Jotta voisimme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin, käytämme sivustollamme evästeitä. Jatkamalla eteenpäin hyväksyt evästeiden käyttämisen. Lue lisää.

Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.

29.1.2018 11.40 OTT Tarja Koskela: Onko eläimellä arvoa?

OTT Tarja Koskela: Onko eläimellä arvoa?

Ylen MOT-ohjelma julkaisi Oikeutta eläimille -yhdistyksen sille toimittamia videoita syksyllä 2015. Videomateriaalit on toimitettu myös poliisille, mutta ainakin toistaiseksi vain osa materiaalista on johtanut syytteisiin ja rikosasian käsittelyyn tuomioistuimessa. Pirkanmaan käräjäoikeus antoi 8.11.2017 tuomionsa erään teurastamon toimitusjohtajana ja työntekijöiden esimiehenä toimineelle henkilölle ja seitsemälle teurastamon työntekijälle. Syyttäjä vaati kullekin tekijälle rangaistusta eläinsuojelurikoksesta 30.9.2013–25.10.2015 välisenä aikana ja vastaajien määräämistä tuotantoeläimiä koskevaan määräaikaiseen eläintenpitokieltoon. Lisäksi syyttäjä vaati teurastamolle yhteisösakkoa. Videotallenteen mukaan teurastamossa eläimiä muun muassa vedettiin jaloista, turkista ja narulla päästä; lyötiin kepillä; väännettiin häntää; laiminlyötiin varmistua, että saatavilla on asianmukaiset varatainnutusvälineet tainnutuksen epäonnistuessa; hätisteltiin eläimiä ja annettiin niiden päästä samaan tilaan, jossa teurastettiin muita eläimiä. Asiasta kertoo OTT Tarja Koskela Edilexin Vierashuoneessa.

Rangaistusasteikko eläinsuojelurikoksessa on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Käräjäoikeus katsoi toimitusjohtajan aiheuttaneen eläimille tarpeetonta kärsimystä, kipua sekä tuskaa ja tuomitsi hänelle rangaistukseksi eläinsuojelurikoksesta 25 päiväsakkoa. Teurastamolle käräjäoikeus ei tuominnut yhteisösakkoa. Tuomioistuin perusteli tätä sillä, että rikoslain mukaan yhteisösakko voidaan jättää tuomitsematta, jos oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävän osuus rikoksessa on vähäinen tai oikeushenkilön toiminnassa tehty rikos on vähäinen. Käräjäoikeus totesi, ettei toimitusjohtajan ollut näytetty itse kohdelleen eläimiä vaston eläinsuojelulakia tai lopetusasetusta ja että toimitusjohtajan syyksi luettu rikos ei ole lajissaan erityisen vakava. Työntekijät tuomittiin 25–40 päiväsakkoon eläinsuojelurikoksesta. Käräjäoikeuden mukaan videomateriaalista ei voinut muun muassa varmuudella tunnistaa, kuka oli se henkilö, joka antoi naudoille sähköiskuja säännösten vastaisesti.

Käräjäoikeus ei määrännyt kenellekään vastaajista eläintenpitokieltoa. Käräjäoikeus perusteli tätä sillä, että vastaajien menettely ei lajissaan ollut vakavammasta päästä, vaan oikeuskäytännössä olevan linjauksen mukaan lievän ja perusmuotoisen eläinsuojelurikoksen rajamailla. Edelleen käräjäoikeus totesi, että vaikka vastaajille syyksiluetut teot olivat tekoajaltaan pitkiä, ei tekojen tarkkaa ajankohtaa ollut pystytty määrittämään. Sen vuoksi asiassa ei ollut näytetty, että vastaajien menettely olisi kestänyt pitkän aikaa taikka ollut toistuvaa. Näin ollen käräjäoikeus arvioi, ettei eläintenpitokielto turvaamistoimena ollut välttämätön ja hylkäsi syyttäjän vaatimuksen. Eläinten kokema kärsimys ja hätä on kiistatta nähtävissä videolla. Videon aitoutta ei kukaan asettanut kyseenalaiseksi. Päinvastoin, näyttö perustui videotallenteeseen. Tuomioistuimen perustelu siitä, ettei vastaajien menettely ollut kestänyt pitkään taikka ollut toistuvaa, on kritiikille altis. Videotallenne antaa vaikutelman, että kuvissa näkyvä eläinten kohtelu oli työntekijöille rutiininomaista.

