Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Kuuluu aihealueisiin Siviilioikeus

12.7.2019 12.03 Hovioikeus: Vati-järjestelmässä olevien tietojen katsomista ilman laillista perustetta oli pidettävä objektiivisesti arvioiden niin vähäisenä, ettei vangilla ollut oikeutta kärsimyskorvaukseen

Hovioikeus: Vati-järjestelmässä olevien tietojen katsomista ilman laillista perustetta oli pidettävä objektiivisesti arvioiden niin vähäisenä, ettei vangilla ollut oikeutta kärsimyskorvaukseen

Hovioikeus katsoi, että henkilötietolain 47 §:n mukaan korvausta kärsimyksestä ei suoriteta, jos kärsimys on katsottava vähäiseksi. Siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, että A:n vati-järjestelmässä olevien tietojen katsomista ilman laillista perustetta oli pidettävä objektiivisesti arvioiden niin vähäisenä, ettei A:lla ollut oikeutta korvaukseen kärsimyksestä, hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätöksen. (Vailla lainvoimaa 15.7.2019)

Helsingin hovioikeus 12.7.2019

Tuomio Nro 923
Diaarinumero S 18/288
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Helsingin käräjäoikeus 15.12.2017 nro 58814
Asia Vahingonkorvaus
Valittaja A
Vastapuoli Suomen valtio/Rikosseuraamuslaitos

Valitus

A on toistanut käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän kanteen ja vaatinut, että Suomen valtio velvoitetaan suorittamaan hänelle korvausta kärsimyksestä 800 euroa laillisine korkoineen kuukauden kuluttua haasteen tiedoksiannosta 11.2.2014 lukien.

B oli tarkastellut A:n vankitietoja 21.2.2011 klo 23.14. Kellonaika huomioon ottaen näiden tietojen katselu ei ollut liittynyt viranhoitoon tai työtehtävien hoitamiseen. B oli ilman käyttötarkoitussidonnaisuutta, virkatehtävää tai muuta perusteltua syytä katsonut käytössään olleesta vankitiedostosta A:han liittyviä yksityiskohtaisia tietoja, vaikka hänen työtehtäviinsä ei tuolla hetkellä ollut kuulunut kyseisten tietojen käsittely tai katsominen. Tietoja oli katsottu huvittelumielessä tai uteliaisuudesta. B oli tahallaan rikkonut virkatoiminnassa noudatettaviin säädöksiin perustuvan virkavelvollisuutensa rikkomalla henkilörekisterilaissa ja henkilötietojen käsittelystä virkatoimessa annetussa laissa säädettyjä velvollisuuksiaan, ja siten syyllistynyt menettelyllään virkavelvollisuuden rikkomiseen tai virka-aseman väärinkäyttöön. Suomen valtio oli B:n työnantajana korvausvelvollinen isännän vastuun perusteella.

A:n tietojen katselulle ei ollut ollut asiallista käyttötarkoitusta. A ei ollut anonut siirtoa toiseen vankilaan, eikä hänelle juurikaan ollut tullut postia. A ei ollut toiminnallaan aiheuttanut turvallisuusuhkaa muille vangeille, vartijoille tai itselleen. A:n tietojen katselulle harjoittelumielessä ei ollut ollut asiallista syytä, sillä hän oli ollut toisessa vankilassa.

Vangin yksityisyyden suojan vuoksi A:lle oli tuomittava hänen vaatimansa korvaus.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja ratkaistavana olevat kysymykset

Asiassa on riidatonta, että B oli 21.2.2011 katsonut A:n tietoja vankeinhoidon tietojärjestelmästä eli vati-järjestelmästä. Käräjäoikeus on katsonut asiassa selvitetyksi, että B:llä on ollut virkatehtävään liittyvä perusteltu syy etsiä Sukevan vankilassa olleen A-nimisen vangin tietoja. Käräjäoikeus on katsonut, että kyseessä on ollut virheklikkaus, joka ei kuitenkaan ole tarkoittanut sitä, että A:n tietojen katsomiselle olisi ollut käyttötarkoitussidonnainen peruste. Käräjäoikeus on katsonut, että A:n vati-järjestelmässä olevia tietoja oli katsottu ilman laillista perustetta ja että vankilaviranomaisen toimesta oli loukattu A:n yksityiselämän suojaa. Käräjäoikeus on kuitenkin mainitsemillaan perusteilla katsonut, että A:n vati-järjestelmässä olevien tietojen katsomista ilman laillista perustetta on pidettävä objektiivisesti arvioiden niin vähäisenä, ettei A:lla ole oikeutta korvaukseen kärsimyksestä. Tämän vuoksi käräjäoikeus on hylännyt A:n vaatimuksen hänelle aiheutuneen kärsimyksen korvaamisesta.

