Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Kuuluu aihealueisiin Yritystoiminta, Julkisoikeus

23.1.2018 11.23 Asianajaja Ilkka Aalto-Setälä: Onko kilpailuvalvonta tärkeämpää kuin ihmisoikeuksien toteutuminen?

Asianajaja Ilkka Aalto-Setälä: Onko kilpailuvalvonta tärkeämpää kuin ihmisoikeuksien toteutuminen?

Suomessa perustuslain tulkinnassa on otettava huomioon Suomea sitova Euroopan ihmisoikeussopimus ja ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö. Tähän nähden on erikoista, ettei Suomessa ole edelleenkään ihmisoikeussopimuksen turvaamaa tehokasta oikeutta valittaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tarkastuksilla tapahtuneista virheistä. Tähän asiantilaan ei näytä tulevan parannusta, kun lukee työ- ja elinkeinoministeriön tuoretta esitysluonnosta kilpailulain muuttamiseksi, asianajaja Ilkka Aalto-Setälä kirjoittaa Edilexin Vierashuoneessa.

Suomessa on pitkä perinne tukeutua lakiin ja erityisesti perustuslakiin. Tämä näkyy muun muassa siinä, että perustuslakivaliokunta oli olemassa jo vuosia ennen Suomen itsenäistymistä.

Oikeusvaltiossa viranomaisilla on oltava juridinen vastuu tilanteissa, joissa ne syyllistyvät väärinkäytöksiin. Tämä periaate on tärkeä riippumatta siitä, kuinka todennäköisiä tai yleisiä toimivallan ylitykset ovat. Virheitä sattuu kaikessa inhimillisessä toiminnassa, myös viranomaistoiminnassa.

Suomessa perustuslain tulkinnassa on otettava huomioon Suomea sitova Euroopan ihmisoikeussopimus ja ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö. Tähän nähden on erikoista, ettei Suomessa ole edelleenkään ihmisoikeussopimuksen turvaamaa tehokasta oikeutta valittaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tarkastuksilla tapahtuneista virheistä. Tähän asiantilaan ei näytä tulevan parannusta, kun lukee työ- ja elinkeinoministeriön tuoretta esitysluonnosta kilpailulain muuttamiseksi. Esitysluonnoksen taustalla on maaliskuussa 2017 julkaistu kilpailulain uudistamista koskevan työryhmän mietintö (TEM raportteja 16/2017), joka sisälsi kilpailulain muutosehdotuksia.

Esitysluonnoksessa KKV:lle annetaan sen sijaan oikeus jatkaa sähköistä tarkastusta viraston toimitiloissa ilman tarkastuksen kohteena olevan yrityksen suostumusta. Nykykäytännön mukaan virasto tarjoaa kohdeyritykselle mahdollisuuden jatkaa tarkastusta yrityksen käyttämän ulkopuolisen avustajan tai viraston tiloissa silloin, kun tarkastettavana on erittäin laajoja sähköisiä aineistokokonaisuuksia.

Jo olemassa olevien asianajajaliiton esille nostamien oikeusturvapuutteiden vuoksi KKV:n ei tulisi saada oikeutta jatkaa sähköistä tarkastusta viraston toimitiloissa ilman tutkittavan yrityksen suostumusta. Tutkittavilla yrityksillä ei olisi tehokkaita oikeussuojakeinoja, jotka varmistaisivat sen, etteivät KKV:n virkamiehet käy tarkastusaineistoa läpi ilman tutkittavan yrityksen edustajan läsnäoloa. On erittäin tärkeää varmistaa, etteivät viranomaiset lue esimerkiksi asianajajan ja päämiehen välistä luottamuksellista viestinvaihtoa. Asianajajan käyttöoikeus on myös perusoikeus. Tämä oikeus vesittyy, jos emme voi olla aina varmoja siitä, että keskustelu säilyy luottamuksellisena.

Esitysluonnoksessa esitetään, että KKV varaisi datan tilapäisen kopion tarkastamista varten tarkoitukseen soveltuvan huoneen tai huoneita ja ”turvaisi datan niin, että siihen olisi käsittelyoikeus ainoastaan tarkastuspäätöksessä nimetyillä virkamiehillä”. Esitysluonnoksen valossa ei kuitenkaan ole selvää, miten tarkastuspäätöksessä nimetyiltä virkamiehiltä käytännössä estetään sähköiseen aineistoon tutustuminen ilman elinkeinonharjoittajan edustajan läsnäoloa. Tilanne olisi siten yritysten puolustautumisoikeuksien kannalta epätyydyttävä. Ja mitään tehokasta valitusoikeutta KKV:n valitsemasta menettelytavasta ei olisi edelleenkään olemassa.

Esitysluonnoksessa väitetään, että sähköisen tarkastuksen jatkamisesta KKV:n tiloissa seuraisi tehokkuushyötyjä. Tehokkuushyödyt ovat Helsinki-keskeisiä ja näennäisiä. Kantavana ajatuksen näyttää olevan se, ettei viranomaisen tarvitse käyttää aikaa tarkastuksen kohteessa tarkastuksen kestäessä useita päiviä. Tarkastuksen kohde hoitakoon sen sijaan Helsinkiin itsensä ja/tai asiamiehensä valvomaan KKV:ssä tapahtuvaa jatkettua tarkastusta. On joka tapauksessa selvää, ettei tehokkuusargumenteilla edes voida perustella perusoikeuden toteutumattomuutta.

Kansalaiset omistavat oman yksityisyytensä ja kirjeenvaihtonsa. Vakavien rikos- ja kilpailunrajoitusepäilyjen yhteydessä voidaan tätä yksityisyyttä hyvin poikkeuksellisissa ja valvotuissa olosuhteissa murtaa. Oikeusvaltiossa tällaiset oikeudet perustuvat lakiin, ja viranomaisilla on juridinen vastuu silloin, kun ne ylittävät toimivaltansa. Oikeusvaltioon kuuluu erottamattomana osana kilpailuviranomaisten toiminnan altistaminen tuomioistuimen arvioitavaksi. Tämä vastuu ei ole mitenkään ristiriidassa tehokkaan kilpailuvalvonnan kanssa. Päinvastoin, juridinen valvonta lisäisi luottamusta KKV:n toimintaan ja edistäisi sitä kautta kilpailuvalvontaa Suomessa. Mitään ristiriitaa näiden keskeisten tavoitteiden välillä ei tarvita.

Ilkka Aalto-Setälä
Partner, Head of Competition and Public Procurement
BORENIUS ATTORNEYS LTD
www.borenius.com | www.borenius.com/people/ilkka-aalto-setala

Lue myös

Kirjoita Edilexiin

Lakikirjat

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.