Siitä, kun videomateriaali toimitettiin poliisille, kului siis reilut kaksi vuotta, että rikosasiassa saatiin tuomiot. Sen sijaan esitutkinta ja syyteharkinta videon kuvaamisesta ilman lupaa eteni huomattavasti rivakammin. Syyttäjä vaati eräälle henkilölle rangaistusta julkisrauhan rikkomisesta, salakatselusta ja salakuuntelusta sekä toissijaisesti yllytyksestä ja viimesijaisesti avunannosta samoihin rikoksiin.

Rangaistusasteikko julkisrauhan rikkomisesta on sakkorangaistuksesta enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen ja salakatselusta sekä salakuuntelusta sakkorangaistuksesta enintään yhden vuoden vankeusrangaistukseen. Rikokseen yllyttäjä tuomitaan saman rangaistuasteikon mukaan kuin itse tekijä. Sen sijaan silloin, kun henkilö tuomitaan avunannosta, rangaistusta määrättäessä sovelletaan lievennysperusteita. Tällöin tekijälle saa tuomita enintään kolme neljännestä rikoksesta säädetystä enimmäismäärästä.

Käräjäoikeus totesi 9.9.2016 antamassaan tuomiossa, ettei syyttäjä ollut kyennyt näyttämään toteen, kuka teon oli suunnitellut, valmistellut ja toteuttanut. Sen vuoksi käräjäoikeus hylkäsi ensisijaiset ja toissijaiset syytteet ja tuomitsi vastaajan viimesijaisten syytteiden mukaisesti avunannosta julkisrauhan rikkomiseen, salakatseluun ja salakuunteluun. Käräjäoikeus totesi, että tuntuva sakkorangaistus oli teosta oikeudenmukainen seuraamus ja tuomitsi vastaajan yhteiseen 50 päiväsakon sakkorangaistukseen. Lisäksi vastaaja velvoitettiin suorittamaan teurastamolle korvaukseksi rikoksella aiheuttamansa vahingot yhteensä 556,40 euroa viivästyskorkoineen sekä teurastamon oikeudenkäyntikulut 5.360 euroa viivästyskorkoineen.

Kun verrataan toisiinsa videolla nähtyjä eläimiin kohdistuneita eläinsuojelurikoksia ja kyseessä olevaa avunantoa julkisrauhan rikkomiseen sekä teurastamotilojen salakatseluun ja salakuvaukseen, puhutaan moitittavuudeltaan aivan eri mittaluokan teoista. Myös rangaistusasteikko näiden tekojen välillä on aivan erilainen. Avunanto tekojen kuvaamiseen oli tuomioistuimessa arvotettu moitittavammaksi teoksi kuin itse eläinten julma kohtelu.

Loppuvuodesta annettiin myös toinen teurastamossa tapahtunutta toimintaa koskeva tuomio. Tapauksessa syyttäjä vaati sekä siipikarjateurastamon että sen omistajan tuomitsemista eläinsuojelurikoksesta. Teurastamossa käytettiin siipikarjan tainnutuksessa vesiallastainnutusta, jonka jälkeen linnut kuolevat viillon seurauksena verenhukkaan. Tainnutusta varten linnut ripustetaan jaloistaan koukkuun ja kuljetetaan rataa pitkin vesialtaaseen, johon johdetaan sähköä. Tarkoitus on, että linnut taintuvat sähkön kulkiessa niiden aivojen läpi. Vesialtaan korkeus on säädettävissä lintujen koon mukaan. Sen on oltava oikealla korkeudella, jotta lintu taintuu asianmukaisesti. Muuten voi käydä esimerkiksi niin, että linnun siipi osuu altaaseen ja se saa sähköiskun, mutta ei tainnu.

Teurastamossa vesiallastainnutin oli jättänyt tainnuttamatta tai tainnuttanut puutteellisesti osan teurastettaviksi tulleista kalkkunoista sekä broileri- ja luomukanoista. Vesiallastainnuttimessa puutteellisesti taintuneisiin lintuihin ei ollut käytetty varatainnutinta ja loukkaantuneita lintuja oli ripustettu ripustusradalle. Lisäksi yrityksessä työskentelevät viillonvarmistajat olivat tainnuttaneet huonosti taintuneita broileriemokanoja käyttämällä manuaalista niskamurtoa. Yhden huonosti taintuneen linnut kaula oli viilletty auki ja pää katkaistu, vaikka lintu ei ollut ollut taintunut ja oli reagoinut viiltoon. Yrityksessä oli myös ripustettu jaloistaan selvästi loukkaantuneita lintuja ripustusradalle ja tämän lisäksi ainakin yhtä jalkavikaista lintua oli kannettu jaloista roikottamalla. Yhden ripustuslinjalle ripustettavan linnun jalkoja oli venytetty luonnottomaan asentoon. Edellä mainitut toimet olivat aiheuttaneet teurastettavaksi tulleelle siipikarjalle tarpeetonta ja vältettävissä olevaa kipua, tuskaa ja kärsimystä.

