Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Kuuluu aihealueisiin Siviilioikeus, Rikos- ja prosessioikeus

24.5.2019 11.40 Vierashuoneessa OTT Riitta Ollila: Henkilötunnuksen käsittely tuomioistuimissa

Vierashuoneessa OTT Riitta Ollila: Henkilötunnuksen käsittely tuomioistuimissa

KKO 2004:15 mukaiseen yleisöjulkisuuden toteuttamiseen sivullisille annettavissa tuomion tulosteissa voi liittyä henkilötietojen väärinkäytön mahdollisuuksia. Tuomioistuinten tietojärjestelmiin tallentamien tietojen salaaminen asianosaiselta voi loukata asianosaisen oikeutta EIS 6 artiklan turvaamaan oikeudenkäyntiin.
Muiden osapuolten henkilötunnukset eivät yleensä ole sellaisia tietoja, joilla olisi merkitystä asianosaisen oikeuksien toteutumisen kannalta. Tässä mielessä tietojärjestelmän pitäisi antaa yksittäiselle henkilötietojen käsittelijälle mahdollisuus päättää, onko henkilötunnuksen näkyminen tulosteissa tarpeen ilman että tunnuksen poistaminen olisi kovin vaivalloista. Kun tuomioistuimet ovat käsittelemiensä asioiden henkilötietojen rekisterinpitäjiä, niillä pitää olla mahdollisuus päättää henkilötietojen käsittelyn keinoista. Asiasta kirjoittaa OTT, lehtori Riitta Ollila Edilexin Vierashuoneessa.

1. Lainkäyttötehtävien henkilötietojen käsittelyn valvonta

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on antanut henkilötunnuksen (ks. Edilex-uutinen) käsittelyä koskevan ratkaisun Tuomas-järjestelmästä tulostetun lausumapyynnön yhteydessä. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu on annettu tiedoksi Pirkanmaan käräjäoikeudelle, oikeusrekisterikeskukselle ja oikeusministeriölle. Oikeusministeriötä on pyydetty ilmoittamaan, mihin toimenpiteisiin päätös on antanut aihetta.

Tuomioistuinten henkilötietojen käsittely ja sen valvonta jakaantuvat kahteen linjaan: lainkäyttötehtävät ja muu henkilötietojen käsittely. Tietosuoja-asetuksen johdanto-osan 20) kohdan mukaan tuomioistuinten lainkäyttötehtäviin liittyvien tietojenkäsittelytoimien valvonta pitää uskoa jäsenvaltion oikeusjärjestelmään kuuluville erityiselimille. Valvontaviranomaisena toimivan tietosuojavaltuutetun toimivalta ei saa kattaa tuomioistuinten lainkäyttötehtäviä, jotta voidaan turvata oikeuslaitoksen riippumattomuus. Perustuslakivaliokunta on arvioinut tuomioistuinten lainkäyttötehtävien valvontaa ylimpien laillisuusvalvojien henkilötietojen käsittelyyn kohdistuvan valvonnan yhteydessä. [1] Tietosuojavaltuutetun ylimpiin laillisuusvalvojiin kohdistuva valvonta vaarantaisi välillisesti myös tuomioistuinten riippumattomuutta.

”Valiokunnan käsityksen mukaan tuomioistuinten riippumattomuus vaarantuisi tavalla, joka olisi vastoin myös asetuksen 55 artiklan tarkoitusta, mikäli tuomioistuimiin kohdistuvaan, perustuslailla säädettyyn ylimpään laillisuusvalvontaan säädettäisiin kohdistuvaksi ylimmän laillisuusvalvonnan kohteena olevan hallintoviranomaisen valvontatoimivalta.” 

Vaikka perustuslakivaliokunta ei ole nimenomaisesti maininnut ylimpiä laillisuusvalvojia tuomioistuinten lainkäyttötehtävien henkilötietojen käsittelyn valvojina, se voidaan perustella perustuslain 108 ja 109 §:n yleisellä laillisuusvalvonnalla.

