Jotta voisimme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin, käytämme sivustollamme evästeitä. Jatkamalla eteenpäin hyväksyt evästeiden käyttämisen. Lue lisää.
Edilexissä on huoltokatko keskiviikkona 15.8.2018. Palvelussa on tilapäisiä häiriöitä kello 7.00-8.00 välisenä aikana. Pahoittelemme huoltokatkosta aiheutuvaa haittaa.

Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.

22.1.2018 11.30 (päivitetty 23.1.2018 4.29) OTK, HM Minea Pyykönen: Mulle kans – mitä #metoon jälkeen?

OTK, HM Minea Pyykönen: Mulle kans – mitä #metoon jälkeen?

#Metoo kampanjassa keskusteltiin erityisesti naisiin kohdistuvasta seksuaalisesta häirinnästä. Vähemmän sivuttu ja jossain määrin jopa vaiettu aihe on miesten kokema seksuaalinen häirintä työpaikoilla. Joitakin miesnäkökulmia nousi esille #Metoon aikana, mutta puheenvuorot jäivät yksittäisiksi. Muutama irvileuka tosin totesi, että ”olisikin joskus edes vähän häirintää”. Kyse lienee ollut tällöin halusta saada ylipäätään huomiota vastakkaiselta tai omalta sukupuolelta ajattelematta sen tarkemmin, että todellinen häirintä voi sairastuttaa henkisesti ja fyysisesti ja viedä henkilöltä kokonaan työkyvyn.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin 2015 vuonna tekemän tutkimuksen mukaan Palvelualalla työskentelevistä miehistä seksuaalista häirintää työpaikalla on kokenut noin joka kuudes (16 %) [1] .Häirintää voi esiintyä useilla eri elämänalueilla: vapaa-ajalla, työssä, jopa kotona. Tämän artikkelin näkökulma on työssä tapahtuva häirintä ja erityisesti miehiin kohdistuva seksuaalinen häirintä ja syrjintä.

Tasa-arvolain mukaan seksuaalista häirintää ja häirintää sukupuolen perusteella samoin kuin käskyä tai ohjetta harjoittaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää työpaikalla on pidettävä syrjintänä.

Työturvallisuuslain 28 §:n mukaan puolestaan, jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.

Työturvallisuuslain tarkoittama häirintä pitää sisällään myös seksuaalisen häirinnän sukupuolesta riippumatta. Miehiin nimenomaisesti kohdistuvaa häirintää on käsitelty muun muassa Turun hovioikeuden ratkaisussa 13.12.2007 R 06/2704. Ratkaisussa tehtiin myös rajanvetoa, koskevatko työpaikkaan normaalisti liitetyt työturvallisuuslain velvoitteet myös vapaa-aikaa.

Työnantajalle vaadittiin rangaistusta työturvallisuusrikoksesta, koska hän oli kohdistanut 16-vuotiaaseen oppisopimuksen perusteella työskennelleeseen työntekijään seksuaalista häirintää ja epäasiallista kohtelua sukupuolisesti vihjailevina puheina ja kosketteluina. Syytteen mukaan työnantaja oli kosketellut oppisopimuskoulutuksessa ollutta työntekijää hartioihin ja reisiin tavoitellakseen seksuaalista mielihyvää sekä ehdottanut homoseksuaaliseen suhteeseen ryhtymistä. KäO tuomitsi työnantajan työturvallisuusrikoksesta 60 päiväsakkoon, mutta HO tuomitsi työnantajan työturvallisuusrikoksen lisäksi seksuaalisesta hyväksikäytöstä. HO tuomitsi työnantajalle yhteisen sakkorangaistuksen, joka oli 100 päiväsakkoa. Lisäksi HO tuomitsi työnantajan maksamaan työntekijälle henkisestä kärsimyksestä 7 000 euroa KäO:n tuomitseman 5 000 euron sijaan. Tapauksessa työnantaja vaati sekä alioikeudessa että hovioikeudessa, että syyte työturvallisuusrikoksesta hylättäisiin muun muassa sillä perusteella, että työturvallisuusrikokseen voi syyllistyä vain silloin, kun työturvallisuusrikokseksi väitetty menettely on tapahtunut tehtäessä työtä työnantajan hyväksi tämän johdon ja valvonnan alaisena. Työnantajan kannan mukaan työnantajan ja työntekijän vapaa-aikana käymät keskustelut eivät täyttäneet työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistöä. KäO:n perusteluissa todetaan kuitenkin, että työntekijällä ja työnantajalla on ollut työnantaja– työntekijä -suhde työajan ulkopuolellakin ja näin ollen menettelyn moitittavuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, ovatko keskustelut ja koskettelut tapahtuneet varsinaisena työaikana vai sen ulkopuolella. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut.

