Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.

9.2.2018 13.13 Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei naapuri ollut velvollinen poistamaan rajalla olevaa pensasaitaa

Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei naapuri ollut velvollinen poistamaan rajalla olevaa pensasaitaa

Hovioikeus totesi, että naapuruussuhdelain säännös antaa kantajalle oikeuden poistaa naapureiden puolelta tunkeutuvat haittaa aiheuttavat juuret ja oksat. Kuten käräjäoikeus on todennut, tällainen menettely ei välttämättä johda puutarhanhoidollisesti tai esteettisesti tyydyttävään lopputulokseen. Säännöksestä ei tästä huolimatta voida johtaa naapureita koskevaa oikeudellista velvollisuutta poistaa pensasaita kantajan tontin puolelta tai heidän omaltakaan puoleltaan taikka korvata kantajalle poistamisesta aiheutuneita kustannuksia. (Vailla lainvoimaa 9.2.2018)

Turun hovioikeus 8.2.2018, tuomio nro 103, dnro

Kanta-Hämeen käräjäoikeus 14.11.2016 nro 10084

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Riidattomat seikat

Asiassa on riidatonta, että E ja JT eivät ole istuttaneet marja-aroniapensasasaitaa, jota riita koskee, vaan sen oli vuonna 2003 tai vuonna 2004 istuttanut tontin aiempi omistaja. Riidatonta on myös se, että pensasaita oli tuolloin istutettu paikkaan, joka sekä R:n että T:iden tontin senhetkisen omistajan käsityksen mukaan oli kokonaan T:iden nyt omistaman tontin puolella ja jossa oli aiemmin sijainnut orapihlaja-aita. Edelleen riidatonta on, että todellisuudessa pensasaita sijaitsee osittain R:n tontin puolella ja että tämä havaittiin vuonna 2015.

Johtopäätökset

Kanne on nostettu E ja JT:tä vastaan. Oikeussuojapyyntö perustuu haastehakemuksen mukaan Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestykseen ja eräistä naapurussuhteista annetun lain 8 §:ään.

Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen 20 §:n mukaan istutettava aita on sijoitettava tontille siten, että sen oksisto ja juuristo täysikasvuisinakin pysyvät omalla tontilla, ellei asiasta ole naapurin kanssa toisin sovittu. Käräjäoikeus on katsonut jääneen näyttämättä, että aidan paikasta olisi sovittu jotakin. T:t, jotka ovat valituksessaan riitauttaneet tämän seikan ja joilla on lainoppinut avustaja, ovat nimenomaisesti katsoneet, että asia voidaan käsitellä ilman suullista pääkäsittelyä, koska siinä on kyse riidattomien oikeustosiseikkojen perusteella tehtävästä tulkinnasta. Ottaen huomioon oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 16 § hovioikeus ei muuta käräjäoikeuden johtopäätöstä tältä osin. Siten marja-aronia-aidan sijainti on voimassaolevan rakennusjärjestyksen vastainen.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 8 §:n mukaan se, jolle oman tahi nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisessä johtuu haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottamaan ne pois. Sama olkoon laki sieltä ulottuviin oksiin nähden, ellei omistaja kohtuullisessa ajassa siihen kehoituksen saatuaan niitä poista.

Säännös antaa R:lle oikeuden poistaa T:iden puolelta tunkeutuvat haittaa aiheuttavat juuret ja oksat. Kuten käräjäoikeus on todennut, tällainen menettely ei välttämättä johda puutarhanhoidollisesti tai esteettisesti tyydyttävään lopputulokseen. Säännöksestä ei tästä huolimatta voida johtaa T:itä koskevaa oikeudellista velvollisuutta poistaa pensasaita R:n tontin puolelta tai heidän omaltakaan puoleltaan taikka korvata R:lle poistamisesta aiheutuneita kustannuksia.

Pelkästään se seikka, että riidan kohteena oleva pensasaita osaksi sijaitsee T:iden omistamalla tontilla, ei oikeuta velvoittamaan heitä omalla kustannuksellaan poistamaan pensasaita R:n puolelta. Jos näin olisi, R, jonka tontin puolella pensasaita osaksi sijaitsee, olisi vastavuoroisesti T:iden vaatimuksesta velvoitettava poistamaan aita omalla kustannuksellaan heidän tontiltaan.

R:n vaatimaa suoritusvelvoitetta ei voida perustaa siihenkään, että aidan oli istuttanut T:iden kiinteistön aiempi omistaja. Sikäli kun kasvien istuttamisesta luvatta toisen maalle voi ylipäätään seurata oikeudellinen vastuu, se ei ainakaan siirry kiinteistön luovutuksessa. Se, että kiinteistön olivat aiemmin omistaneet JT:n vanhemmat, on asiassa vailla oikeudellista merkitystä.

Edellä lausutusta seuraa, että aidan rakennusjärjestyksen 20 §:n vastainen sijainti on tämän riita-asian kannalta vailla merkitystä, koska R:n vaatima suoritusvelvollisuus ei perustu lakiin. Kanne on siten hylättävä.
 

  • Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 9.4.2018.

Lue myös

Lakikirjat

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)