Edilexissä on huoltokatko maanantaina 19.8.2019. Palvelussa on tilapäisiä häiriöitä kello 7.00-8.00 välisenä aikana. Pahoittelemme huoltokatkosta aiheutuvaa haittaa.

Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Kuuluu aihealueisiin Rikos- ja prosessioikeus, Julkisoikeus

6.2.2019 14.00 Syyttäjän valitus siviilipalveluksesta kieltäytyneen rankaisemiseksi ei menestynyt hovioikeudessa

Syyttäjän valitus siviilipalveluksesta kieltäytyneen rankaisemiseksi ei menestynyt hovioikeudessa

A oli käräjäoikeuden tuomiossa selostetuin tavoin kertonut, että hän ei rauhanomaisena henkilönä ja lääkärin valan vannoneena kykenisi tappamaan ketään. Hovioikeudella ei ollut aihetta epäillä A:n vakaumuksen vakavuutta. Aihetta käräjäoikeuden syytteen hylkäävän ratkaisun muuttamiseen ei ilmennyt. (Vailla lainvoimaa 6.2.2019)

Helsingin hovioikeus 6.2.2019

Tuomio 19/105296
Asianumero R 18/2278
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus 21.8.2018 nro 133801
Asia Siviilipalveluksesta kieltäytyminen
Valittaja Kihlakunnansyyttäjä
Vastapuoli A

Käräjäoikeuden tuomiosta

Syyttäjä oli vaatinut käräjäoikeudessa A:lle rangaistusta siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Käräjäoikeus hylkäsi syytteen.

Käräjäoikeuden perusteluja

Yhdenvertaisuusperuste: sovellettavista säädöksistä ja oikeudellinen arvio

Siviilipalveluslain 1§:n 2 mom. mukaan asevelvollinen, jonka vakaumukseen perustuvat syyt estävät häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa (1438/2007) säädettyä palvelusta, vapautetaan sen suorittamisesta ja määrätään suorittamaan siviilipalvelusta niin kuin tässä laissa säädetään.

Siviilipalveluslain 74 §:n 1 mom. mukaan siviilipalvelusvelvollinen, joka mm. ilmoittaa kirjallisesti kieltäytyvänsä siviilipalveluksesta, on tuomittava siviilipalveluksesta kieltäytymisestä vankeuteen, joka vastaa puolta hänen jäljellä olevasta palvelusajastaan.

Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa annetun lain (vapautuslain) 1 §:n mukaan Jehovan todistajat voidaan vapauttaa asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana. Asevelvollinen, joka osoittaa kuuluvansa Jehovan todistajat -nimiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan ja ilmoittaa, että uskonnolliseen vakaumukseen perustuvat vakavat omantunnonsyyt estävät häntä suorittamasta asevelvollisuutta aseellisessa palveluksessa tai missään korvaavassa palveluksessa, voidaan vapauttaa asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana.

Vapauttaminen merkitsee sitä, että Jehovan todistaja vapautuu asevelvollisuudesta eikä hänen tarvitse suorittaa myöskään siviilipalvelusta. Vapauttaminen edellyttää kuulumista mainittuun uskonnolliseen yhdyskuntaan sekä vakavia omantunnonsyitä, joista riittää asevelvollisen oma ilmoitus.

Käräjäoikeus on todennut täysin vakiintuneena käräjä- ja hovioikeuskäytäntönä olleen siviilipalveluksesta myös vakaumuksellisilla perusteilla kieltäytyneen siviilipalvelusvelvollisen tuomitun siviilipalveluksesta kieltäytymisestä ainoaan lain tuntemaan seuraamukseen eli ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Helsingin hovioikeus on tuomiossaan 23.2.2018 (asia R 16/738, ratkaisu 18/108226) (ks. Edilex-uutinen) ottanut kantaa kysymykseen siitä, onko omantunnonsyistä asevelvollisuudesta ja siviilipalveluksesta kieltäytyneen henkilön tuomitseminen tästä kieltäytymisestä rangaistukseen perustuslain 6 §:ssä kiellettyä syrjintää, kun Jehovan todistajat on vapautettu sitä koskevan erityislain perusteella heidän uskonnolliseen vakaumukseen perustuvista syistä rauhan aikana asevelvollisuudesta ja siviilipalveluksesta. Hovioikeus on muun ohella lisäksi tarkastellut syrjintäväitettä myös yhdenvertaisuuslain sekä ihmisoikeussopimusten ja niitä koskevan ratkaisukäytännön perusteella.

Helsingin hovioikeus on muun ohella todennut tuomiossaan, että se ei enää voi hyväksyä sitä omaa, aiemmassa ratkaisussaan omaksumaa kantaansa, jonka mukaan Jehovan todistajien erityiskohtelu perustuu henkilön jäsenyyteen uskonnollisessa uskontokunnassa eikä niinkään heidän uskonnolliseen vakaumukseensa (23.9.2015; R 15/1414). Ks. Edilex-uutinen.

Helsingin hovioikeus on äänestyksessä 4-3 katsonut, että muita vakaumuksia ei voida asettaa Jehovan todistajien vakaumukseen nähden eriarvoiseen asemaan. Yhdenvertaisen kohtelun vaatimus edellyttää, että muita vakaumuksia kohdellaan yhdenvertaisesti eikä erilaista kohtelua voida pitää hyväksyttävänä edes sen vuoksi, että vapautuslaki on säädetty poikkeuslakimenettelyssä. Siten siviilipalveluslain 74 §:n rangaistussäännöksen soveltaminen johtaisi kieltäytymisensä perusteeksi pasifismiin vedonneen henkilön tapauksessa ilmeiseen ristiriitaan perustuslain 6 §:ssä turvatun yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon kanssa, kun tätä säännöstä tulkitaan yhdessä Suomea velvoittavien ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Vapautuslaki poikkeuslakina on sillä tavoin ristiriidassa perustuslain kanssa kuin perustuslain 6 §:ssä tarkoitetaan.

