Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Kuuluu aihealueisiin Siviilioikeus, Rikos- ja prosessioikeus

15.3.2019 11.47 (päivitetty 12.09) Koiran lopettamismääryksestä valittaneelle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa

Koiran lopettamismääryksestä valittaneelle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa

Amerikanpitbullterrieri oli karannut valittajan autosta ja purrut tiellä rattaissa ollutta 3-vuotiasta lasta käteen. KO oli määrännyt koiran lopetettavaksi. Lopettamismääräyksen täytäntöönpanoa oli lykätty kunnes asia on saanut lainvoiman. HO ei myöntänyt valittajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.3.2019)

KO oli tuominnut koiranomistajan (A, valittaja) eläimen vartioimatta jättämisestä ja vammantuottamuksesta yhteiseen 60 ps. rangaistukseen. A oli velvoitettu myös korvamaan B:lle vahingonkorvauksena kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 3.000 euroa ja kosmeettisesta haitasta 500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen tekopäivästä 18.10.2017 lukien.

Lisäksi A:n omistama amerikanpitbullterrieri -rotuinen koira oli määrätty lopetettavaksi. Tuomion mukaan määräys tulee panna täytäntöön, kun käräjäoikeuden tuomio tulee lainvoimaiseksi taikka muutoksenhakutuomioistuin ennen sitä toisin määrää.

A vaati HO:ssa, että hänen omistamaansa koiraa ei määrätä lopetettavaksi tai että hänelle tuomittua rangaistusta alennetaan, jos lopetusmääräystä ei kumota. Lisäksi A vaati, että hänen B:lle kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta sekä kosmeettisesta haitasta maksettavaksi tuomittuja korvauksia alennetaan. Vielä A vaati, ettei häntä velvoiteta korvaamaan takaisin valtiolle sen varoista käräjäoikeudessa B:n avustajaksi määrätylle asianajaja AA:lle maksettua palkkiota tai sitä alennetaan

Vastauksia ei pyydetty.

HO tutki jatkokäsittelyluvan myöntämisen edellytykset. Käräjäoikeuden ratkaisun ja valituksen perusteella asiassa ei ollut ilmennyt aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta. Asiassa ei ollut myöskään valituksessa esitettyjen seikkojen perusteella ilmennyt perusteltua aihetta epäillä käräjäoikeudessa suoritetun näytön arvioinnin oikeellisuutta. Jatkokäsittelylupaa ei ollut tärkeä myöntää myöskään lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa eikä luvan myöntämiseen ole muuta painavaa syytä. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty.

Käräjäoikeuden tuomiosta:

"Koiran määrääminen lopetettavaksi

A on vaatinut, että asianomistajien eläimen lopettamista koskeva vaatimus jätetään tutkimatta. Käräjäoikeus toteaa, että asianomistajalla ei ole syyteoikeutta eläimen vartioimatta jättämistä koskevan rikoslain 44 luvun 15 §:n osalta. Näin ollen käräjäoikeus katsoo, että samaan lainkohtaan perustuva oikeus vaatia vaarallisen eläimen määräämistä lopetettavaksi kuuluu vain syyttäjälle. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole asiassa merkitystä, koska syyttäjä on esittänyt eläimen lopettamista koskevan vaatimuksen.

Rikoslain 44 luvun 15 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin voi määrätä eläimen tapettavaksi, jos se on eläimen vaarallisuuden vuoksi perusteltua. Lainkohdan esitöistä ilmenee, että eläimen vaarallisuus riippuu paitsi eläimen ominaisuuksista myös siitä, miten eläimen valvonta on järjestetty. Säännöksen tarkoituksena on ehkäistä vaarallisia eläimiä aiheuttamasta ihmisille vahinkoa. Näin ollen on perusteltua antaa merkitystä sille, millaisissa olosuhteissa koira elää ja voi vahingoittaa ihmistä ja miten koiran valvonta on järjestetty. (HE 17/2001 vp)