Asiassa on ensiksi kysymys siitä, onko B:llä ollut virkatehtävään liittyvä perusteltu syy etsiä A-nimisen vangin tietoja, minkä vuoksi syynä päätymiselle A:n vati-tietoihin on voinut olla virheklikkaus. Mikäli kyseessä on ollut virheklikkaus, kysymys on toiseksi siitä, onko A:n tietojen katsominen ollut henkilötietolaissa edellytetyin tavoin käyttötarkoitussidonnaisuuden vastaista ja onko A:n yksityiselämän suojaa loukattu. Jos A:n yksityiselämän suojaa on loukattu, kysymys on lisäksi siitä, onko Alle syntynyt korvattavaa vahinkoa. Lopuksi on kysymys vahingonkorvauksen määrästä.

Näyttö

A ja B ovat kertoneet ratkaisuun vaikuttavilta osin samalla tavoin kuin käräjäoikeuden tuomioon on heidän kertomakseen kirjattu.

A on kertonut lisäksi, että hän oli vankilassa ollessaan lähettänyt vain vähän kirjeitä esimerkiksi veljelleen Helsingin vankilaan. Hän oli tilannut itselleen ainoastaan yhden paketin.

B on kertonut lisäksi, että työnantaja oli ohjeistanut vartijoita siitä, että he harjoittelisivat vankitietojärjestelmän käyttöä. Sittemmin ohjeistus on muuttunut tietosuojan myötä. Jotta henkilön tietoja saadaan esille järjestelmässä, tarvitaan esille tulleen nimen jälkeen vielä toinen klikkaus. B ei ollut tiennyt eikä tuntenut A:ta. Nimi oli kuitenkin ollut B:lle tuttu kauempaa menneisyydestä.

Johtopäätökset

Onko tiedonhakuun ollut virkatehtävään liittyvä perusteltu syy

Asiassa on jäänyt tarkemmin selvittämättä, mikä on ollut se B:n virkatehtävä, joka on 21.2.2011 edellyttänyt A. A -nimisen vangin vatitietojen selvittämistä. Käräjäoikeudessa todistajana kuultu Sukevan vankilan johtajana vuodesta 2013 toiminut K on kertonut kuulleensa täytäntöönpanosihteeriltä, että Sukevan vankilassa oli ollut A-niminen vanki. Ottaen huomioon, että B:tä on käräjäoikeudessa kuultu tiedonhausta 12.9.2017 eli noin 6,5 vuotta tiedonhaun jälkeen, on uskottavaa, että B ei ole voinut varmuudella muistaa tiedonhaun syytä. On lisäksi otettava huomioon, että asiassa ei ole varsinaisesti kysymys B:n virkamies- tai rikosoikeudellisesta vastuusta, vaan kysymys on A:n valtioon kohdistamasta vahingonkorvausvaatimuksesta, joka perustuu valtion asemaan henkilötietolain 47 §:ssä tarkoitettuna rekisterinpitäjänä. Tässä ominaisuudessa valtiolla on varsin vähäiset mahdollisuudet esittää selvitystä tiedonhaun tarkoituksesta. Hovioikeus katsoo, että tällaisessa tilanteessa on riittävää, että valtio esittää tiedonhaun tarkoituksesta sellaista saatavissa olevaa selvitystä, jota voidaan pitää uskottavana.

Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, että B:llä on ollut virkatehtävään liittyvä perusteltu syy etsiä Sukevan vankilassa olleen A-nimisen vangin tietoja.

Onko  A:n tietoja katsottu ilman laillista perustetta / onko A:n yksityiselämän suojaa loukattu

Siltä osin kuin käräjäoikeus on katsonut, että kysymyksessä oli ollut virheklikkaus, että B oli katsonut A:n vati-järjestelmässä olleita tietoja ilman laillista perustetta ja että A:n yksityiselämän suojaa oli loukattu, hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut.

Kärsimyksen vähäisyys ja sen merkitys

Valtion mahdollinen korvausvastuu rekisterinpitäjänä perustuu henkilötietolain (523/1999) 47 §:ään ja täydentävin osin vahingonkorvauslakiin. Kuten käräjäoikeus on todennut, henkilötietolain 47 §:n säätämiseen johtaneiden esitöiden (HE 96/1998 vp s. 75) mukaan ehdotetussa säännöksessä on säilytetty tuolloin voimassa olleeseen henkilörekisterilain 42 §:ään sisältyvä rekisterinpitäjän tuottamuksesta riippumaton vahingonkorvausvastuu. Lisäksi vastuu on ehdotuksessa ulotettu koskemaan myös kaikesta muusta laittomasta henkilötietojen käsittelystä aiheutuvaa taloudellista ja muuta vahinkoa. Vastuu kattaisi tällöin myös henkilölle laittomasta käsittelystä aiheutuneen kärsimyksen.

