Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Kuuluu aihealueisiin Rikos- ja prosessioikeus

12.9.2018 11.20 Välimiesmenettelylain uudistamistarpeita pohdittiin 11.9. järjestetyssä oikeusministeriön seminaarissa

Välimiesmenettelylain uudistamistarpeita pohdittiin 11.9. järjestetyssä oikeusministeriön seminaarissa

Joukko elinkeinoelämän ja asianajoalan vaikuttajia kokoontui tiistaina 11.9. vaihtamaan ajatuksia Suomen nykyisestä, vuodesta 1992 lähtien voimassa olleesta välimiesmenettelylaista. Seminaarin taustalla on Keskuskauppakamarin oikeusministeriölle tekemä aloite välimiesmenettelylain uudistamiseksi ja yli 200 elinkeinoelämän edustajan allekirjoittama adressi. Seminaarissa syntyi runsaasti keskustelua, josta voidaan tehdä varovainen päätelmä siitä, että valtaosa alan asiantuntijoista on lain muuttamisen kannalla. Ministeri Häkkänen totesi avauspuheenvuorossaan: ”Jos lainsäädäntö ei enää vastaa tarkoitustaan, sitä tulee muuttaa. Toisaalta taas, haluan korostaa, että muutos ei ole itseisarvo. Jos laki toimii, sitä ei ole syytä muuttaa pelkän muuttamisen ilossa.” Vaikka lain muuttamisen tarpeellisuudesta vaikutetaan olevan pääosin samaa mieltä, ei yhtä mieltä olla siitä, miten lakia tulisi muuttaa. OM pyytääkin lausuntoja välimiesmenettelyn toimivuudesta ja uudistamistarpeista.

Keskuskauppakamarin (KKK) selvityksen mukaan vuoden 1992 välimiesmenettelylaki (967/1992) tarvitsee uudistamista. KKK on selvityksessään eritellyt useita laissa ja sen soveltamiskäytännössä havaittuja puutteita ja epäkohtia, joihin tulisi lainuudistamisen yhteydessä kiinnittää huomiota. Uudistustarvetta perustellaan tavoitteella turvata kansainvälisesti kilpailukykyinen välimiesmenettelylainsäädäntö, joka kykenisi vastaamaan muuttuneen ja monimutkaistuneen elinkeinoelämän sekä riidanratkaisun tarpeisiin.

Kauppakamari katsoo, ettei nykyinen välimiesmenettelylakimme kykene vastaamaan tyydyttävällä tavalla niihin ongelmiin, joita liike-elämän toimintaympäristön muutoksesta on aiheutunut kaupallisten riitojen käsittelylle ja ratkaisemiselle välimiesmenettelyssä. Selvityksessä todetaankin, että uudistuksen tavoitteena tulisi olla kansainvälisesti kilpailukykyinen välimiesmenettelylaki, joka vastaa niitä parhaita moderneja kansainvälisiä käytänteitä, joita Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan (UNCITRAL) kansainvälistä kaupallista välimiesmenettelyä koskeva mallilaki ilmentää. 

Sen lisäksi, että nykyinen välimiesmenettelylakimme ei KKK:n mukaan vastaa kansainvälisiä vaatimuksia ja UNCITRALin mallilakia, ei kansallinen lakimme myöskään kykene turvaamaan sellaisia perustavaa laatua olevia oikeusturvan takeita, joihin välimiesmenettelyn käyttäjät nykyaikana kohdistavat vaatimuksensa niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin yhteyksissä.

Keskuskauppakamari korostaa selvityksessään välimiesmenettelyn nykyistä asemaa merkittävänä kansallisena vientituotteena. Valtioiden välillä käydään kilpailua lainsäädännön keinoin sen ympärillä, miten saada yritykset houkuteltua keskittämään riitojensa ratkaisu maidensa välimiesmenettelyihin. Välimiesmenettelylainsäädännön uudistaminen on ajankohtainen aihe myös muualla maailmassa, ja KKK:n mukaan useissa valtioissa uudistetaan nyt kilpaa välimiesmenettelylakeja aiempaa käyttäjäystävällisempään ja sitä kautta kiinnostavampaan suuntaan niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin toimijoiden kannalta. 