Käräjäoikeus hylkäsi 8.11.2017 antamassaan tuomiossa syytteet eläinsuojelurikoksesta ja tuomitsi ainoastaan teurastamon omistajan eläinsuojelurikkomuksesta 15 päiväsakkoon.  Käräjäoikeus katsoi, ettei asiassa ollut näytetty, että teurastamon toimitusjohtaja olisi pyrkinyt aiheuttamaan teurastettaville linnuille tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Sen sijaan toimitusjohtajan katsottiin tapausten lukumäärä ja toistuvuus huomioon ottaen huolimattomuudesta laiminlyöneen teurastamotoimintaan liittyvän valvontavelvollisuutensa. Näin ollen käräjäoikeus arvioi toimitusjohtajan syyllistyneen eläinsuojelurikkomukseen. Koska toimitusjohtajaa ei tuomittu eläinsuojelurikoksesta, myöskään teurastamoa ei tuomittu kyseisestä rikoksesta yhteisösakkoon. Toimitusjohtaja on valittanut saamastaan tuomiosta hovioikeuteen.

Edellä selostetut tuomiot herättävät kysymään: mikä on eläimen arvo? Tuotantoeläimille aiheutettua tarpeetonta kipua ja kärsimystä ei ole pidetty erityisen moitittavana siitä huolimatta, että kyse on tuntevista olennoista. Suomea sitovan Lissabonin sopimuksen 13 artiklassa tunnustetaan, että eläimet ovat tuntevia olentoja ja se velvoittaa EU-jäsenvaltiot ottamaan huomioon eläinten hyvinvoinnin vaatimukset. Suomessa jo yli 20-vuotta voimassa ollut eläinsuojelulaki on jäänyt ajastaan jälkeen. Maa- ja metsätalousministeriössä onkin vuonna 2010 aloitettu eläinsuojelulain kokonaisuudistus, jonka luonnos tuli joulun alla lausunnoille. Lain nimi on muuttumassa laiksi eläinten hyvinvoinnista.

Suomessa eläin on lainsäädännössä varallisuusoikeudellisen esineen asemassa eikä tähän olla tuomassa muutosta myöskään uuden lain myötä. Lakiluonnoksen mukaan eläimiä tulee kuitenkin kunnioittaa. Luonnoksessa on muun muassa ehdotettu kriminalisoitavaksi sukupuoliyhteys eläimen kanssa. Teko olisi jatkossa eläinsuojelurikkomus, josta rangaistuksena tuomitaan sakkoa. Teon kriminalisointi on sinällään hyvä asia, mutta sen arvottaminen eläinsuojelurikkomukseksi herättää kysymyksiä. Sukupuoliyhteyttä eläimen kanssa esittävän kuvan levittämisestä tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Rangaistusasteikko on toisin sanoen sama kuin eläinsuojelurikoksessa. Tämä johtaa siihen, että itse teko, sukupuoliyhteys eläimen kanssa, katsotaan vähemmän moitittavaksi kuin tällaista toimintaa esittävän kuvan levittäminen. Sukupuoliyhteydellä eläimen kanssa ihminen tavoittelee ainoastaan omien mielihalujensa tyydyttämistä, eläimelle toiminta aiheuttaa riskin fyysiselle ja/tai psyykkiselle vahingoittumiselle. Eläimeen sekaantumisen kriminalisointia perustellaan lakiluonnoksessa eläimen kunnioittamisella. Teon arvottaminen vain rikkomukseksi kertoo kuitenkin jotain muuta. Miksi näin? Entä jos eläimelle tunnustettaisiin tietyntyyppisiä oikeuksia pelkän kunnioittamisen sijaan? Tämä olisi omiaan edistämään eläinten hyvinvointia sekä lisäämään kunnioitusta, mitkä onkin kirjattu ehdotetun lain tarkoitukseksi. Sen myötä myös eläimille aiheutettu kärsimys tulisi tuomioistuimessa arvotettua nykyistä moitittavammaksi.

Tarja Koskela
OTT, rikos- ja prosessioikeuden yliopistonlehtori
Itä-Suomen yliopisto


Kirjoita Edilexiin

Lakikirjat

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.