Rekisterinpitäjän tuottamuksesta riippumatonta vahingonkorvausvastuuta on perusteltu henkilörekisterilain (471/1987) 42 §:n säätämiseen johtaneissa esitöissä (HE 49/1986 vp s. 53 – 54) muun ohella toteamalla, että pääsääntöä, jonka mukaan vain tahallisuudesta tai tuottamuksesta aiheutuva vahinko olisi korvattava, ei voida pitää riittävänä. On otettava huomioon, että rekisterin pitämiseen sisältyy myös sellaisia virhemahdollisuuksia, joihin ei liity tuottamusta. On mahdollista, että hyvässä uskossa rekisteriin talletettu tieto osoittautuukin myöhemmin täysin virheelliseksi. Automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidettävissä rekistereissä saattaa virhe johtua sellaisesta vahingosta, jota ei voida pitää suoranaisesti kenenkään aiheuttamana. Esitöiden mukaan ei ole kohtuullista, että rekisteröity joutuisi kantamaan mahdollisista virheistä aiheutuvan riskin. Rekisteröidyllä ei juurikaan ole mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten rekistereitä ylläpidetään ja käytetään. Sen vuoksi on pidettävä oikeana, että vastuu järjestetään siten, että rekisteröidyn suoja ja oikeusturva voidaan yhä laajenevassa rekisteritoiminnassa turvata. Tämä edellyttää, että henkilörekisterin pitäjä, jota henkilörekisterin käyttö palvelee, vastaa vahingosta tuottamuksestaan riippumatta. Esitöissä todetaan edelleen, että ehdotettu vastuusääntö on soveltamisalaltaan rajoitettu. Sitä voitaisiin soveltaa vain silloin, kun vahinkoa on aiheutunut siitä, että käytetty tai luovutettu tieto on ollut virheellinen taikka kun tiedon käyttö tai luovutus on ollut lainvastaista. Säännösehdotukseen sisältyvä yleinen aiheuttamisvastuun sääntö merkitsisi lisäksi sitä, että rekisteriin merkityn henkilön olisi näytettävä toteen, että virhe tai lainvastainen menettely on todella aiheuttanut hänelle vahinkoa. Henkilörekisterilakiehdotuksen vahingonkorvausvelvollisuutta koskevassa pykälässä säänneltäisiin taloudellisen vahingon ja rekisteröityä loukkaavan menettelyn aiheuttaman kärsimyksen korvaamisen perusteet toisin kuin vahingonkorvauslaissa. Ehdotuksen mukaan sekä taloudellinen vahinko että kärsimys olisi korvattava silloin, kun vahinkoa on aiheutunut virheellisen tiedon luovutuksesta tai käytöstä taikka tiedon käytön tai luovutuksen lainvastaisuudesta. Korvausta kärsimyksestä suoritettaisiin vain, jollei se ole vähäinen. Tämä merkitsee sitä, ettei mikä tahansa loukkaavan menettelyn aiheuttama kärsimys tulisi korvattavaksi. Rajanveto jää viime kädessä tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Hovioikeus toteaa lisäksi, että henkilötietolaki on kumottu 1.1.2019 voimaan tulleella tietosuojalailla (1050/2018), jonka siirtymäsäännöksiä koskevan 38 §:n 5 momentissa on säädetty, että jos vahinkoa aiheuttanut teko on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, velvollisuuteen korvata vahinko sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Kyseisen siirtymäsäännöksen esitöissä (HE 9/2018 vp s. 123) on todettu, että yleisen tietosuoja-asetuksen 82 artiklassa säädetään vahingonkorvausvelvollisuudesta tavalla, joka poikkeaa henkilötietolain lähtökohdista. Siten myös sopimusperusteinen vastuunjako käytännössä perustuu näiltä osin erilaisille lähtökohdille. Henkilötietolain 47 §:n mukaan vain rekisterinpitäjä on velvollinen korvaamaan vahingon, joka on aiheutunut rekisteröidylle tai muulle henkilölle henkilötietolain vastaisesta henkilötietojen käsittelystä. Yleisen tietosuoja-asetuksen 82 artiklassa sen sijaan säädetään, että myös henkilötietojen käsittelijä voi olla vahingonkorvausvelvollinen asetuksen rikkomisesta aiheutuneista vahingoista. Artikla sisältää myös muutoin merkittäviä säännöksiä koskien esimerkiksi vastuun jakautumista eri osapuolten välillä. Täten ehdotettu säännös olisi tarpeen, jotta vältettäisiin mahdollisesti hyvinkin merkittävä taannehtiva puuttuminen henkilötietolain aikana voimassaolleisiin oikeussuhteisiin ja sopimuksiin.

Mainituilla lisäyksillä hovioikeus katsoo, että henkilötietolain 47 §:n mukaan korvausta kärsimyksestä ei suoriteta, jos kärsimys on katsottava vähäiseksi.

Siltä osin kuin käräjäoikeus on katsonut, että A:n vati-järjestelmässä olevien tietojen katsomista ilman laillista perustetta on pidettävä objektiivisesti arvioiden niin vähäisenä, ettei A:lla ole oikeutta korvaukseen kärsimyksestä, hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätöksen.
 

  • Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 10.9.2019.

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.