20.9.2018 12.52 Käräjäoikeus arvioi rahanväärennyksen ja väärän rahan käytön rajanvetoa – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa

A ja B olivat aluksi menneet K-markettiin, missä B oli maksanut tupakkaostoksensa A:lta saamallaan väärällä 500 euron setelillä ja pitänyt saamansa vaihtorahat itsellään. Tämän jälkeen A ja B olivat menneet grillikioskille, missä B oli yrittänyt maksaa hampurilaisostoksiaan toisella A:lta saamallaan väärällä setelillä tässä kuitenkaan onnistumatta. Arvioidessaan sitä, täyttikö A:n menettely rahanväärennyksen vai väärän rahan käytön tunnusmerkistön, käräjäoikeus totesi, että A oli riidattomasti tiennyt, että setelit olivat olleet vääriä. Koska väärän rahan käytön tunnusmerkistö edellyttää, että väärän rahan vastaanottaja on rahaa vastaanottaessaan luullut rahaa aidoksi, kyseinen rikos ei voinut tulla A:n kohdalla kysymykseen. B:n osalta hänen oli katsottu olleen tietoinen siitä, että setelit olivat olleet vääriä, minkä vuoksi kyseinen rikos ei voinut tulla kysymykseen myöskään hänen kohdalla. Noin 1.000 euron suuruista taloudellista hyötyä ei yleensä ole pidetty vähäisenä muissa rikoksissa, kuten petoksissa tai varkauksissa. Tästä arvioinnista ei ollut aihetta poiketa myöskään nyt kysymyksessä olevan rahanväärennyksen osalta, vaikka rahanväärennyksen rangaistusasteikko on huomattavasti ankarampi kuin edellä mainituissa rikostyypeissä. A:n ja B:n menettelyä ei ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. A ja B olivat syyllistyneet syytteessä tarkoitettuun rahanväärennykseen. (Vailla lainvoimaa 20.9.2018)