohdan nojalla StL:ltä ei peritä oikeudenkäyntimaksua hovioikeudessa. Näin ollen StL:n vaatimus A:n velvoittamisesta korvaamaan hänelle oikeudenkäyntimaksusta hovioikeudessa aiheutuvat kustannukset on hylättävä.
 

  • Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 10.9.2019.

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.