Miehet kokevat häirintää työpaikoilla sekä miesten että naisten taholta. Useimmat kertomukset miesten kokemasta häirinnästä liittyvät hoitotyöhön, työhön parturi-kampaamoissa, ravintolassa tehtävään työhön ja esimerkiksi poliisin työhön. Häiritsijä on voinut olla asiakas tai työtoveri tai jopa oma esimies.

Itselleni mieleen jäänyt tapaus liittyi kulttuurialaan, jossa naispuolinen esimies oli lähestynyt seksuaalisviritteisesti miespuolista työntekijää useita kertoja viestein ja treffikutsuin. Kun miespuolinen alainen oli kohteliaasti kieltäytynyt lähentymisyrityksiltä, irtisanottiin hänet epäasiallisin perustein. Tapauksen käsittelyssä työpaikalla naisesimiehen harjoittama seksuaalinen häirintä sivuutettiin lähes tyystin ja perusteluina esitettiin, että alainen oli vastannut esimiehelle sellaisella sävyllä, että vastaukset oli voitava tulkita niin, ettei alainen ollut pahoittanut mieltään asiassa. Erityisen moitittavaa tilanteessa oli, että häiritsijä oli esimiesasemassa, jolloin työntekijä oli myös alisteisessa asemassa häiritsijään nähden.

Mitä nyt sitten #metoon jälken? Olen henkilökohtaisesti pohtinut, nousevatko myös miehet barrikadeille omaan sukupuoleensa kohdistuvan seksuaalisen häirinnän osalta vastaavasti kuin naiset. Tällaista kampanjaa ei toistaiseksi ole näkynyt. Miehet ovat edelleen julkisesti vaienneet omat häirintätapauksensa. Ylen uutisten artikkelissa marraskuulta 2017 todetaan kuitenkin, että miesten tekemät ilmoitukset seksuaalisesta ahdistelusta tuplaantuivat [2] . Samassa uutisessa toisaalta todetaan, että jos mies puhuu itseensä kohdistuvasta seksuaalisesta häirinnästä, häntä solvataan. Miesten tuntuu olevan vaikea kertoa seksuaalisesta häirinnästä yhteiskunnassa edelleen vahvoina olevien roolimallien takia. Häirinnästä on helpompi tehdä vitsi, kuin puuttua siihen asiallisesti, koska miesporukasta löytyy useimmiten joku, joka ilmoittaa kaikki naiset tervetulleiksi ahdistelemaan. PAMin tutkimuksen mukaan vain noin kolmannes miehistä kielsi häiritsijää jatkamasta toimintaansa tai huomautti asiasta.

Työpaikoilla on syytä huomioida häirintään liittyvät ohjeistukset kaikkia sukupuolia koskevaksi ja on myös aiheellista todeta ääneen, ettei miesten yhtä lailla kuin naisten tarvitse kuunnella ja kohdata työpaikalla seksuaalisia vihjauksia tai fyysistä koskemista. Häirintä on toimintaa, johon työnantajan tulee aina puuttua. On myös syytä tuoda esille häirinnän kokemuksen aiheuttama sairastumisen ja työkyvyttömyyden vaara. Häirintä ja erityisesti seksuaalinen häirintä kaikissa muodoissaan, sekä miehiin että naisiin kohdistuvana on vakava asia ja tuomittava asia.

Naisnäkökulman miehiin kohdistuvasta seksuaalisesta häirinnästä kirjoitti OTK, HM Minea Pyykönen, joka toimii johtajana ammattiliitto Prossa, kirjoittaa tietokirjoja ja kouluttaa sekä luennoi työsuojelusta ja esimiestyöstä, erityisesti työpaikkahäirinnästä ja syrjinnästä.

Lue myös

EDILEX PRO -KOULUTUSTA

Häirintä ja syrjintä työpaikalla, uudistettu painos

Tuotekuva


Käytännönläheinen teos pureutuu työpaikkakiusaamiseen ja työpaikkahäirintään ilmiönä ja antaa konkreettisia työkaluja häirintätapausten ja syrjinnän ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen ja käsittelyyn.

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.