Käräjäoikeus on edellä todennut kyseessä olevan koiran ominaisuuksiltaan vaaralliseksi ja kykenevän aiheuttamaan ihmisille merkittävää vahinkoa. Näin ollen A:n on osoitettava, että koiran olosuhteissa ja käytöksessä on tapahtunut muutos ja että koiran valvonta on hoidettu asianmukaisesti. A on muuttanut pois B:eiden naapurustosta. A:n uusi asunto sijaitsee taajamassa, joten koiran elinympäristö ei ole olennaisella tavalla muuttunut. A on kertonut, että koiran käytös on edelleen vaihtelevaa, vaikka se on rauhoittunut pentuajoista. A on kertonut, että he välttelevät muiden uroskoirien kohtaamista ja että hän saa koiran rauhoittumaan. A:n kertomuksesta on myös käynyt ilmi, että koiraa ulkoilutetaan edelleen ilman kuonokoppaa ja pitkässä hihnassa. A ei ole myöskään osoittanut, että koiraa eivät ulkoiluta sellaiset henkilöt, kuten hänen lapsensa, jotka eivät kykene koiraa hallitsemaan. A:n koiraa ei ole edelleenkään rokotettu rabiesta vastaan. A ei siten ole osoittanut, että koiran vartiointi tai koiran käytös olisi olennaisesti muuttunut. Se, että koiraa, edelleen pidetään liian pitkässä hihnassa ilman kuonokoppaa ja erityisesti rabies-rokotuksen laiminlyönti tilanteessa, jossa koira on hyökännyt pienen lapsen kimppuun ja aiheuttanut vakavia vammoja, osoittaa A:n ilmeistä piittaamattomuutta koiran vaarallisuudesta ihmisille.

Yllä mainituin perustein käräjäoikeus katsoo, että kysymyksessä oleva amerikanpitbullterrieri on määrättävä lopetettavaksi. A on vaatinut, että mikäli koira määrätään lopetettavaksi, käräjäoikeuden tulee määrätä, että lopettamismääräystä ei saa panna täytäntöön ennen kuin sen on saanut lainvoiman, koska muutoksenhaku asiassa kävisi muutoin hyödyttömäksi.

Rikoslain 44 luvun 15 §:n 2 momentin kohdan mukaan määräystä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei määräyksen antanut tuomioistuin tai muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää. Säännöksen esitöissä (HE 2/2013 vp) on todettu, että määräyksen nopea täytäntöönpano ehkäisee vahinkojen syntymistä. Eläimen valvonnan järjestäminen odotettaessa määräyksen lainvoimaisuutta voi olla ongelmallista, koska täytäntöönpanoviranomaisilla ei ole mahdollisuuksia järjestää eläimen vaarallisuuden huomioon ottavaa valvontaa. Nopeaa täytäntöönpanokelpoisuutta puoltaa myös se, että määräys perustuu myös osaltaan myös eläimen asianmukaisen valvomisen laiminlyöntiin. Toisaalta tuomioistuin voisi päättää, ettei tappamismääräys ole heti täytäntöönpanokelpoinen. Täytäntöönpanokelpoisuuden lykkääminen voi olla tarpeen, jos välittömästä täytäntöönpanosta uhkaa aiheutua peruuttamatonta ja varteenotettavaa vahinkoa, eikä määräyksen tarkoitus vaadi välitöntä täytäntöönpanoa.

Tässä tapauksessa koiran vaarallisuus puoltaa pääsääntönä olevaa välitöntä täytäntöönpanoa. Käräjäoikeus katsoo kuitenkin, että välitön täytäntöönpano aiheuttaisi A:lle sellaista peruuttamatonta vahinkoa, jonka vuoksi muutoksenhaku jäisi hyödyttömäksi. Näin ollen käräjäoikeus määrää, että eläimen lopettamismääräyksen täytäntöönpanoa lykätään kunnes asia on saanut lainvoiman."

Vaasan hovioikeus 12.03.2019
Päätös 19/110676
Asianro R 19/116
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 7.12.2018 nro 154540
Asia Vammantuottamus ym.
Valittaja A
Vastapuolet Kihlakunnansyyttäjä, B, C, D
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 13.5.2019.
KIRJALLISUUTTA JA EDILEX-KOULUTUSTA
Kirjat | Digikirjat | Koulutukset (myös webinaareina)
 

Kuvituskuva

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.