Seminaarissa puhunut KKK:n toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi linjasi UNCITRALin mallilain toimivan lääkkeenä ja ohjenuorana kansainvälisen kilpailukyvyn ja elinkeinoelämän riidanratkaisutarpeiden turvaamiseen. Mallilain on implementoinut Romakkaniemen mukaan osaksi lainsäädäntöään jo satakunta valtiota. Romakkaniemen mukaan mallilakivastaavuus saa aikaan olettaman ja luottamuksen siitä, että lain sisältö vastaa kansainvälisiä standardeja ja käytänteitä. Ulkomaalaiset välimiesmenettelyn käyttäjät eivät Romakkaniemen mukaan ryhdy tutustumaan kansainvälisistä käytännöistä poikkeavan, tuntemattoman kansallisen lain ominaispiirteisiin valitessaan riitojen ratkaisupaikkaa ja soveltuvaa lainsäädäntöä. Siksi sopimusneuvotteluissa ulkomaalaisen käyttäjän katse kääntyy kohti muuta, kansainvälisesti tunnetumpaa välimiesmenettelypaikkaa ja lainsäädäntöä, Romakkaniemi totesi.

Romakkaniemi katsoo, että "kansainvälisesti tunnetun ja laajalti implementoidun mallilain pohjalle olisi myös Suomessa rakennettavissa kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden nykypäivän tarpeet täyttävä välimiesmenettelylaki. Minun on vaikea löytää syitä sille, miksi emme tekisi näin, kun kuitenkin hyvin suuri osa EU-jäsenmaista ja pohjoismaistakin on implementoinut mallilain. Suomen kansainvälisenä kilpailuvalttina voikin olla vain se, että lainsäädäntö vastaa kansainvälisiä standardeja eikä sisällä mitään kansainvälisesti omituisia tai yllättäviä säännöksiä." Romakkaniemi totesi lisäksi kansainvälisten asiantuntijoiden, kuten UNICITRALin sihteeristön esittäneen KKK:ssa alkuvuodesta järjestetyssä VML:n uudistamistarpeita koskevassa seminaarissa, että Suomen välimiesmenettelylain uudistaminen ja mallilain omaksuminen olisi tärkeää Suomelle.

Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen tähdensi puheenvuorossaan muun ohella sitä, ettei oikeusministeriöllä ole tiedossa tapauksia, joissa nykyisen VML:n muotovaatimus olisi johtanut oikeudenmenetyksiin. Leppänen pyysikin, että nykyisen välimiesmenettelylain soveltamisesta aiheutuneet oikeudenmenetykset saatettaisiin ministeriön tietoon ja totesi tosiasiallisiin ongelmiin liittyvän tiedon saamisen lain soveltamisessa havaituista ongelmista olevan olennainen osa mahdollisen lainsäädäntöhankkeen käynnistämistä.

Yritysjuridiikan professori Kari Hoppu Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoi näkevänsä välimiesmenettelyn riidanratkaisuna, eräänä kansainvälisenä liike-elämän palveluna, jossa Suomi kilpailee muiden valtioiden kanssa. Hoppu totesi Suomen infrastruktuurin olevan kunnossa, mutta Suomelta puuttuvan markkinaedun. Hoppu peräänkuuluttaakin kilpailuedun hankkimista ja sitä, että Suomen tulisi tarjota muiden maiden välimiesmenettelylakeja houkuttelevampi vaihtoehto. Hoppu totesi katsovansa parhaimmaksi vaihtoehdoksi, että kansallinen välimiesmenettelylainsäädäntömme saatetaan mahdollisimman lähelle mallilakia.

Gustav Möllerin mukaan olisi syytä selvittää, ovatko välimiesmenettelyjen määrät mallilain implementoineissa Euroopan maissa lisääntyneet. Nokian Eeva Hakoranta (VP, GC) painotti lisäksi, ettei pelkkä mallilain omaksuminen riitä, vaan profiloituakseen Suomen on tehtävä myös paljon muuta.

Keskusteluun nousi myös Ruotsissa vastikään annettu hallituksen esitys paikallisen välimiesmenettelylain uudistamiseksi. Seminaaripuhujat suosittelivatkin, että Suomessa perehdyttäisiin kyseiseen hallituksen esitykseen ja pohdittaisiin, voisiko naapurimaamme välimiesmenettelylakiin esitetyistä muutoksista ammentaa esimerkkiä myös kansalliseen välimiesmenettelylain uudistustarpeeseen liittyen. Se, ryhdytäänkö kansallista välimiesmenettelylakiamme uudistamaan, selkiintynee oikeusministeriön esittämän palautepyynnön myötä. Palaute pyydetään antamaan viimeistään maanantaina 1.10.2018 kello 16.15 mennessä lausuntopalvelu.fi:ssä.

Lue myös
  • Keskuskauppakamarin ministeriölle 9.12.2016 lähettämä kirje ja sen liitteenä ollut selvitys
  • Keskuskauppakamarin 25.1.2018 järjestämä VML:n uudistamistarpeita koskevan seminaarin aineisto
  • Oikeusministeri Antti Häkkäselle 13.3.2018 luovutettu vetoomus , jonka allekirjoitti yli 200 elinkeinoelämän edustajaa
Lähteet

Toimittaja: Sara Taivainen, Edilex-toimitus (sara.taivainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.