Käräjäoikeuksien lainkäyttöä koskevien henkilötietojen käsittelyn tietosuojaselosteissa valvontaviranomaisiksi on ilmoitettu oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies. Muissa kuin lainkäyttöasioissa valvontaviranomaiseksi on ilmoitettu tietosuojavaltuutetun toimisto. Oikeusrekisterikeskuksen valvontaviranomainen on tietosuojavaltuutettu. Tietosuoja-asetuksen 37 artiklan 1 a) kohdan mukaan lainkäyttötehtäviä hoitava tuomioistuin ei ole velvollinen nimeämään tietosuojavastaavaa. Käräjäoikeuksista esim. Pirkanmaan käräjäoikeus on nimennyt tietosuojavastaavan mutta Oulun käräjäoikeus ei. Perustuslakivaliokunnan mukaan:

”Perustuslain mukaan molemman laillisuusvalvojan yleisenä laillisuusvalvontatehtävänä on valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisöjen työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan laillisuusvalvojat valvovat perustuslain mukaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Tietosuoja-asetus ja ehdotettava tietosuojalaki ovat jatkossa osa oikeusjärjestystä, jonka noudattamista ylimmät laillisuusvalvojat valvovat. Laillisuusvalvojien perustuslaillisiin tehtäviin kuuluu myös yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa koskevien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta.” 

2. Asianosaisen ja sivullisen tiedonsaantioikeus

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa henkilötunnuksen käsittelyyn perustuvaa tiedon luovutusta ei ole eroteltu asianosaisen ja sivullisen tiedonsaannin kannalta. Oikeudenkäynnin julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa koskevan lain 12 §:ssä on kuitenkin eroteltu päätöksenteko asianosaisen tiedonsaantioikeutta sivullisen tiedonsaantioikeudesta. Ratkaisussa mainittu KKO 2004:15 on koskenut oikeudenkäyntiin nähden sivullisen toimittajan tiedonsaantioikeutta.

Asianosaisen tiedonsaantioikeus oikeudenkäyntiä koskevissa asioissa on laajempi kuin sivullisten ja se perustuu EIS 6 artiklan kontradiktoriseen periaatteeseen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on katsonut useissa Suomea koskevissa ratkaisuissa, että oikeutta EIS 6 artiklan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on loukattu, jos asianosaisen käytettävissä ei ole ollut kaikkea toisen osapuolen esittämää ja tuomioistuimen tiedossa ollutta aineistoa. [2] Tässä mielessä asianosaisen oikeutta saada tieto muusta kuin julkisesta asiasta on rajoitettu ainoastaan oikeudenkäynnin julkisuutta koskevan lain12 §:n 2 momentin perusteilla.

Tuomioistuinten tietojärjestelmiä koskeva laki, tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki ovat oikeuden julkisuutta yleisissä tuomioistumissa koskevaan erityislakiin nähden myöhempää lainsäädäntöä. Missä määrin nämä myöhemmät yleislait muuttavat erityislakeja? Perustuslakivaliokunta arvioi lausunnossaan PeVL 14/2018 vp että tietosuojalainsäädäntö ei aiheuta välitöntä tarvetta julkisuuslain muuttamiseen. Sen sijaan oikeudenkäynnin julkisuutta koskevan lain12 §:n 2 momentin salassapidon perusteita muutettiin (588/2019) tiedustelulakien takia.

Apulaisoikeusasiamiehen mainitsemissa Tuomas-järjestelmän käyttöohjeissa ei ole mainittu niiden merkitystä henkilörekisterinä eikä niiden soveltamista tietosuoja-asetuksen kannalta. Oikeusministeriön hallinnonalan tuomioistuinten tietotekniikkapalvelut perustuvat tilaaja-tuottajamalliin. Ministeriö tekee tuomioistuinten puolesta palvelusopimuksen oikeusrekisterikeskuksen kanssa tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämistehtävistä. Tuomioistuinten toimialakohtaisiin tietojärjestelmiin lukeutuvat syyttäjälaitoksen kanssa yhteisesti ylläpidettävä Sakari-järjestelmä, käräjäoikeuksien riita- ja hakemusasioiden Tuomas-järjestelmä, muut asianhallintajärjestelmät, rikostuomiosovellus RITU, oikeusavun Romeo-järjestelmä sekä erilaiset salivaraus- ja äänitysjärjestelmät. Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten asian- ja dokumentinhallinnan kehittämishankkeella (AIPA) tullaan suurelta osin korvaamaan yleisten tuomioistuinten nykyisin käytössä olevat järjestelmät. [3] RITUn ja AIPAn kehittämistä on vaivanneet viivästymiset, budjettien ylitykset ja huono toimivuus. [4]