Helsingin hovioikeus on asiassa todennut vastaajan esittäneen kieltäytymisensä johtuneen vakaasta pasifistisesta vakaumuksestaan, joka estää häntä suorittamasta asevelvollisuutta tai sitä korvaavaa palvelusta. Vastaajan ilmoittama vakaumus ja vakaumuksensa vakavuus osoittaa kysymyksessä olevan sen kaltainen vakaumus, että asiassa ei ole perusteita asettaa hänen vakaumustaan eriarvoiseen asemaan Jehovan todistajien vakaumukseen nähden. Siten vastaajan tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä rangaistukseen johtaisi perustuslain 6 §:ssä säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen ja syrjintäkiellon vastaiseen lopputulokseen, kun erilaiselle kohtelulle ei ole objektiivista ja hyväksyttävää syytä. Syyte siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on siten hylätty.

Käräjäoikeus on todennut, että siviilipalvelukseen haetaan täyttämällä siviilipalvelushakemukseksi otsikoitu lomake, jossa on valmiiksi painettuna teksti 'Vakuutus ja hakemus' 'Vakuutan vakaumukseen perustuvien syiden estävän minua suorittamasta asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelusta. Pyydän, että minut vapautetaan sen suorittamisesta ja määrätään suorittamaan siviilipalvelusta siviilipalveluslain mukaan.' Mitään muuta selvitystä ei vaadita eikä edellytetä. Käytännön lähtökohtana on, että pyyntöön on suostuttu.

Käräjäoikeuden näkemyksen mukaan vaatimus vakaumuksen vakavuuden osoittamisesta tai sen arvioinnista voidaan katsoa kuuluvan ennemminkin eettiseen, filosofiseen ja moraaliseen pohdintaan kuin oikeudellisesti merkityksellisenä seikkana selvitettäväksi ja huomioon otettavaksi yksittäistapauksen ratkaisemisessa.

Käräjäoikeuden nyt käsiteltävänä olevan asian oikeudellinen kysymyksenasettelu on sanottuun hovioikeuden käsiteltävänä olleeseen asiaan nähden samankaltainen.

Käräjäoikeus ei ole ratkaisutoiminnassaan muodollisesti sidottu hovioikeuden ratkaisuihin eikä sanottu hovioikeuden tuomio ole myöskään lainvoimainen. Käräjäoikeus on kuitenkin vallitsevassa oikeustilassa katsonut hovioikeuden mainitun tuomion olevan kysymyksen oikeudellisen arvion osalta siinä määrin vakuuttava, ettei käräjäoikeus näissä oloissa katso voivansa sivuuttaa hovioikeuden näkemystä Jehovan todistajien erityiskohtelun syrjivyydestä suhteessa muihin vakaumuksiin.

Käräjäoikeus on yllä lausutuin perustein katsonut, että A:n tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä rangaistukseen johtaisi sanotussa hovioikeuden ratkaisussa todetusti perustuslain 6 §:ssä säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen ja syrjintäkiellon vastaiseen lopputulokseen, kun erilaiselle kohtelulle ei ole objektiivista ja hyväksyttävää syytä. Siten syyte A:ta vastaan siviilipalveluksesta kieltäytymisestä ja vaatimus rikosuhrimaksun suorittamisesta on hylättävä ainakin tällä perusteella, mikäli syytettä ei hylättäisi edellä palvelusajan kohdalla lausutun perusteella.

Valitus

Syyttäjä on vaatinut, että A tuomitaan syytteen mukaisesti siviilipalveluksesta kieltäytymisestä ehdottomaan vankeusrangaistukseen tai sen sijasta valvontarangaistukseen, mikäli hän siihen suostuu ja soveltuu.

Voimassa olevan lainsäädännön tulkinta ja oikeuskäytäntö oli siviilipalveluksesta kieltäytymistä koskevissa rikosasioissa vakiintunut eikä rangaistukseen tuomitseminen aseta A:ta perusteettomasti eriarvoiseen asemaan hänen uskonnollisen vakaumuksensa, asuinpaikkansa tai sukupuolensa perusteella. A oli ollut halukas jatkamaan asepalvelustaan, mutta sen epäonnistuttua, hän oli kieltäytynyt myös siviilipalveluksesta.

Vastaus

A on vastustanut syyttäjän vaatimusta viitaten Helsingin hovioikeuden asiassa R 16/738 antamaan tuomioon nro 108226 (ks. Edilex-uutinen), jolle korkein oikeus ei ollut myöntänyt valituslupaa (ks. Edilex-uutinen).

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

A on käräjäoikeuden tuomiossa selostetuin tavoin kertonut, että hän ei rauhanomaisena henkilönä ja lääkärin valan vannoneena kykenisi tappamaan ketään. Hovioikeudella ei ole aihetta epäillä A:n vakaumuksen vakavuutta. Aihetta käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen ei ole ilmennyt.
 

  • Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 8.4.2019.

Lue myös

  • Siviilipalvelus (Edilex-aineistoa; voit laajentaa hakua hakutulossivun vasemmasta palkista)

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.