11.4.2018 11.26 Hovioikeuden ratkaisu yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja kunnianloukkauksesta – käräjäoikeuden tuomitsemaa kärsimyskorvausta korotettiin

Oikeuskirjallisuudessa (Keskeiset rikokset, 2014, Frände ym., s. 408) on todettu, että rikoslain 24 luvun 8 §:n luonteesta johtuu, että konkurrenssiongelmia syntyy suhteellisen harvoin. Tärkein näistä koskee säännöksen suhdetta rikoslain 24 luvun 9 §:n mukaiseen kunnianloukkaukseen. Täysin selvää on, ettei yksittäinen teko voi täyttää yhtä aikaa kumpaakin rikostunnusmerkistöä. Jos tieto, vihjaus tai kuva on totuudenmukainen, mutta loukkaa yksityiselämää, kysymys on rikoslain 24 luvun 8 §:n mukaisesta rikoksesta. Kun taas tieto on valheellinen, kysymykseen tulee rikoslain 24 luvun 9 §:n soveltaminen. Yhtä selvää on se, että samaan julkaisuun voi sisältyä kummankin tyyppistä tietoa, jolloin sovelletaan kumpaakin säännöstä. Asiassa kirjallisena todisteena esitetyssä viestiketjussa on ollut kysymys samasta julkaisusta, koska se on esitetty samalla internet-sivustolla jatkuen aina samasta aiheesta koskien B:tä. B:tä koskevassa viestiketjussa oli esitetty hänestä sekä rikoslain 24 luvun 8 §:ssä tarkoitettua yksityiselämää loukkaavaa tietoa että 9 §:ssä tarkoitettua halventavaa tietoa. Näin ollen asiassa tuli kysymykseen käräjäoikeuden soveltamat yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä ja kunnianloukkausta koskevien rikosten säännökset. Rikosten vahingollisuus ja vaarallisuus, teon vaikuttimet ja rikoksista ilmenevä muu tekijän syyllisyys, rikosten vakavuus ja keskinäinen yhteys huomion ottaen oikeudenmukainen yhteinen sakkorangaistus oli käräjäoikeuden mittaama 50 päiväsakkoa. Huomioon ottaen molempien loukkausten laatu, loukkausten julkisuus ja niiden esilläolon pysyvyys hovioikeus arvioi henkilöasiain neuvottelukunnan suositusten perusteella korvauksen kohtuulliseksi määräksi yhteensä 4.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 11.4.2018)