Tällä hetkellä oikeusministeriön työjärjestystä koskevan asetuksen (30.4.2019/595) 12 §:ssä hallinto- ja ohjausosaston tehtäviksi on määritelty monia hallinnonalan tietojärjestelmien kehittämistä ja käyttöä koskevia tehtäviä. Vaikka tuomioistuimet ovat rekisterinpitäjiä käsittelemiensä henkilötietojen osalta, tietojärjestelmät ja niiden käyttö tulevat edelleenkin ministeriöltä tuomioistuimiin ikään kuin ulkopuolelta annettuna. Yksittäisillä tuomioistuimilla ei ole ollut suurta päätösvaltaa henkilötietojen käsittelyn keinoihin, vaikka ne rekisterinpitäjinä päättävät henkilötietojen käsittelyn tarkoituksista tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 7)-kohdan mukaisesti.

Tuomioistuinviraston toiminnan alkaessa 2020 virastolle kuuluu tuomioistuimia koskevan lain 19 a luvun 2 § 3 kohdan mukaan tuomioistuinten tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä huolehtiminen. Tuomioistuinten tietojärjestelmäpalveluissa tilaajan asemassa tulee olemaan tuomioistuinvirasto nykyisen oikeusministeriön oikeushallinto-osaston sijaan. Tietojärjestelmien kehittämisessä ja ylläpidossa säilyy tilaaja–tuottajamalli. Se tekee palvelusopimukset palveluntuottajien kanssa. Tässä mielessä tuomioistuimille tulee enemmän ohjausvaltaa tietojärjestelmiinsä tuomioistuinviraston kautta.

Kun itse tilaan joskus kopioita tuomioistuinten ratkaisuista opetus- ja tutkimustarkoituksiin, havaintoni on, että toisinaan henkilötunnuksen loppuosa on poistettu ja toisinaan ei. Jos tapauksen laittaa opiskelijoiden saataville suljettuun oppimateriaaliin, hetun loppuosa on varminta poistaa. Olen toki joskus nähnyt www-sivuilla kuvia tuomiolauselmista, joissa on tuomitun nimi, henkilötunnus ja osoite. Tavalliset ihmiset keskustelijoina voivat toimia näin, vaikka journalistit ja tutkijat eivät julkaise tuomiolauselmien tietoja sellaisenaan. KKO 2004:15 mukaiseen yleisöjulkisuuden toteuttamiseen sivullisille annettavissa tuomion tulosteissa voi liittyä henkilötietojen väärinkäytön mahdollisuuksia. Sen sijaan tuomioistuinten tietojärjestelmiin tallentamien tietojen salaaminen asianosaiselta voi loukata asianosaisen oikeutta EIS 6 artiklan turvaamaan oikeudenkäyntiin.

Muiden osapuolten henkilötunnukset eivät yleensä ole sellaisia tietoja, joilla olisi merkitystä asianosaisen oikeuksien toteutumisen kannalta. Tässä mielessä tietojärjestelmän pitäisi antaa yksittäiselle henkilötietojen käsittelijälle mahdollisuus päättää, onko henkilötunnuksen näkyminen tulosteissa tarpeen ilman että tunnuksen poistaminen olisi kovin vaivalloista. Kun tuomioistuimet ovat käsittelemiensä asioiden henkilötietojen rekisterinpitäjiä, niillä pitää olla mahdollisuus päättää henkilötietojen käsittelyn keinoista.

 

[1] PeVL 14/2018 vp HE 9/2018 vp tietosuojalainsäädännöksi.

[3] HE 136/2018 tuomioistuinvirastoa koskevaksi lainsäädännöksi.

[4] Lakimiesuutiset 12.3.2018

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.