Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Kuuluu aihealueisiin Rikos- ja prosessioikeus

3.7.2019 11.32 Vierashuoneessa Marko Forss: Salaiset tiedonhankinta- ja pakkokeinot poliisi- ja peiteprofiileilla

Vierashuoneessa Marko Forss: Salaiset tiedonhankinta- ja pakkokeinot poliisi- ja peiteprofiileilla

Viimeisin poliisi- ja peiteprofiileilla mahdollisia salaisia tiedonhankinta- ja pakkokeinoja koskeva laajempi uudistus toteutettiin poliisi-, pakkokeino- ja esitutkintalain kokonaisuudistuksen yhteydessä vuonna 2014. Vuoden 2014 kokonaisuudistuksessa ainoa valonpilkahdus poliisi- ja peiteprofiilien näkökulmasta oli peitetoimintaa koskeva sääntely, jossa erityisten edellytysten rajaa laskettiin reaalimaailmaan verrattuna. Epäselväksi jäi miksi lainsäätäjän huomio ei riittänyt laajemmin poliisi- ja peiteprofiileja koskevien toimivaltuuksien arviointiin tietoverkkojen näkökulmasta. Sama ongelma koskee myös kyseisen ajankohdan jälkeen säädettyjä Tullin, Rajavartiolaitoksen ja Suojelupoliisin toimivaltuuksia, kirjoittaa Marko Forss Edilexin Vierashuoneessa.

Salaisilla tiedonhankinta- ja pakkokeinoilla puututaan lähtökohtaisesti kotirauhan, luottamuksellisen viestin ja yksityiselämän suojaan. Poliisin salaiset tiedonhankinta- ja pakkokeinot voidaan jakaa teletoimivaltuuksiin, tarkkailutyyppisiin keinoihin ja erityisiin toimivaltuuksiin, joista teletoimivaltuudet eivät ole mahdollisia poliisi- ja peiteprofiileilla. Mahdollisia toimivaltuuksia ovat suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, peitetoiminta, valeosto ja tietolähdetoiminta, joista vain suunnitelmallinen tarkkailu ja tietolähdetoiminta ovat mahdollisia poliisiprofiililla (yleisvalvonta ja tarkkailu eivät ole toimivaltuuksia).

Kotirauhan suojan rooli on tietoverkoissa vähäinen, koska asioita tarkastellaan melko mustavalkoisesti luottamuksellisen viestin suojan näkökulmasta. Tämä jättää avoimeksi kysymyksiä siitä, millaista ”tietoverkkojen kotirauhan suojaa” nauttii erilaisten profiilien kaverilistalle ja ryhmien jäseniksi hakeutuminen? Yksityiselämän suojaa pidetään yleiskäsitteenä, jonka voidaan katsoa peittävän aukkoja joita muut perusoikeudet eivät välttämättä suojaa. Vaikka suoja on sinänsä sama reaalimaailmassa ja tietoverkoissa, ei asia ole käytännössä näin yksinkertainen.

On esimerkiksi täysin eri asia tarkkailla henkilöä reaalimaailmassa julkisilla paikoilla kuin avoimessa tietoverkossa. Siinä missä reaalimaailmassa tiedon syntymistapa liittyy oleskeluun, on tietoverkoissa kyse sananvapauteen liittyvästä julkaisemisesta. Esimerkkinä voidaan mainita vertailu, jossa kohdehenkilö suutelee sinänsä julkisella paikalla salarakastaan, verrattuna siihen että kohdehenkilö julkaisee kuvan tapahtumasta avoimesti sosiaalisessa mediassa. Tiedon syntymistapaan liittyen voidaan myös kysyä pitäisikö sanomalehteen kirjoitetun mielipidekirjoituksen lukemista pitää kyseisen henkilön tarkkailuna blogikirjoituksen lukemisen tapaan?

Reaalimaailman yksityiselämän suojan tietoverkoista erottaa syntymistavan lisäksi selvästi kohdehenkilön yksilöinti- ja tunnistamismahdollisuudet. Reaalimaailmassa poliisimies pystyy yksilöimään ja monesti tunnistamaankin kohdehenkilön reaaliaikaisesti tosiasiallisiin fyysisiin havaintoihin perustuen. Tietoverkoissa kohteena on data, joka voi muodostua jopa tekoälyllä toimiva botin toimesta, tai olla jo vuosia sitten kuolleen henkilön viestintää.

Tietoverkoissa tietoa kohdehenkilöstä voi tuottaa myös joku muu henkilö, joka herättääkin kysymyksen onko muiden tuottaman tiedon katseleminen kohdehenkilöön kohdistuvaa tarkkailua lainkaan? Vaikka tietoverkoissa on mahdollisuus kerätä tietoa yksittäisistä profiileista ja erilaisista ryhmistä selvästi reaalimaailman pistemäistä tiedonhankintaa tehokkaammin, on tiedon epäluotettavuus omiaan alentamaan sen vaikutusta yksityiselämän suojaan.

Oikeuskirjallisuudessa on käsitelty osittain kritisoiden poliisin toimivaltuuksien nopeaa lisääntymistä. Monin paikoin kyse on kuitenkin jo vakiintuneen toiminnan siirtymisestä sääntelyn piiriin. Näin on käynyt esimerkiksi suunnitelmallisen tarkkailun, peitetoiminnan, valeoston ja tietolähdetoiminnan kohdalla. Kaikkia näitä toimintoja oli suoritettu jo kauan ennen kuin niistä säädettiin erikseen laissa. Poliisi- ja peiteprofiileja koskevien toimivaltuuksien kohdalla sääntely on tällä hetkellä jo olemassa, mutta toimivaltuudet on säädetty reaalimaailman ehdoilla. Rajanvedot on jätetty hyvin pitkälti suorittavan tason vastuulle, joka on sekä yleisten oikeusturvasyiden että poliisin oman oikeusturvan kannalta huono vaihtoehto. Tästä toimii tuoreena esimerkkinä tietolähdetoimintaa koskeva oikeudenkäynti. Onkin toivottavaa, että poliisi- ja peiteprofiileja koskevaa toimivaltuussääntelyä tarkasteltaisiin tulevaisuudessa omana kokonaisuutena, vaikka se loisikin taas uusia toimivaltuuksia jo olemassa olevien rinnalle.

Lue myös

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.